Muutosjohtaja Pipa Turvanen ja elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen 14.6.2023:

Tausta ja tavoitteet

Eduskunta hyväksyi keväällä 2023 lakipaketin julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä. Päätöksellä julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. Uudistuksella halutaan parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa ja nopeuttaa työllistymistä. Tavoitteena on tuoda julkiset työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita osaksi kuntien elinvoimatehtäviä.

Uudistuksen keskeiset sisällöt koskevat järjestämisvastuuta, palveluja, rahoitusta, henkilöstöä ja tietojärjestelmäkokonaisuutta.

Järjestämisvastuu

Kunta voi järjestää kunnan vastuulle kuuluvat työvoimapalvelut itse, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20.000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20.000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhdessä yhden tai useamman kunnan kanssa niin, että työvoiman määrä on vähintään 20.000. Työllisyysalueen tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.

Maantieteellisellä yhtenäisyydellä tarkoitetaan sitä, että jokaisella työllisyysalueeseen kuuluvalla kunnalla on yhteinen raja vähintään yhden muun samaan työllisyysalueeseen kuuluvan kunnan kanssa. Työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivalla alueella tarkoitetaan aluetta, jolla työssäkäyntiin liittyvä pendelöinti kuntien välillä tai toiseen kuntaan on yleistä. Työmarkkinoiden toimivuus lähtökohtaisesti edellyttää esimerkiksi keskuskaupungin, jonne pendelöinti pääasiassa kohdistuu, sisältymistä alueeseen.

Järjestämisvastuun kriteereistä voidaan poiketa muun muassa saaristolaisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi.

Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Tällöin viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa käyttää vastuukunta tai kuntayhtymä. Järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa palveluiden ja tehtävien osalta​ yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittämisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta, viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Vastuukunta tai kuntayhtymä voi sopia, että viranomaistoimivaltaa sisältäviä tehtäviä hoitaa myös jokin muu työllisyysalueen kunta kuin järjestämisvastuussa oleva kunta. Viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa voidaan myös siirtää toiselle työllisyysalueelle.

Palvelut

Uudistuksessa kuntien järjestämisvastuulle siirtyvät seuraavat työllisyys- ja yrityspalvelut ja niihin liittyvät tukitoiminnot: työnvälityspalvelut; tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut; valmennus; työvoimakoulutus; muutosturvakoulutus; henkilöasiakaan palveluprosessiin liittyvä asiantuntija-arviointi; lain mukaiset kokeilut; työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu; työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset.

Rahoitus

Kunnille siirtyvät palvelut muodostavat uuden valtionosuustehtävän, johon osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Peruspalvelujen valtionosuuden lisäys kohdennetaan työikäisen väestön (47 %) ja työttömien määrän (47 %) perusteella sekä vieraskielisyyskriteerin (6 %) kautta. Rahoitus tarkistetaan vuosittain. Palveluiden rahoituksessa on kahden vuoden siirtymäaika. Työllisyysalueen kunnat vastaavat palveluiden rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.

Uudistuksessa kuntien vastuu työttömyystuen perusosan kustannuksista laajenee. Kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaa nykyistä aiemmin ja kasvaa portaittain. Kunnan vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskee jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu määräytyy työnhakijan työttömyysetuuspäivien kertymän perusteella. Kannustavan rahoitusmallin mukaisesti jatkossa pelkkä työttömän aktivointi eli palveluihin ohjaaminen ei vaikuta kunnan rahoitusvastuuseen työttömyysturvasta. Etuuksien maksuvastuu kompensoidaan valtionosuuksina. Korvaus lasketaan poikkileikkaustilanteessa.

Henkilöstö

TE-toimiston ja ELY-keskuksen henkilöstö siirtyy kuntiin tai kuntayhtymiin liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä. Kuntien henkilöstöön uudistus voi vaikuttaa muuttuvina työtehtävinä. Uudistuksen valmistelussa tulee noudattaa ennakoivaa sekä henkilöstön nykyisen osaamisen huomioivaa henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstö otetaan mukaan uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen, etenkin uusien toimintatapojen kehittämiseen. Varsinais-Suomessa uudistus koskee 300–350 TE-hallinnon työntekijää.

Tietojärjestelmäkokonaisuus

Kunnille ja alueille tulee käyttövelvoite valtion TE-palveluihin tarjoamaan tietojärjestelmäkokonaisuuteen. Työvoimapalveluiden valtakunnallisen tietovarannon, palvelualustan ja asiakastietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa KEHA-keskus. Kunnat voivat hankkia asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta täydentäviä lisäosia, joiden osalta KEHA määrittää tekniset ja tietoturvaan liittyvät vaatimukset.

Valmistelu Varsinais-Suomessa

Maakunnan kunnat aloittivat uudistusta koskevan vuoropuhelun syksyllä 2022 ja yhteisen valmistelun alkuvuodesta 2023. Tammi-maaliskuun aikana toteutetun skenaariotyön tavoitteena oli määrittää maakuntaan muodostettavat työllisyysalueet. Tämän työn lopputuloksena Varsinais-Suomeen on rakentumassa kaksi aluetta. Salon työllisyysalueen ovat muodostamassa Salon kaupunki, Someron kaupunki, Kosken Tl kunta ja Marttilan kunta. Turun työllisyysalueen ovat muodostamassa Auran kunta, Kaarinan kaupunki, Kemiönsaaren kunta, Kustavin kunta, Laitilan kaupunki, Liedon kaupunki, Loimaan kaupunki, Maskun kunta, Mynämäen kunta, Naantalin kaupunki, Nousiaisten kunta, Oripään kunta, Paimion kaupunki, Paraisten kaupunki, Pyhärannan kunta, Pöytyän kunta, Raision kaupunki, Rusko kunta, Sauvon kunta, Taivassalon kunta, Turun kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki ja Vehmaan kunta. Turun työllisyysalueen väestöpohja on 422.000 henkeä ja työvoimapohja 202.000 henkeä.

Turun työllisyysalueen valmistelua koskeva aiesopimus

Turun työllisyysalueen valmistelu käynnistyi toukokuussa 2023. Valmistelun tueksi on laadittu aiesopimus. Aiesopimuksen tarkoituksena on ilmaista kuntien tahtotila työllisyysalueen muodostamiseksi vastuukuntamallilla ja sopimusperusteisesti. Aiesopimuksessa linjataan työllisyysaluevalmistelun ohjauksesta, operatiivisesta valmistelusta ja valmistelun rahoituksesta sekä valmistelua ohjaavista periaatteista. Sopimusperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että järjestämisvastuussa oleva vastuukunta voi sopia, että viranomaistoimivaltaa sisältäviä tehtäviä hoitaa myös jokin muu sopimuksen osapuolena oleva kunta kuin järjestämisvastuussa oleva kunta.

Aiesopimuksessa esitetään, että työllisyysalueen hallintomuoto on vastuukunta ja vastuukuntana toimii Turun kaupunki.

Turun työllisyysalueen valmistelun aikataulu

Kuntien on toimitettava valtioneuvostolle ilmoitukset järjestämisvastuun toteutuksesta lokakuun 2023 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä on toimitettava suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämisestä. Suunnitelmasta on käytävä ilmi:

1) laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen;

2) laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut;​ ​

3) toimipisteiden määrä ja sijoittuminen;​ ​

4) yhteistyötahot ja -muodot;​ ​

5) työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen;​ ​

6) varautuminen rakennemuutostilanteisiin.​

Ilmoitus järjestämisvastuun toteutuksesta ja suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämisestä valmistellaan elo-syyskuussa 2023 kaikkien valmisteluun osallistuvien kuntien päätöksentekoaikataulut huomioiden.

Turun kaupungin lähtökohdat työllisyys- ja yrityspalvelu-uudistuksen valmisteluun

Turun kaupunkistrategia ja pormestariohjelma antavat suuntaviivat työllisyys- ja yrityspalvelu-uudistuksen valmistelulle. Pormestariohjelmaan sisältyy kirjaus uuden työllisyyden hankkeen valmistelusta. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää työllisyyden kuntakokeilua tuloksekkaasti ja valmistua työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoon valtiolta paikalliselle tasolle. Tämä kirjauksen mukainen valmistelu on käynnistetty vuonna 2022.

Sote- ja työllisyyspalvelu-uudistusten myötä muuttuvalle kaupunkiorganisaatiolle ollaan parhaillaan rakentamassa uusia asukas- ja asiakaslähtöisiä yhteisvaikuttavia johtamis- ja toimintamalleja (Uusi Turku -projekti). Työllisyyspalvelu-uudistuksen valmistelu yhteensovitetaan tämän työn ja muiden keskeisten kehittämistoimien, kuten kaupunkitasoisen yritysasiakkuuksien hallintamallin kehittämishankkeen kanssa. Uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa tukevat myös vuosille 2022-2025 laadittu henkilöstöstrategia ja osaamisen kärkihanke.

Samanaikaisesti työllisyys- ja yrityspalvelu-uudistuksen kanssa valmistellaan kotoutumislain kokonaisuudistusta. Vuoden 2025 alussa voimaan tulevassa uudistuksessa kunnan vastuu kotoutumisen edistämisestä kasvaa: kunta vastaa sekä työttömien työnhakijoiden että työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumisen edistämisen ja työllisyyden hoidon liittyessä kiinteästi yhteen, näiden kahden uudistuksen valmistelu on perusteltua kytkeä yhteen.

Turun kaupungin kannanmuodostus ja vaihtoehdot

Turun kaupunginhallitus asetti 7.3.2022 työllisyyspalvelujen muutosryhmän, jonka tehtävänä on ylläpitää työllisyyden kokonaiskuvaa, käynnistää toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja valmistautua työllisyys- ja yrityspalveluiden uudistukseen. Muutosryhmän puheenjohtajana toimii apulaispormestari Piia Elo. Puheenjohtajan lisäksi ryhmään on nimetty neljä kaupunginvaltuutettuna toimivaa luottamushenkilöä ja asiantuntijajäseniä. Työllisyyspalvelujen muutosryhmä on vuosien 2022–2023 aikana kokoontunut yhteensä 11 kertaa. Lisäksi työllisyys- ja yrityspalvelu-uudistuksen valmistelua on käsitelty kaupunginhallituksen aamukoulussa 22.11.2022, pormestaristossa 24.3.2023 ja kaupungin johtoryhmässä 18.4.2023.

Työllisyys- ja yrityspalvelu-uudistuksen valmistelussa on käsitelty eri vaihtoehtoja, joita Turun kaupungilla on siirtyvien palvelujen ja tehtävien järjestämiseen. Turku on yksi Manner-Suomen 26 kunnasta, joka täyttää ehdotetun 20.000 henkilön työvoimapohjaa koskevan kriteerin. Kriteerin täyttyessä, Turku voisi järjestää työllisyyspalvelut itse. Työmarkkinoiden toimivuuden, työssäkäynnin ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta työllisyyspalvelujen muutosryhmä on nähnyt perusteltuna pyrkiä työllisyyspalvelujen järjestämisessä ja niiden tuottamisessa peruskuntaa laajempaan ratkaisuun.

Yhtenä valmistelussa tarkasteluna vaihtoehtona on ollut maakunnallinen työllisyysalue. Sen vahvuuksina pidetään mahdollisuutta yhden tehokkaan ja kevyen hallinnon luomiseen, parempaa neuvotteluasemaa ostopalveluissa sekä sisäisessä ja ulkoisessa edunvalvonnassa sekä vahvempaa asemaa kansallisessa ja kansainvälisessä osaajista käytävässä kilpailussa. Myös siirtyvän henkilöstön näkökulmasta maakunnallinen ratkaisu olisi selkeä. Salon kaupungin päätettyä muodostaa oma työllisyysalue, maakunnallinen vaihtoehto rajautui pois.

Luonteva peruskuntaa laajemman työllisyysalueen pohja olisi Turun seutu. Turun seudun kunnilla on esimerkiksi yhteinen seudullisia yrityspalveluja ja kehityshankkeita Turku Science Park Oy:ltä ostava yhtiö Turun Seudun Kehitys Oy. Seutua laajempaa työllisyysaluetta puoltaa kuitenkin työssäkäynti ja muu päivittäinen Turkuun suuntaava asiointi, joka ei rajoitu Turun seutukunnan hallinnollisiin rajoihin.

Turun tilastollista työssäkäyntialuetta laajempi työllisyysalue, jonka valmistelua aiesopimuksessa esitetään käynnistettäväksi, minimoisi uudistuksessa syntyvät uudet hallinnon yhdyspinnat ja muun hajanaisuuden, joka vie tehokkuutta työllisyyden hoidosta. Toisaalta työllisyysalue olisi riittävän iso mahdollistamaan ketterän palvelutuotannon ja tehokkaat palvelujen tukipalvelut. Ratkaisu olisi perustelu myös järjestämisvastuun hallitun siirtymän kannalta varmistaen, ettei yksikään kunta jää työllisyysalueen ulkopuolelle.

Kaupunginhallituksen asettama työllisyyspalvelujen muutosryhmä linjasi kokouksessaan 23.3.2023, että Turun kaupunki tavoittelee maakunnallista tai muutoin mahdollisimman laajaa työllisyysaluetta. Hallintomalliksi, jossa vaihtoehtona on vastuukunta tai kuntayhtymä, muutosryhmä linjasi, että työllisyysalue tulisi muodostaa vastuukuntamallilla. Kuntayhtymää pidettiin hallinnollisesti liian raskaana ja ohjauksen näkökulmasta ongelmallisena. Kuntayhtymän heikkoutena on myös se, että se irtikytkee työllisyydenhoidon muista elinvoima- ja yleisen toimialan tehtävistä. Tämä on vastoin uudistuksen perustavoiteasetantaa. Lisäksi muutosryhmä lähetti jatkovalmisteluun toimielinkysymyksen sekä yritys- ja koulutuspalveluiden yhteensovituksen työllisyyspalveluihin ja muihin elinvoimatehtäviin.

Liite 1Aiesopimus yhteistyöstä liitteineen

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää, että

• liitteenä 1 oleva aiesopimus hyväksytään,
• elinvoimajohtaja oikeutetaan tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja allekirjoittamaan sopimus ja
• Turun kaupunki osallistuu työllisyysalueen valmistelusta aiheutuvien kuntien yhteisten kustannusten rahoitukseen siten, että rahoitusosuudet määräytyvät väkiluvun (31.12.2022) mukaan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää seuraavat huomiota jatkovalmisteluun:

• palvelutuotannossa on varmistettava asiakaslähtöisyys ja kustannusvaikuttavuus,
• merkittävät parannukset nykyiseen palvelujärjestelmään edellyttävät kunnilta lisäpanoksia työllisyyden hoitoon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.