Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 14.6.2023:

Taustaa ​

Pormestariohjelman kohdassa kestävän kasvun Turku on kirjattuna, että laadimme vision merellisen Turun kehittämisestä huomioiden erityisesti Länsi-Turun alueen. Huomioimme yleiskaavoituksessa läntisten alueiden uudet asumisviihtyvyyttä parantavat ja asumista lisäävät tavoitteet sekä merellisyyden.

Työ jatkaa pohdintaa siitä merellisen Turun kehityksestä, joka konkreettisesti käynnistyi Turun keskustavision, Linnanniemen kansainvälisen ideakilpailun ja niitä seuranneen yhteisterminaalihankkeen ja Linnanniemen jatkosuunnittelun kautta.

Laadittavassa visiossa tutkitaan sellaista kehitystä, jossa läntisen merellisen ranta-alueita koskisi samantyyppinen uudistuminen, joka on toteutunut monissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Monissa kaupungeissa ja monilla kaupunkiseuduilla on toteutettu uusia nykyaikaisia tavarasatamia ja vapautuneet rannat on otettu uudenlaisen kaupunkikehityksen kuten asumisen kohteiksi. Visiolla ei oteta lainkaan kantaa siihen, olisiko vastaava kehitys Turussa ja seudulla tarpeen vaan luodaan näkyväksi kuvaus siitä ”mitä jos”-tilanteesta joskus tulevaisuudessa keskustelu ja päätöksenteko alueiden uudistamisesta katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

Meneillään olevien vuosikymmenten aikana Turun kaupungin kasvu keskittyy itse kaupungin keskustaan ja sitä ympäröivään hyvin laajaan bumerangin muotoiseen brownfield -alueeseen keskustan ympärillä. Alueen uudistuminen väistyvien teollisuus-, varikko-, telakka- ja pienteollisuuskohteiden myötä tarjoaa kaupunkirakennetta hajauttamatonta kasvupotentiaalia vielä 2030-luvulle asti. Kyseisellä alueella sijaitsevat keskustan ohella tärkeimmät kaupunkikehityskohteet Turun tiedepuisto, Linnakaupunki, Linnanniemi, Logomon ja Ratapihan alueet sekä Skanssi. Viimeistään 2030 luvulla tulee ratkaistavaksi se, minne isossa mittakaavassa kaupungin kasvu tulevaisuudessa suuntautuu. Laadittava visio tulee antamaan näkymän siitä mitä mahdollisuuksia läntinen merellinen Turku voisi pitkäjänteiselle kasvulle ja kaupungin kasvutarinalle tarjota.

Visiosta ei ole tarkoitus tulla suunnitelma, jota lähdettäisiin toteuttamaan vaan pikemminkin vasta yksi mahdollinen kehityssuunta mitä alueelle voitaisiin ajatella. Vaikka vaadittavan vision tähtäinvuosi on hyvin pitkällä tulevaisuudessa 2050-luvulla, tullaan samalla työn yhteydessä arvioimaan mitkä osiot, elementit tai piirteet alueen uudistumisesta voitaisiin esimerkiksi joillain osa-alueilla käynnistää jo nopeamminkin.

Koska vision tähtäinvuosi on kaukana 2050-luvulla, ei vision laadinnalla pidä olla vaikutusta nyt meneillään tai harkinnassa oleville asemakaavoitushankkeille tai alueeseen kohdistuville investoinneille.

Tärkeä periaate siis: Tämän visiotyön yhteydessä ei päätetä eikä oteta kantaa satamatoimintojen tai elinkeinoalueiden muutoksiin vaan luodaan tietoisuuteen vaihtoehtoinen merellisen lännen kehityskuva, jos jossain vaiheessa satamajärjestelyjen isot muutokset tulevat harkintaan.

Laadittava visio luo myös pohjaa kaupunkikehityksen arvioinnille, kun seuraavia askelia Turun kaupunkiseudun rakennemallityössä ja yleiskaavoituksen jatkossa harkitaan. Kaupunkiseudun rakennemallityön uudistaminen on tarkoitus käynnistää vision laatimisen jälkeen vuonna 2024.

Pormestariohjelmassa mainittu merellisen läntisen Turun visio käsittää laadittavassa visiossa likimäärin alueet, jotka sijoittuvat nykyisiin Pansion, Pernon ja Artukaisten kaupunginosiin.

Nykytilanne ja asiaan liittyviä hankkeita

Alue jakautuu karkeasti ottaen satama-alueeseen, telakka-, yritys- ja tapahtuma-alueiseen sekä asuntoalueisiin palveluineen. Pansion ja Pernon asuntoalueet ovat nykyisellään muiden toimintojen saartamia eikä erityisen hyvin integroidu kantakaupunkialueeseen eikä käytännössä omaa yhteyttä mereen. Alueella viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset saattavat esimerkiksi yksittäisten yritysten tai toimijoiden osalta olleen merkittäviä, mutta aluekokonaisuudessa muutokset ovat olleet hyvin vähäisiä. Alueella on valtava kehityspotentiaali vaiheittaiseen kehittymiseen ja uudistumiseen.

Alueelta tulee lähinnä maan- ja kiinteistönomistajilta aika ajoin tiedusteluja mahdollisuuksista erilaisin kehityshankkeisiin. Aloitteille tyypillistä on, että ne saattavat muuttua aika nopeasti eivätkä toisaalta erilliset kehitysaihiot ole integroituneet yhtenäiseksi kehityskuvaksi.

Artukaisten kehittämissuunnitelma

Turun ratapihahanketta koskeneessa päätöksessään kaupunginvaltuusto (kv 17.4.2023 § 72) päätti erillisestä Artukaisten kehittämishankkeesta päättäessään, että Turkuhallin jatkokäyttö ratkaistaan käynnistämällä kaupunginhallituksen päätöksellä Artukaisten kehittämishanke, jolle kaupunginhallitus asettaa hankkeen tavoitteet.

Esityslistatekstissä asiaa kuvattiin näin:

”Turkuhallin tulevaisuuden ratkaisuksi ei riitä pelkästään kiinteistöratkaisu vaan tarpeen on luoda alueelle laajempi kehityspolku. Tätä tarkoitusta varten laaditaan viitesuunnitelma Artukaisten tulevaisuuskuvasta. Viitesuunnitelma käsittää laajasti Artukaisten aluetta, messukeskuksen ympäristöineen sekä muita kehittämispotentiaalia sisältäviä kokonaisuuksia ulottuen alueina rautatien pohjoispuolelle ja molemmin puolin Raisionjokivartta, alustavasti Naantalintien, Suikkilantien, Messukentänkadun ja Länsikaaren rajaamalle alueelle.

Viitesuunnitelmalla on tarkoitus muodostaa tavoitteita tulevalle kaavoitukselle ja rakentamiselle siten, että alueen vetovoimaisuus vahvistuu rakentamisen ensiaskelista lähtien. Kaupungin väestöennusteen mukaan Länsi-Turun asukasmäärä vähenee noin kolmanneksella vuoteen 2040 mennessä, mikäli kaupungin läntisiin kaupunginosiin ei osoiteta merkittävää täydennysrakentamista.

Kiinnostava ja vetovoimainen asuminen tulee olla viitesuunnitelman keskeisenä osana. Asuminen tulee suunnitella tukemaan läntisen Turun eriytymiskehityksen estämistä viihtyisän ympäristön lisäksi esimerkiksi laadukkaalla palvelurakenteella, liikuntaolosuhteilla ja saavutettavuutta parantavilla liikkumisen ratkaisuilla. Myös mahdollisen lähijunaliikenteen rohkaisema maankäytön kehitys sisältyy viitesuunnitelman mahdollisuuksiin. Lähtökohtana on tavoite, että Artukaisten kehittämisestä saatavat nettotulot ovat vähintään 20 M€.

Artukaisten kehittämisessä tulee myös huomioida kaupunginvaltuuston päätös 11.4.2022 § 67 liikuntapaikkaverkon kehittämislinjauksista. Päätös tukee uudenlaisia liikuntaseura- ja kumppanuustoimijoiden kanssa yhdessä toteutettavia liikuntatiloja.”

Lisäksi todettiin Artukaisten kehittämissuunnitelman ja merellisen vision suhteesta, että Artukaisten kehittäminen kytkeytyy pormestariohjelman kirjaukseen läntisen Turun merellisestä visiosta. Visiotyön tavoitteet sekä Artukaisten kehittämisen tavoitteet ja viitesuunnitelmatyön käynnistäminen tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi myöhemmin tänä keväänä.

Kaupunginvaltuuston päätöksessä tarkoitettu Artukaisia koskeva viitesuunnitelma tulee olemaan visiointia konkreettisempi ja lähitulevaisuuden nopeahkoihinkin muutoksiin tähtäävä viitesuunnitelma. On kuitenkin luonnollista, että visiotyö etenee sisällöllisesti kiinteässä vuorovaikutuksessa erillisenä laadittavan viitesuunnitelman rinnalla.

Kaupunkitutkimushanke

Turun kaupunkitutkimusohjelma on rahoittanut professori Hannu Ruonavaaran ja työryhmän tutkimushanketta Asuminen, sosiaalinen osallisuus ja maanarvo kaupunkien ranta-alueilla. Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston sosiologian, Aalto -yliopiston arkkitehtuurin ja Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitosten yhteisenä hankkeena.

Tutkimus kohdistuu urbaanien ranta-alueiden uudistamiseen asuin- ja virkistyskäyttöön Pohjoismaissa. Tutkimuksessa analysoidaan toisaalta kaupunkivetoisten uudistusten ja kiinteistökehityksen ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan toiminnan vaikutuksia ranta-alueiden uusiin käyttötarkoituksiin ja avoimuuteen kaikille kaupunkilaisille. Tutkimuksen toteutus 2023-2024 ajoittuu osittain visiotyön laadinnan kanssa samaan aikaikkunaan ja hankkeiden välisestä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta on sovittu.

UBC Planning Cities -seminaari

Turussa järjestetään alkusyksystä 2023 Itämeren kaupunkien seminaari Planning Cities and Sustainable Cities Commissions joint seminar, jonka työpajaosuudessa on tarkoitus ammentaa ajatuksia ja oppeja muiden Itämeren kaupunkien vastaavien uudistushankkeiden kokemuksista. Oppeja ja ajatuksia tullaan hyödyntämään käynnistyvässä visiotyössä.

Merellisen läntisen Turun vision tavoitteet

Laadittava visio ei ole ensisijaisesti maankäytön tai fyysisen ympäristön suunnitelma vaan enemmänkin kuvaus megatrendien vaikutuksesta kaupunkiin hyvin monialaisesti elinkeinoelämästä kulttuuriin, ihmisten elämäntavoista liikkumiseen tulevaisuuden matkailuun ja siihen, miten alue voi vastata jatkuvasti muuttuviin yhteiskunnallisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin.

Vision sisällölliset tavoitteet on ryhmitelty kymmenen erilaisen teemaotsikon alle. Teemoista on visiotyössä pystyttävä luomaan yhtenäinen hybridi eli huomioidaan se, että eri teemojen alle asetetut osatavoitteet ovat osittain samaa tavoittelevia, osittain taas niillä on keskinäisiä riippuvuussuhteita.

1. Tulevaisuuden kaupunki

Pitkälle tuleville vuosikymmenille tähtäävässä visioinnissa on mahdollisuus miettiä, miten muuttuvassa maailmassa tulevaisuuden kaupungin sisältöihin ja syntymiseen voidaan vaikuttaa.

Visiolla haetaan hyvin kunnianhimoisesti uudenlaista kaupunkikehityspolkua arvioiden tunnettujen megatrendien vaikutus tulevaisuuden kaupunkiin. Tarkoitus ei ole pelkästään arvioida miten tällä hetkellä vahvoina esiintyvät megatrendit vaikuttavat tämän hetken kaupunkikehitykseen vaan myös ennakoida asioita, jotka tulevat eteen vasta tulevina vuosikymmeninä. Vision tähtäin on osoitettava kauas 2050-luvulle.

Työssä visioidaan tulevaisuus, jossa sisällä laajasti käsitettynä uudenlainen kestävä kaupunki, yhteiskunta ja elämänmuoto.

Vihreän siirtymän ja teknisen kehityksen kuten digitalisaation tuomat näköpiirissä olevat muutokset on otettava huomioon. Lähtökohdaksi on hyväksyttävä myös ymmärrys siitä, että kiihtyvällä tahdilla uudistuvassa maailmassa emme voi tietää mihin kaikkeen meidän tulee varautua 2050-luvulla.

2. Meren kaupunki

Tällä tavoiteteemalla erityisesti pyritään siihen, että merellisyys entistä vahvemmin on läsnä ja sen vetovoimaominaisuudet hyödynnetään täysmääräisesti kaupungin tulevaisuuskehityksessä. Jos Turku tänä päivänä mielletään erityisesti joen kaupunkina, haetaan tällä visiotyöllä ajatuksia siihen, miten merellisyys voisi olla osa Turun tulevien vuosikymmenten kehityksen ydintä.

Visiossa pyritään luomaan alue, jossa merellisyys on hyvin vahvasti ja moniaistisesti läsnä. Tavoitellaan myös sitä, että saariston saavutettavuus ja toiminnallinen yhteys sekä saaristoon että mereen ovat olennainen osa alueen uutta henkeä.

Läntisestä merellisestä Turusta kuvataan mahdollisuus alueena, jossa meren tuntu on vahvasti läsnä. Veteen liittyvät vetovoimatekijät hyödynnetään täysimääräisesti niin asumisen, elinkeinojen kun vapaa-ajan tarpeisiin. Merestä luodaan keskeinen osa aluebrändiä.

Työssä tutkitaan mahdollisuuksia mereen liittyviin moninaisiin ja myös uudenlaisiin liiketoiminta- ja matkailutoimintamahdollisuuksiin. Visioidaan sellaisia toimintoja, jotka hyötyvät meren läheisyydestä – meritutkimuksesta vesipuistoihin. Saariston ja kaupungin välisiä sekä kaupungin sisäisiä vesiliikenneyhteyksien kehittämismahdollisuuksia ideoidaan.

3. Uuden asumisen kaupunki

Visiotyössä on pohdittava tulevaisuuden asumisen tarpeita ja ennakoituja toiveita muutosilmiöitä analysoimalla. Asiaa tutkitaan tarkoituksenmukaisessa aluetason mittakaavassa yksityiskohtiin menemättä.

Tavoitteena on löytää Turulle erinomaisista lähtökodista ja sijainnista nousevia erityisen vetovoimaisia ja monipuolisia asumismahdollisuuksia. Tavoitteena luoda kuva mahdollisuuksista, joilla edellytykset tukea Turun kilpailukykyä vetovoimaisena asumisen ja elämisen kaupunkina aivan kansainvälisellä tasolla asti.

Merellisyyden luonnon on syytä olla muiden laatutekijöiden ohella läsnä asukkaiden arjessa. Merelliset ympärivuotisesti kiinnostava asumiseen liittyvät palvelut, toiminnallisuudet, julkiset kaupunkitilat ja vehreys Ruissalo-yhteyksineen on pidettävä keskeisinä visiointisisältöinä.

Monipuolista asumista visioidaan myös uudenlaisin avauksin tulevaisuuden koti –näkökulmalla. Väestön ikääntymisen vaatimukset on tiedostettava ja kaiken kaikkiaankin pidettävä mielessä kaikkien erilaisten ikä- ja väestöryhmien tarpeet. Myös modernia pientaloasumista sekä yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä on tarpeen tutkia.

4. Pehmeä kaupunki

Turku on kaupunkina ja kaupunkiseutuna menestynyt hyvin kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa silloin kun mittareina ovat yleisimmät kovat vetovoimatekijät. Ne ovat useimmiten helposti mitattavia kvantitatiivisia tekijöitä kuten väestökasvu, työpaikkojen määrä, rakentamisen määrä jne. Entistä tärkeämmiksi kilpailukykytekijöiksi ovat nousseet usein vaikeammin mitattavat pehmeät vetovoimatekijät. Turulla ja erityisesti merellisellä Turulla on monen lähtötekijän kuten historian, kulttuurin, luonnon, meren ja saariston ansiosta hyvät edellytykset menestyä erityisesti pehmeisiin vetovoimatekijöihin perustuvassa kilpailussa.

Tavoiteltavia pehmeitä arvoja voivat visiotyössä olla esimerkiksi yhteisöllisyys, avoimuus, kulttuurisuus, kansainvälisyys, avoin ilmapiiri ja suvaitsevaisuus, kerroksellisuus, moniaistisuus, elämänlaatu sekä paikallisuus ja identiteetti.

Pehmeät vetovoimatekijät usein ikään kuin jälkikäteen asettuvat toiminnalliseen kaupunkiympäristöön. Pehmeät vetovoimatekijät on visiotyössä pyrittävä luomaan alueen ominaisuuksiksi – samoin on pohdittava mihin niistä voidaan yhdessä vaikuttaa ja miten. Visiotyössä on mietittävä, voidaanko suunnitelmallisella kaupunkikehityksellä tukea pehmeiden vetovoimatekijöiden syntymistä.

5. Elinvoiman kaupunki

Alueella toimii tällä hetkellä ja on toiminut pitkään monipuolisesti Turun seudun elinkeinoelämän kannalta keskeisiä yrityksiä. Nykyisten avaintoimijoiden toimintaedellytykset ja niiden vahvistaminen tulevaisuudessakin on visioinnissa turvattava logistiikasta lääketeollisuuteen.

Alueelle tulee visioida myös uudenlaisia merellistä ja logistisesti keskeistä sijaintia hyödyntäviä liiketoimintoja. Alueen roolia invest-in toiminnan alustana tulee tutkia. Elinvoiman ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamista pohdittaessa on syytä pitää keskiössä naapurikaupunkien ja koko kaupunkiseudun etu.

Tärkeänä elementtinä on rohkeasti visioitava mereen liittyvää matkailullista vetovoimaa vahvistavaa elinvoiman kehityspolkua.

Tulevaisuuden elinkeinoelämän ja asumisen ristiriidatonta yhteiseloa on visiotyössä kehitettävä.

6. Turvallinen kaupunki

Visioitavalla alueella on lähinnä kaksi piirrettä, jotka nostavat turvallisuuskysymykset erityisesti esiin.

Toisaalta alueella tänä päivänä käsitellään ja varastoidaan huomattavan useassa sijainnissa onnettomuusvaarallisia aineita. Nykytilanteessa alue sisältää laajoja osia ja suoja-alueita, joihin asutusta ja muuta pysyvää oleskelua tuovaa toimintaa ei ole turvallista sijoittaa. Onnettomuusvaarallisten aineiden käsittelyn ja varastoinnin riskien vähentämiseksi on tehtävissä toimenpiteitä ja joissain toiminnoissa onnettomuusvaaralliset aineet voidaan korvata vaarattomilla ratkaisuilla tai suojarakenteilla

Toisaalta laivastoaseman strateginen sijainti ja sen toimintaedellytysten täydellinen turvaaminen ovat myös kaiken visiossa kuvattavan kehityksen lähtökohtana. Toiminnallisia muutoksia laivastoaseman lähialueille tutkittaessa, tulee esitettävien ratkaisujen soveltuvuus varmistaa vuoropuhelulla laivastoaseman tulevaisuuden kehittämisen kanssa. Laivastoaseman alue itsessään ei kuulu visioinnin piiriin.

Visiossa pohditaan mahdollisuuksia vaaraa aiheuttavien tekijöiden poistamiseen, siirtoon tai suojaukseen, menemättä kuitenkaan epätarkoituksenmukaisen yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Pitkällä tähtäimellä on tarpeen myös varautua toimintaympäristön muutosten aiheuttamiin turvallisuuteen tai turvallisuuden tunteeseen kaupunkiympäristössä vaikuttaviin asioihin. Visioitavalle alueelle on syytä pystyä luomaan erityisiä turvallisuutta vahvistavia ominaisuuksia myös esimerkiksi uudenlaisten teknologioiden avulla.

Häiriötön mahdollisuus ruoppausmassojen läjitykselle on myös varmistettava. Läjityksen avulla on pyrittää saavuttamaan myös uusia mahdollisuuksia ranta alueiden monipuoliseen käyttöön, maisemointiin ja muiden kehittämismahdollisuuksien luomiseen.

7. Eheä kaupunki

Visiotyön kohteina olevat kaupunginosat Pansio, Perno ja Artukainen ovat sekä kaupungin toiminnallisessa ja fyysisessä rakenteessa että sosiaalisen eheyden kannalta eriytymispainetta omaavaa aluetta. Visiotyöllä on pyrittävä toisaalta integroimaan kaupunginosat yhtenäisesti toimivaksi ja sosiaalisesti ehyeksi kokonaisuudeksi ja samalla pyrkiä kytkemään koko merellinen läntinen Turku paremmin kantakaupunkiin elimelliseksi osaksi kaupungin kokonaisrakennetta.

Sosiaalisen eheyden tavoite on alueen tulevaisuuskuvan keskeinen elementti. Alueen kaupunginosia kehitetään alueidenvälinen tasapaino tavoitteena. Segregaatiokehityksen ehkäisyyn tulee visiossa löytää ratkaisuehdotuksia – tavoitteena segregaatiosta integraatioon. Fyysisen ja toiminnallisen ympäristön estevaikutuksia on myös pyrittävä vähentämään.

Kaikki palvelut ajatellaan monipuolisina palvelemaan tasapainoisesti koko merellistä läntistä Turkua. Alueellista tasapuolisuutta edistetään palveluiden ohella erilaisia asumismuotoja ja työpaikkoja harkitusti sijoittaen ja sillä keinolla alueiden välisiä eroja tasoittaen.

Seudullisuuden näkökulma on pidettävä myös tässä tavoitekokonaisuudessa kaikilta osin mukana.

8. Luontokaupunki

Visioinnissa on tavoitteena pohtia mikä voi merellisen läntisen Turun rooli ja esikuvallisuus olla koko saaristomeren luonnon hyvinvoinnin kannalta.

Visioalueella on luonnon puolesta hyvin Ruissaloa vastaavat edellytykset. Visiotyössä on arvioitava, miten alueella luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää, miten luontokatoa ehkäistä ja kuinka voitaisiin toteuttaa myös ennallistamistoimia.

Viheralueiden laatu, uudenlainen luonnonmukaisuus ja monimuotoisuus, viherrakentaminen sekä luonnonmukaiset ratkaisut on oltava mukana visiointityön pohdinnan kohteina. Luontoon suhtautumisen kaksi ydintä visiossa ovat ensinnäkin luonnonmonimuotoisuuden edistämisen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen näkökulma ja toiseksi ihmisten luontokokemuksen vahvistaminen.

9. Kestävästi kasvava ja liikkuva kaupunki

Alueen uudistamisessa, rakentamisessa ja infrassa tavoitellaan läpimenevästi kestävyyttä. Kestävyydellä tarkoitetaan työssä kestävyyttä monipuolisesti – niin luonnon, ilmaston tai materiaalisten resurssien kannalta kuin sosiaalisesta tai taloudellisesta näkökulmasta. Visiotyössä on muistettava myös alueen luonteen historiallisen jatkuvuuden kunnioitus.

On myös arvioitava miten kaupungin painopisteen siirtyminen länteen, merellisyyden suuntaan vaikuttaa kaupungin toimivuuteen kestävällä tavalla. Työssä on pyrittävä välttämään kaupunkirakenteen, palvelujen ja toiminnallisuuden hajautumista ja liikkumistarpeen kasvua.

Merellisestä läntisestä Turusta on luotava kestävän liikkumisen kaupunginosa, jonka tulevaisuuden saavutettavuutta voidaan visioida raideliikenteeseen tukeutuen – niin raitiotien kuin lähijunaliikenteenkin varaan. Toisaalta on tarkoituksenmukaista myös tutkia ratkaisuja, joilla voidaan saavuttaa liikkumistarpeen ja liikkumiseen käytetyn ajan vähentämistä.

10. Dynaaminen kaupunki

Dynaamisen kaupungin tavoitteella tarkoitetaan erityisesti sitä, että vision tuloksena ei saa olla joustamaton ja jäykkä ratkaisu, joka ei mahdollistaisi muutoksia ajassa. Vision tulee sisältää ajattelutapa siitä, miten kokonaisuus voi elää ja reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin tai muuttuviin toteutustarpeisiin. Visiotyössä ei saa kuvitella löydettävän lopullista totuutta.

Vision fokus ulottuu 2050-luvulle, mutta työssä on ajateltava myös uudistumisen vaiheittaisuutta niin, että joihinkin toimenpiteisiin voitaisiin tarttua jo nopeastikin.

Linnanniemeä ja matkustajaterminaalia ja niiden liikennejärjestelyjä koskevat tehdyt päätökset ovat visiotyön lähtökohtina. Samoin laivastoaseman sijoittuminen ja kehittyminen alueella sekä Meyerin telakka-alueen kehittyminen yhdessä Blue Industry Parkin kehityksen kanssa ovat visiotyön lähtökohtina.

Satamatoimintojen ja siihen kytkeytyvän varustamo-, logistiikka- ym. yritystoiminnan katkeamaton toimivuus on eri vaiheissa varmistettava.

Erityiskohteena mahdollisen nopeamman uudistumisen näkökulmasta tulee huomioida Artukaisten alue, johon erillisellä päätöksellä käynnistettävä kehittämissuunnittelu on otettava tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon visiotyössä.

Dynaamisesti uudistuvassa kaupungissa on myös tuettava toimintojen, tapahtumien, alueiden ja rakennuskokonaisuuksien tilapäisiä ja muuttuvia käyttöjä.

Visiotyön toteutus, resurssointi ja organisoituminen

Kaupunginhallitus vastaa visiotyölle asetettavista tavoitteista.

Visiotyö toteutetaan monialaisesti strategisen kaupunkikehityksen lähestymistavalla. Olennaisia elementtejä ja poikkeamia normatiivisesta maakäytön suunnittelusta lähestymistavassa ovat: 1) Visionäärinen valikoivuus – eli kaikkia teemoja ja kaikkia alueita ei käsitellä yksityiskohtaisesti eikä kaiken kattavasti vaan strategisesti valikoiden. 2) Toiminnallisuutta ja käyttäjäkokemusta painotetaan fyysisen ympäristöä keskeisemmin 3) Ongelmakuvausten dynaamisuus ja muutosjoustavuus ovat sisäänrakennettuna 4) Epävarmuuden hallinnan ymmärrys sekä 5) Prosessiin osallistaminen monipuolisesti.

Tarkoitus on, että läntisen merellisen Turun visio työn laadinta tullaan toteuttamaan monialaisesti ja vuorovaikutteisesti 2016-2017 laaditun Turun keskustavision tapaan. Merellisessä visiossa pyritään myös pohtimaan konkreettisesti, miten visio tulee jatkossa toimintaa ja toimenpiteitä ohjaamaan ja miten sitä tullaan ottamaan huomioon tulevassa päätöksenteossa.

Visiotyötä ohjaamaan nimetään ja kutsutaan monialaista asiantuntemusta edustava, näkemyksellinen ohjausryhmä. Ryhmään kutsutaan myös kaupunkiorganisaation ulkopuolisia asiantuntijoita.

Työtä operatiivisesti valmistelemaan nimeään erikseen monialainen työryhmä, jonka edustajat ovat ensisijaisesti kaupunkiorganisaation palvelualueilta, kärkihankkeista ja konserniyhtiöistä.

Visiotyön tehtävänä on luoda esitys sekä visioksi että konkreettinen tiekartta tarvittavista toimenpiteistä ja vaiheista, joilla vision mukainen tila Merellisen läntisen Turun kehittämisessä saavutetaan, mikäli isoja muutosaskelia tulevissa päätöksissä aktualisoituu.

Työssä käytetään apuna asiantuntijoita ja tahoja esimerkiksi yliopisto- ja korkeakoulumaailmasta. Työssä teetetään myös tarpeellisiksi katsottavia selvityksiä, suunnitelma-aineistoja ja visualisointeja sekä viestinnällistä materiaalia.

Vision laatimisen kulut on talousarviossa allokoitu strategisen maankäytön asumisen ja liikkumisen yksikölle. Visiotyö on luonteeltaan hyvin samanlaisen muutoksen pohdintaa kuin monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa on jo toteutunut tai toteutumassa. Niinpä on luonnollista, että visiotyöhön pyritään liittämään kansainvälisiä ulkoisen rahoituksen hankkeita, joiden avulla saadaan laajempaa eurooppalaista näkemystä merellisten alueiden uudistamisesta Turun tulevaisuuspohdinnan hyödyksi.

Visiotyön ohjausryhmän puheenjohtajaksi esitetään apulaispormestari Elina Rantasta. Muiksi jäseniksi nimetään ja kutsutaan kaupunginhallituksen jäsen N.N. (1), kaupunginhallituksen jäsen N.N. (2), kaupunginhallituksen jäsen N.N. (3), toimitusjohtaja Erik Söderholm (Turun Satama Oy), hallituksen varapuheenjohtaja Panu Routila (Turun kauppakamari), tuotantojohtaja Tomi Penttilä (Bayer Oy), elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen (Turun kaupunki), toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi (Visit Turku Archipelago Oy), tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (Luonnonvarakeskus), asemakaavapäällikkö Anri Linden (Turun kaupunki), toimitusjohtaja Kimmo Iljin (TurkuSteve), yliopistonlehtori Jani Vuolteenaho (Urban Studies and Planning -maisteriohjelma, Helsingin Yliopisto ja Aalto-yliopisto) ja aluetyönkehittäjä Sari Turpeinen (Turun kaupunki, integraatiotoiminto) sekä nuorisovaltuuston myöhemmin nimeämä edustaja.

Ohjausryhmän esittelijänä toimii kaupunkisuunnittelujohtaja, joka vastaa visiotyön laadinnasta sekä siihen liittyvästä etenemisen tiekartasta, koordinaatiosta ja sidosryhmäyhteistyöstä

Osallistaminen

Sidosryhmien ja asukkaiden osallistaminen ja vahvasti vuorovaikutteisen työskentelytavan varmistaminen ovat keskeinen osa Merellisen läntisen Turun tulevaisuuskuvan laadintaa. Työhön liitetään lisäksi sarja kaupunkifoorumeita, joissa yhdessä alueen asukkaiden, kaupunkilaisten, alueen yritysten, elinkeinoelämän sidosryhmien ja luottamushenkilöiden kanssa haetaan ratkaisumalleja keskeisimpiin kehittämishaasteisiin.

Työstä laaditaan osallistamissuunnitelma. Suunnitelman mukaisten osallistamistoimenpiteiden myötä kertyviä kehittämisideoita käytetään osana visiotyötä.

Satamatoimijoiden, visioalueen keskeisimpien yritysten, elinkeinoelämän, Puolustusvoimien ja Turun Kauppakamarin kanssa on sovittu jo ennen käynnistämispäätöstä alkaneen vuoropuhelun jatkamisesta koko visioprosessin ajan.

Jatkotoimenpiteet

Visiotyössä valmistuvan näkemyksen pohjalta käydään lähetekeskustelut avoimilla foorumeilla sekä kaupunginvaltuustossa ja –hallituksessa. Näiden pohjalta tuodaan jatkotoimenpiteet päätöksentekoon kevätkaudella 2024.

Visiotyössä tulee määrittää keskeisimmät tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset tiekarttoineen vision vaiheittaiseksi toteuttamiseksi sekä mahdollisia innovatiivisia kokeiluja myönteisen kehityksen käynnistämiseksi. On myös valmisteltava ajatus siitä, miten visio vaikuttaa tulevaan päätöksentekoon elinvoiman ja kaupunkikehityksen osalta sekä miten se ohjaa rakennemallityötä ja kaavoitusta.

Oheismateriaali 1Tavoite-esitys

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää käynnistää merellisen läntisen Turun visiotyön sekä asettaa työlle edellä kuvaillut tavoitteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että

• visiotyötä ohjaamaan nimetään ja kutsutaan edellä kuvattu ohjausryhmä siten, että kaupunginhallitus nimeää ohjausryhmään kolme edustajaansa (kaupunkiympäristön apulaispormestarin lisäksi),
• visiotyön valmisteleva projektiryhmä nimetään kansliapäällikön päätöksellä palvelualueiden asiantuntijoista. Projektiryhmän puheenjohtajana toimii kaupunkisuunnittelujohtaja,
• visiotyön tulos ja jatkotoimenpiteet tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi kevätkaudella 2024 ja
• visiotyön etenemisestä raportoidaan toiminnan ja talouden seurannan yhteydessä.

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin siten täydennettynä, että kaupunginhallituksen edustajiksi ohjausryhmään nimettiin seuraavat henkilöt:

• Sini Ruohonen
• Mirka Muukkonen
• Mari-Elina Koivusalo.

Päätös asiassa tehtiin yksimielisesti.