Omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, hankepäällikkö Joanna Kurth 31.5.2023:

Taustaa

Museoiden kaupunkina tunnetussa Turussa on useita kansallisesti merkittäviä museokohteita. Kaupungista puuttuu kuitenkin kaupungin omaa historiaa ja kaupunkilaisten tarinoita kokonaisvaltaisesti esittelevä museo. Turun linnaan sijoitettiin 1881 kaupungin historiallinen museo, joka mahdollisti kaupungin karttuvan kulttuurihistoriallisen kokoelman esittelyn aluksi yhden huoneen näyttelynä toiminnan laajeten myöhemmin muihin linnan tiloihin.

Museotoiminnan kehittyessä ja kävijöiden odotuksien muuttuessa Turun linnan päänäyttelyt ovat muuttuneet. Viimeisimmän suuremman uudistuksen myötä vuosien 2011 ja 2012 aikana purettiin 1980-luvulla avattu kaupungin historiaa esitellyt ja vanhentuneeksi käynyt näyttelyosuus. Nykyisin linnan näyttelytoiminnassa on keskitytty linnan omaan historiaan ja linnassa vaikuttaneiden henkilöiden tarinoihin. Keskiaikaisen puolustuslinnan näyttelyhuoneet ovat pinta-alaltaan pieniä, eikä linnan sisällä ole käytävien, portaikkojen ja oviaukotuksien mitoitusten takia mahdollista siirtää isokokoisempia näyttelyesineitä tai -elementtejä.

Turussa ei tällä hetkellä ole nykyaikaista vaihtuvien kulttuurihistoriallisten näyttelyiden tilaa, joka mahdollistaisi vetovoimaisten näyttelyiden tuottamisen kaupungin ympärivuotista vetovoimaa tukemaan.

Kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 Turun museokeskus ja tiedekeskus Heureka toteuttivat Logomoon Tuli on irti – näyttelyn. Se innoitti ajatusta saada Turkuun näyttelytilaa, joka mahdollistaisi vastaavien kekseliäiden ja kokemuksellisten näyttelyiden tuottamisen. Näyttelyn pohjalta kulttuurilautakunta esitti 16.3.2011 § 58 Turun museokeskuksen päärakennusta investoinniksi pitkän aikavälin suunnitelmaan vuosille 2016 - 2021.

Kaupunginhallitus teki 16.1.2012 § 22 kokouksessaan kulttuurilautakunnan strategiseen palvelusopimukseen lisäyksen, jonka mukaan kulttuurilautakunnan tulee selvittää ”Tuli on irti” -näyttelyssä esillä olleen Turun palo- pienoisteatterin sijoitusvaihtoehdot kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 jälkeen.

Kulttuurilautakunnan tehtäväksi tuli samalla selvittää vaihtoehdot ja kustannukset Turun historian museolle sekä mahdollisuudet sijoittaa osa kokoelmatiloista tämän ratkaisun yhteyteen. Kulttuurilautakunta käsitteli seuraavan kerran Historian museo -asiaa kokouksessaan 25.4.2012 § 6 ja esitti kaupungin tilakeskukselle tarveselvityksen laatimista hankesuunnitelmaa varten. Tavoitevuodeksi museolle asetettiin 2029, jolloin Suomen vanhin kaupunki Turku täyttää 800-vuotta.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden juhlapäätös uudesta museosta ja Turku 2029 säätiöstä

Turun kaupunginvaltuusto päätti 18.4.2017 § 63 Turun kaupungin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden juhlapäätöksestä ja juhlavuoden toteuttamisesta. Juhlapäätöskokonaisuuden yhtenä osana oli päätös Turkuun itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettavasta Historian museosta. Samassa yhteydessä päätettiin hankkeen toteuttamiseksi myös Turku 2029 -säätiön perustamisesta siten, että säätiöön sijoitettiin pääomaa museon juhlapäätöksen rahoittamiseksi kaikkiaan 29 M€. Säätiön tarkoituksena on mm. edistää Turku-strategian mukaista vapaa-ajan toimintaa sekä tapahtumia ja hankkeita, jotka lisäävät hyvinvointia ja vetovoimaa sekä Turun alueen houkuttelevuutta matkailu- ja vierailukaupunkina.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan mm. antamalla säätiön tarkoitusta edistäville investoinneille rahoitusta tai osarahoitusta, jota voidaan myöntää harkinnan mukaan myös investointihakkeiden esiselvitykseen, suunnitteluun tai valmisteluun. Turku 2029-säätiö voi jakaa vuosittain tuottoaan säädekirjan mukaisiin tarkoituksiin, mutta varsinaista peruspääomaa on mahdollisista käyttää vasta vuodesta 2027 lähtien. Tällä hetkellä museon toteuttamiseen tarkoitettua pääomaa on kertynyt noin 33,5 M€.

Museo Linnanniemelle

Ensimmäisessä vaiheessa museon osalta selvitettiin kaikkiaan 16 eri sijaintivaihtoehtoa, joista Turun kaupunginhallitus päätti 4.6.2018 § 218 valita jatkovalmisteluun kolme; Turun linnan ympäristön sekä Ratapihan ja Turun Vanhankaupungin alueet.

Museon tilatarveselvitys oli kaupunkikehitysjaoston hyväksymänä käsiteltävänä Turun kaupunginhallituksessa 27.5.2019 § 230. Hallitus päätti tuolloin tarveselvityksen käsittelyn yhteydessä museon sijaintipaikaksi Linnanniemen alueen, joka vielä nykyisin on suurimmalta osaltaan satamaliikennealuetta. Museon työnimeksi vakiintui uutta osittain digitaalista toteutuskonseptia kuvaavasti ”Historian ja tulevaisuuden museo”.

Linnanniemen alueen pohjoispuolella on samanaikaisesti vireillä Ferry Terminal Turku -asemakaavanmuutos, joka pyritään toteuttamaan alueella toimivien varustamojen yhteisterminaalin rakentaminen ja liikenneyhteyksien uudelleenjärjestely. Terminaalirakennuksesta on järjestetty kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voittajaksi valittiin 24.5.2022 PES-arkkitehtien ehdotus nimimerkillä Origami.​

Laivaterminaalien yhdistämisen seurauksena Turun linnan ympäristössä ja Linnaniemeltä vapautuu nykyisiä liikennealueita kaupunkikehitykseen, mikä mahdollistaa myös samalla myös uuden museorakennuksen toteuttamisen. Vuokrasopimus satamaliikenteen osalta umpeutuu vuoden 2026 lopussa uuden yhteisterminaalin valmistuessa. Uusi terminaali liikenneyhteyksineen tulisi olla kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2027 alkupuolella.

Sijaintipaikkapäätöksessä hankkeen jatkolinjauksissa päätettiin käynnistää Linnanniemen asemakaavoitettavalle alueelle arkkitehtuurikilpailuun rinnastettava ideakilpailu, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli määrittää kaupunkikuvallisia ja sisällöllisiä tavoitteita asemakaavoitukselle. Lisäksi päätöksessä todettiin, että mikäli ideakilpailussa ei oteta kantaa museon rakennusarkkitehtuuriin, tulee sitä varten käynnistää toisessa vaiheessa oma arkkitehtuurikilpailunsa, minkä jälkeen asemakaava voisi edetä samanaikaisesti museorakennuksen arkkitehtisuunnittelun kanssa.

Museon sisällöt ja palvelut

Historian ja tulevaisuuden museo tulee toimimaan Turun kaupungin ja kaupunkilaisten historioista kertovana museona, jonka sisällöillä on vahva kosketuspinta nykyisyyteen vahvistaen myös tulevaisuustoimijuutta.

Historian ja tulevaisuuden museon sisällöt ja palvelut tulevat jakaantumaan museopalveluihin ja oheispalveluihin. Museopalvelut käsittävät näyttelytoiminnan sisältäen päänäyttelyn, vaihtuvat näyttelyt sekä yleisötoiminnan ja asiakaspalvelun. Uutena elementtinä museopalveluihin on tuotu ajatus mediatuotannoista, joiden kautta museosisällöt leviävät digitaalisten kanavien kautta rakennuksen seinien ulkopuolelle. Oheispalveluina museorakennuksen käyttäjille on rento kahvila ja laadukas ravintola, kiinnostava museokauppa sekä muuntojoustavaa tilaa esittävän taiteen tapahtumille, seminaareille ja yritystapahtumille. Lisäksi oheispalveluina on yhteistyöhön tarkoitettua studiotilaa kulttuurin, yhteiskunnan, historian ja kulttuurin tutkijoille sekä luovien alojen toimijoille.

Asiakaskokemuksena museoon suunniteltu päänäyttely pyrkii moniaistiseen, koskettavaan ja immersiiviseen näyttelykokonaisuuteen, jossa viimeisin tutkimustieto yhdistyy uusiin digitaalisiin esitystekniikoihin, merkitykselliseen yleisötyöhön sekä museon ulkopuolelle laajeneviin monikanavaisiin sisältöihin. Tavoitteena on tiedekeskuksille tyypillinen elämyksellisyys ja itse tekeminen, joka tuodaan uudella tavalla kulttuurihistoriallisen ja tulevaisuusorientoituneen museon kontekstiin.​

Historian ja tulevaisuuden museon aluetaloudellisten vaikutusten arviointi

Kaupunkitutkimus TA on toteuttanut Historian ja tulevaisuuden museon aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin. Arviointi pohjautuu panos-tuotos -mallin mukaiseen käsittelyyn, jossa aluetaloudellista vaikuttavuutta muodostuu museon rakentamisajalta, museon toiminnasta ja matkailijoiden (lisä)kulutuksessa. Lisäksi arvioinnissa on käsitelty hankkeen merkitystä Turun kaupunkibrändille ja Linnanniemen kehittämiselle. Arviointi sisältää myös tutkimuskatsauksen museon hyvinvointivaikutuksista.

Taloudellisten kokonaisvaikutusten tarkastelu tuo esille sen, että museon rakentamiseen ja ylläpitämiseen käytetyt rahat eivät ole vain menoeriä vaan ne kanavoituvat nettovaikutuksena osaksi kansantalouden kiertokulkua. Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että merkittävä osa museohankkeeseen panostetusta rahoituksesta palautuu takaisin alue- ja paikallistalouteen tuotannon, työllisyyden, palkkojen ja kulutuksen kautta.

Näistä kertyy verotuloja kunnille (kunnallisvero ja osa yhteisöverosta) sekä valtiolle (tulovero, suurin osa yhteisöverosta ja arvonlisävero). Vaikka museo toimii Turussa, osa taloudellisista vaikutuksista leviää koko Turun seudulle ja laajemmalle Suomeen.

Museon rakentamisen, toiminnan ja kävijöiden kulutuksen keskeiset taloudelliset vaikutukset on koottu yhteen alla olevaan taulukkoon.

Lisäksi hyvin toteutetulla ja vetovoimaisella uudella museolla voidaan arvioinnin mukaan ennustaa olevan myönteisiä vaikutuksia Turun imagoon ja kaupunki-identiteettiin sekä matkailulliseen vetovoimaan. Uudella museolla tulee olemaan myös positiivisia vaikutuksia kulttuurihyvinvointiin, joka kuitenkin haasteellisemmin mitattavana on vaikeammin todennettavissa aluetalouteen vaikuttavina lukuina.

Kehittyvä Linnanniemi

Linnanniemen kehittämisen tavoitteet hyväksyttiin 7.10.2019 § 69 kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa. Tavoitteet pohjautuivat Kaupunkistrategian sekä keskustan kehittämisen kärkihankkeen hyväksyttyihin tavoitteisiin ja sisältöihin sekä laajaan vuoropuheluun alueen toimijoiden, sidosryhmien ja kaupunkilaisten kanssa.

Kaupunginhallitus päätti Linnanniemen kehittämistä suuntaavan kansainvälisen ideakilpailun käynnistämisestä ja kilpailuohjelman hyväksymisestä 19.12.2019 § 499. Ideakilpailun tavoitteena oli löytää Turun linnan ympäristön ja Aurajokisuun länsirannan aluetta koskevia monipuolisia kehittämisvaihtoehtoja ja kattava kokonaisidea, jonka pohjalta voidaan määrittää kaupunkikuvallisia ja sisällöllisiä tavoitteita jatkotoimenpiteille.

Ideakilpailun suunnitteluohjeissa yhtenä elementtinä oli alueelle sijoitettava Historian ja tulevaisuuden museo. Museorakennuksen suunnittelussa ja sijoittelussa erityishuomion tuli kiinnittyä sijaintiin, rakennusmassoittelun sopivuuteen ja vuoropuheluun Turun linnan kanssa.

Historian ja tulevaisuuden museon tarkennettua suunnittelua jatkettiin ideakilpailun voittaneen After Party -toimiston ”Kolme palaa” ehdotuksen mukaisella sijainnilla, jossa museorakennus on Linnanpuiston länsikulmassa Aurajoen rannassa. Kaupunkiympäristötoimiala laati yhdessä After Party architecture MB:n ja Arkkitehtitoimisto SHY Oy:n kanssa 13.9.2022 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen. Asemakaavanmuutosluonnos; Historian ja tulevaisuuden museo, Satama (os. 1. ja 2. Poikkikatu, 1.- 4. Linja, Nuottasaarenkatu) hyväksyttiin Kaupunkiympäristölautakunnassa 27.9.2022 § 350.

Historian ja tulevaisuuden museon arkkitehtuurikilpailun järjestäminen

Historian ja tulevaisuuden museon rakennuksesta on tarkoitus järjestää avoin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka kautta saadaan museorakennukselle pääsuunnitelma. Arkkitehtuurikilpailun järjestäminen ei ole kuitenkaan vielä päätös rakennusinvestoinnista vaan rakennuksen hankesuunnitelmasta tehtävä rakennusinvestointia koskeva päätös tuodaan tavoiteaikataulun mukaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi vasta alkuvuonna 2027.

Kilpailu järjestetään yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto SAFAn kanssa ja heidän kilpailusääntöjään noudattaen. Kilpailuohjelma tullaan hyväksyttämään SAFAn kilpailutoimikunnassa sen jälkeen, kun kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kilpailussa etenemisestä. Kilpailu ehdotetaan avautuvaksi 4.9.2023 ja kilpailuehdotusten sisäänjätön ajaksi 16.1.2024. Kilpailuohjelma on kokonaisuudessaan esittelyn liitteenä 1.

Arkkitehtuurikilpailun talousarvio

Kilpailupalkintoina jaetaan maksimissaan 175.000 euroa, joka jakaantuu seuraavasti:

• Kilpailun voittaja 70.000 €
• Toinen sija 45.000 €
• Kolmas sija 30.000 €

Jaettavien palkintojen lisäksi kilpailussa on optio enintään kolmeen lunastukseen arvoltaan 10.000 euroa. Kilpailun palkituissa ja lunastetuissa töissä olevia hyviä ideoita voidaan hyödyntää soveltaen kilpailun voittaneen työn jatkokehittämisvaiheessa.

Kilpailupalkintojen lisäksi kilpailusta aiheutuu kuluja mm. SAFA:n ammattituomareiden ja kilpailusihteerin palkkioista, kilpailuohjelman sekä arvostelupöytäkirjan käännöksistä ja taitosta sekä digitaalisesta kilpailu- ja tuomarointialustasta. Näiden kustannuksien yhteenlaskettu summa on arviolta 105.000 euroa. Kilpailupalkintojen kanssa kilpailun järjestämisen yhteenlaskettu kustannusarvio on 280.000 euroa.

Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeen​ toteutusvaihe I:n​ asettamisesta ja määrärahasta vuosiksi​ 2021–2024​ on päätetty kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjalla 23.12.2020 § 322. Satamarakentamisen aikataulumuutoksen vuoksi Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeen aikataulua tarkistettiin edelleen kansliapäällikön päätöspöytäkirjalla 22.06.2022 § 233, jolloin toteutusvaihe I:sta jatkettiin vuoden 2025 loppuun. Samalla päätettiin, että kaupunginhallituksen alaisiin määrärahoihin tehdään taloussuunnittelukaudelle 2023–2025 vuosittain 220.000 euron varaus hankkeelle.

Hankkeen määrärahavaraus ei tällä hetkellä kata täysimääräisesti vuosien 2023 ja 2024 aikana arkkitehtuurikilpailusta syntyviä kuluja vaan hankkeelle tulisi osoittaa talousarvion käsittelyn yhteydessä vuodelle 2024 kohdentuva 240.000 euron lisämääräraha.

Tuomariston nimeäminen

Arkkitehtuurikilpailuun esitetään nimettäväksi 11-jäseninen tuomaristo. Tuomariston tehtäviin kuuluu osallistuminen kilpailuohjelman viimeistelyyn, kilpailuehdotusten läpikäynti ja arvostelu sekä arvostelupöytäkirjan laatiminen ja kilpailun tuloksesta päättäminen. Tuomaristo voi myös antaa suosituksensa jatkotoimenpiteiksi.

Tuomaristoon esitetään nimettäväksi seuraavat henkilöt:

• Minna Arve, pormestari, tuomariston puheenjohtaja
• Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja
• Paula Keskikastari, kaavoituspäällikkö
• Anu Laitila, kulttuurijohtaja
• Leevi Luoto, tilapalvelujohtaja
• Juhani Ruohonen, museopalvelujohtaja
• Kimmo Suonpää, kaupunkirakentamisjohtaja sekä
• kaksi kaupunginhallituksen nimeämää luottamushenkilöä.

​Tuomaristoon kuuluvat lisäksi Suomen arkkitehtiliitto SAFAn nimeämät ammattituomarit:

• Simo Paavilainen, arkkitehti SAFA
• Paul Thynell, arkkitehti SAFA

Kilpailusihteerinä toimii arkkitehti SAFA Jussi Vuori.

Kilpailutöiden arvostelussa kiinnitetään huomiota siihen, että ehdotus on;

• kilpailun tavoitteiden mukainen,
• kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen sopiva ja omaa korkeatasoisen arkkitehtonisen kokonaisotteen,
• arkkitehtonisilta ja toiminnallisilta ratkaisuiltaan onnistunut,
• kokonaistaloudellinen ja omaa edellytykset elinkaaritavoitteiden täyttymiseen,
• ekologinen sekä
• Turun kulttuurista vetovoimaisuutta vahvistava.

Kilpailuehdotusten kokonaisratkaisu ja kehityskelpoisuus on yksityiskohtien virheettömyyttä tärkeämpi.

Liite 1Kilpailuohjelma (salassa pidettävä, JulkL 6 § 1 momentti 2 kohta)

Oheismateriaali 1Historian ja tulevaisuuden museon aluetaloudellisten vaikutusten arviointiraportti

Oheismateriaali 2Historian ja tulevaisuuden museon konsepti

​Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää käynnistää Historian ja tulevaisuuden museon kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun edellä esitetyn mukaisesti, hyväksyy liitteenä 1 olevan kilpailuohjelman, oikeuttaa kansliapäällikön tekemään kilpailuohjelmaan mahdollisia vähäisiä muutoksia ja nimeää arkkitehtuurikilpailun tuomaristoon seuraavat henkilöt:

• Minna Arve, pormestari, tuomariston puheenjohtaja
• Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja
• Paula Keskikastari, kaavoituspäällikkö
• Anu Laitila, kulttuurijohtaja
• Leevi Luoto, tilapalvelujohtaja
• Juhani Ruohonen, museopalvelujohtaja
• Kimmo Suonpää, kaupunkirakentamisjohtaja
• Simo Paavilainen, arkkitehti SAFA (SAFAn nimeämä ammattituomari)
• Paul Thynell, arkkitehti SAFA (SAFAn nimeämä ammattituomari)
• kaupunginhallitus nimeämä luottamushenkilö
• kaupunginhallitus nimeämä luottamushenkilö

Lisäksi kaupunginhallitus päättää merkitä Historian ja tulevaisuuden museon aluetaloudellisten vaikutusten arviointiraportin tiedokseen.

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin.

​Lisäksi kaupunginhallitus totesi, että se nimeää edustajansa arkkitehtuurikilpailun tuomaristoon myöhemmin erikseen.