13278-2012

Turun kaupungin lausunto Yleiskaava 2029 tehdyistä valituksista

Viite:

431/03.04.04.04.16/2023

486/03.04.04.04.16/2023

496/03.04.04.04.16/2023

510/03.04.04.04.16/2023

520/03.04.04.04.16/2023

ympäristölakimies Nina Mattila 23.5.2023:

Turun kaupunki toimittaa pyydetyt asiakirjat ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Yleiskaavan hyväksyminen

MRL 37 §:n mukaan yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaavan 2029 on hyväksynyt kaupunginvaltuusto lain edellyttämällä tavalla. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan siinä muodossa ja sillä tarkkuustasolla kuin se on katsonut tarkoituksenmukaiseksi. Yksi valittajista on vedonnut kaupunginvaltuuston 5.5.1997 tekemään päätökseen, jonka mukaan keskustan suuralueelle laaditaan keskustan osayleiskaava. Kaupunginvaltuuston vuonna 1997 tekemällä päätöksellä ei ole merkitystä arvioitaessa, kaupunginvaltuuston tekemän Yleiskaava 2029 hyväksymispäätöksen lainmukaisuutta.

Lisäksi, kuten valittajan muistutukseen annetussa vastauksessa on todettu (Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet s. 56-57): ”Keskustan kaavamerkinnät ovat muuta kaava-aluetta yksityiskohtaisemmat, ja ne on esitetty mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaava 2029:n ehdotuksessa on huomattavasti enemmän kaavamerkintöjä kuin voimassa olevassa yleiskaavassa. Yleiskaava 2029:n sisältö on jaettu useille kartoille juuri siitä syystä, että merkinnät olisivat erotettavissa. Etenkin viherympäristöä, hulevesiä, muinaisjäännöksiä ja arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita koskevat merkinnät ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat kuin voimassa olevassa yleiskaavassa.”

Yleiskaavan oikeusvaikutukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Hyväksytty yleiskaava on yleispiirteinen aluevarausyleiskaava. Ottaen huomioon, että kyseessä on koko kaupungin yleiskaava, sen tarkkuustaso on riittävä. Rakentaminen alueelle tapahtuu yksityiskohtaisemman kaavoituksen perusteella. Yleiskaavassa on osoitettu tavoitellun kehityksen periaatteet. Osalla alueista kaupungin toivoma maankäyttö on jo toteutunut voimassa olevalla asemakaavalla ja osalla alueita yksityiskohtaisemman kaavan laatiminen on vireillä. Nämä on huomioitu valmistellussa yleiskaavassa.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen ja maakuntakaavan mukaisuus

MRL 24.2 §:n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Yksittäisen yleiskaavan sisällön lainmukaisuutta arvioitaessa ratkaisun on kuitenkin perustuttava viime kädessä MRL 39 §:ssä säädettyihin yleiskaavan sisältövaatimuksiin.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on merkitty kaavakartalle 8 ja niitä koskevan kaavamääräyksen mukaan ”Toimenpiteet on toteuttava rakennetun kulttuuriympäristön arvokkaat ominaispiirteet säilyttäen siten, että myös alueen paikallisesti ja alueellisesti merkittävät arvot säilyvät. Täydennysrakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota arvokkaiden rakennusten ja niiden kaupunkikuvallisen aseman säilymiseen. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista. Kohteista on luettelo yleiskaavan liitteenä.” Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on merkitty kaavakartalle 7. Niitä koskevan kaavamääräyksen mukaan ”Rakentamisessa, liikenne- ja katusuunnittelussa, virkistyskäytön suunnittelussa ja muissa aluetta koskevissa hankkeissa tulee ottaa huomioon alueen valtakunnallisesti arvokas luonne. Alueen maisemalliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella tapahtuva rakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Avoimen maisematilan rajautumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maisemaa muuttavat rakennustyöt vaativat MRL 128 §:n mukaisen maisematyöluvan.” Kartalla 7 on myös osoitettu erikseen Aurajokivarren arvokas maisema-alue ja annettu tarpeelliset määräykset.

Yleiskaavatyössä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät ensisijaisesti maakuntakaavoituksen kautta kuntatasolle. Maakuntaliiton yleiskaavaehdotuksesta antamassa lausunnossa todetaan, että kaavaehdotuksessa on otettu huomioon liiton yleiskaavaehdotuksesta aiemmin antamissa lausunnoissa esiin nostamat asiat riittävällä tasolla. Erityisin kiitoksin tulee huomioida sataman ratayhteyden palauttaminen syksyn 2020 ehdotuksen ja hyväksytyn liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslaissa ja muussa lainsäädännössä säädetyissä rajoissa oikeus päättää alueidensa käytön suunnittelusta. Kaavapäätös voidaan kuntalain mukaan valituksen johdosta kumota, jos se on lainvastainen. MRL 55.1 §:n 5 kohdan mukaan asemakaavakartalla esitetään rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Rakennusten korkeutta koskevien määräysten antaminen kuuluu ensisijaisesti asemakaavoitukseen. Se, että yleiskaavassa ei ole rakentamisen korkeutta rajaavia määräyksiä, ei tee yleiskaavasta lainvastaista. Maakuntaliiton lausunnossa on huomautettu korkeaa rakentamista rajoittaneiden määräysten poistamisesta ja kehotettu palauttamaan ne kaavakartalle. Kaavaprosessin aikana annetut lausunnot muodostavat osan valmisteluaineistosta eikä kaavaa voida pitää lainvastaisena, vain sillä perusteella, että kaikkia lausunnoissa esille tuotuja näkökohtia ei ole noudatettu. Maakuntakaavan mukaisuutta ja sisältövaatimusten täyttymistä arvioidaan kokonaisuutena. Kaava-aineistossa (Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet s.9) korkeaa rakentamista rajaavien määräysten poistamista on perusteltu seuraavasti: ”Merkintä rajaa turhan kategorisesti asemakaavoituksen mahdollisuuksia. Lisäksi yleiskaavassa ei pitäisi viitata ulkopuolisiin pitkiin selvityksiin. Joissain paikoissa keskustassakin (ei historiallinen keskusta) korkeampi rakentaminen voisi olla perusteltua.” Kaavakartalla 7 on esitetty parhaiten korkeaan rakentamiseen soveltuvat alueet. Kaavamääräyksen mukaan ”Korkea rakentaminen tulee ohjata ensisijaisesti näille alueille”. Ottaen huomioon kaavan tarkoitus ja tarkkuustaso rakentamisen korkeutta on kaavamääräyksillä ohjattu riittävästi.

Vuorovaikutuksen toteutuminen

MRL 6 §:n mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta, sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltassa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 8 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen luvussa 6. Lain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 64 §:ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireille tulosta. MRL 65.1 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). MRL 65.1 §:n mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen MRA 30 §:ssä on tarkempia säännöksiä mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa.

Vuorovaikutuksen toteutumiseen on käytetty paljon aikaa ja osallisille on varattu monta kertaa mahdollisuus tulla kuulluksi. Yleiskaavaan on myös tehty useita muutoksia saapuneiden kannanottojen ja muistutusten perusteella. Kuvaus vuorovaikutuksen toteuttamisesta on esitetty kaavaselostuksen sivuilla 49-62. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 12.11.–31.12.2018. Yleiskaavaluonnosta kehitettiin edelleen kaavaehdotukseksi. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 31.10-29.11.2022.Yleiskaavaehdotus oli uudelleen nähtävillä 31.1.–23.3.2022. Samaan aikaa pyydettiin lausuntojen täydennyksiä naapurikunnilta, ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta ja Turun museokeskukselta. Yleiskaavaehdotuksesta saadut lausunnot, muistutukset, mielipiteet sekä niihin kirjoitetut vastineet on koottu raportiksi Yleiskaava 2029, lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet. Raportissa on kerrottu kannanottojen perusteella tehdyt muutokset.

Vuorovaikutus ei valitettavasti aina voi johtaa jokaisen osallisen kohdalla kaikkien toiveiden täyttymiseen, koska kaavoitusprosessin aikana joudutaan yhteensovittamaan useita intressejä. Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä osallisilla on ollut mahdollisuus jättää muistutuksensa ja kaikkiin muistutuksiin on laadittu vastineet. Laki ei edellytä, että niiden kiinteistöjen omistajia, joiden omistamia kohteita koskee yleiskaavaehdotuksessa suojelumerkintä tulisi kuulla eri tavalla kuin muita osallisia. Vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla.

Selvitysten riittävyys ja sisältövaatimusten täyttyminen

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

MRA 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

MRL 39.2 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. MRL 39.3 §:n mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Lain lähtökohtana on kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kun rakentaminen tullaan ratkaisemaan yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella ei selvitysten tule olla yhtä yksityiskohtaisia kuin suoraan rakentamista ohjaavalta kaavalta edellytettäisiin. MRA 1 §:n mukaan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset.

Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty useita selvityksiä ja pyydetty asiantuntijalausuntoja. Selvitykset koskevat muun muassa liikennettä, täydennysrakentamista, elinkeinoelämää, hulevesien hallintaa, viherympäristöä, kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä. Selvitysten perusteella laaditut kaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat, rajoittavat, mitoittavat ja ajoittavat toimenpiteitä.

Kuten yhden valittajan muistutukseen annetussa vastineessa on todettu (Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet s. 57-58): Liikennettä koskevat yleiskaavaratkaisut perustuvat useisiin selvityksiin. Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu kaikille kulkutavoille vuosille 2030 ja 2050 kolmelle eri liikenneverkkovaihtoehdolle (ks. Turun yleiskaavan liikenne-ennusteet). Liikenne-ennusteen mukaan kestävien kulkutapojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista kasvaa, mutta asetettua kulkutapajakaumaa ei saavuteta. Maankäytön kasvun vuoksi myös autoliikenteen määrät kasvavat liikenne-ennusteen mukaan. Liikenneverkon periaatteet perustuvat Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaan. Yleiskaavassa on esitetty liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä kaikkien kulkutapojen osalta pitkälle tulevaisuuteen liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksien turvaamiseksi. Kulkutapajakauma- ja ilmastotavoitteiden vuoksi erityisesti autoliikenteen verkkoa ei tulisi kehittää liian etupainotteisesti. Yleiskaava 2029 ehdotus: Vaikutusten arviointi -selvityksessä on kuvattu mm. tärkeimpiä toimenpiteitä kulkutavoittain sekä yleiskaavan liikenteellisiä vaikutuksia. Kestävien kulkutapojen osuuden lisäämisestä Turussa on laadittu selvitys vaikuttavimmista toimenpiteistä (ks. Kestävien kulkutapojen osuuden lisääminen Turussa, 2020) Yleiskaava ei ota kantaa moniin kestävien kulkutapojen lisäämisen toimenpiteistä, mutta mahdollistaa vaikuttavimpien toimenpiteiden toteuttamisen.

Kulttuuriympäristön osalta tehtyjä selvityksiä on kuvattu kaavaselostuksen sivuilla 31-32. Yleiskaavatyön kuluessa on laadittu useita rakennetun ympäristön täydennysinventointeja yhteistyössä Museokeskuksen kanssa. Kulttuurihistoriallisten selvitysten on katsottu olevan yleiskaavan valmistelun kannalta riittävät.

Kaupunginvaltuustolla on oikeus painottaa kaavan erilaisia sisältövaatimuksia haluamallaan tavalla, kunhan kaikki sisältövaatimukset otetaan punninnassa laissa edellytetyllä asianmukaisella painoarvolla huomioon. Yleiskaavan merkittävät vaikutukset on selvitetty ja vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, että yleiskaava täyttää sille laissa säädetyt sisältövaatimukset. Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, joten selvitykset ja arviointi on tehty yleiskaavalta edellytettävällä tarkkuudella.

Perustuslainmukaisuus sekä kaavaratkaisun kohtuullisuus

Suomen perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Saman pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslain 20 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan kumotun hallitusmuodon 14 a §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin. Kyseisessä perustelujen kohdassa todetaan muun muassa, että ympäristövastuu toteutuu muun lainsäädännön tuella ja välityksellä ja että säätämällä vastuun kuulumisesta kaikille on haluttu korostaa ympäristönsuojelun edellyttävän laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen kesken. Tätä perustuslaillista toimeksiantoa toteuttaa myös maankäyttö- ja rakennuslaki.

Arvioitaessa sitä, onko kaavaratkaisu perustuslaissa tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen, on otettava huomioon yleiskaavan tarkoitus yleispiirteisenä maankäytön suunnitteluvälineenä sekä yleiskaavan oikeusvaikutuksien toteutuminen lähinnä välillisesti asemakaavoitukseen kohdistuvan ohjausvaikutuksen kautta. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa alueen asemakaavoja, joiden laatimista ja käsittelyä koskevat maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavan sisältövaatimukset.

MRL:n 39.3 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

MRL:n 41.1 §:n mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. MRL 41.2 §:n mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

Kuten Museokeskus on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut, Malminkadulla on vireillä asemakaavamuutos 13/2022, joka koskee entisen merenkulkuoppilaitoksen ja Juhana Herttuan koulun kiinteistöjä. Lausunnon mukaan ”Museokeskus on edellyttänyt molempien rakennusten suojelua ja esittänyt niitä lisättäväksi yleiskaavan kohdeluetteloon. Suojeluasia ratkaistaan asemakaavassa, joten museokeskus toteaa, että rakennusten puuttumista yleiskaavan kohdeluettelosta ei tule tulkita myöntymisenä niiden suojelematta jättämiselle. Museokeskuksen kanta on, että em. rakennukset tulee suojella.” Kyseisten rakennusten suojelua koskeva asia ratkaistaan vireillä olevalla asemakaavalla. Valituksessa mainitun Österbladin tonttien rakennusten suojeluasia ratkaistaan vireillä olevan asemakaavamuutoksen 25/2017 yhteydessä. Valituksessa mainitut Pukkilan massalaitos ja Herttuankulman kaarihalli on voimassa olevissa asemakaavoissa suojeltu ja näin ollen osoitettu yleiskaavaan eri merkinnällä.

Kaavakartalla 8 on osoitettu arvokkaat rakennukset tai rakennetun ympäristön kokonaisuudet. Kaavamääräyksen mukaan kyseessä on ”Arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista. Kohteista on luettelo yleiskaavan liitteenä.” Rakennusperintölailla / rakennussuojelulailla, kirkkolailla, asetuksella tai asemakaavalla suojellut kohteet on merkitty kaavakartalle 8 erikseen. Kaavamääräyksen mukaan: ”Kohteen arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa. Kohde on suojeltu rakennusperintölailla / rakennussuojelulailla, kirkkolailla ja/tai asetuksella 480/85 tai on osoitettu asemakaavalla säilytettäväksi. Tarkemmat määräykset on annettu kohdetta koskevassa päätöksessä. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista. Kohteista on luettelo yleiskaavan liitteenä. Asemakaavalla säilytettäväksi osoitettuja kohteita ei ole luetteloitu.” Yleismääräyksen mukaan ”Kartta noudattaa valmisteluhetkellä käytössä ollutta paikkatietoaineistoa. Luvanvaraisten toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa tulee selvittää rakennusinventointien ja suojelupäätösten ajantasaisuus.”

Kupittaan siirtolapuutarhan osalta siirtolapuutarhapalstat on vuokrattu yksityishenkilöille määräaikaisilla vuokrasopimuksilla. Yleiskaavamääräys ei estä siirtolapuutarha-alueen säilymistä siirtolapuutarhakäytössä. Kaavamääräyksen tarkoituksena on kaavaselostuksen mukaan mahdollistaa alueen kehittäminen avoimempaan suuntaan. Siirtolapuutarhapalstojen vuokrasopimusten jatko ratkaistaan erillisellä päätöksellä. Siirtolapuutarhan vuokralaisten palstoihinsa tekemät investoinnit eivät ole laadultaan sellaisia, että alueelle hyväksytty yleiskaavamääräys olisi kohtuuton lain tarkoittamalla tavalla.

Kun otetaan huomioon, että kysymys ei ole sellaisesta yleiskaavasta, jota voitaisiin käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, kaavaratkaisu ei valituksessa esitetyillä perusteilla ole maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vastainen. Kaavamerkinnät ja -määräykset perustuvat yleiskaavan sisältövaatimuksiin ja alueiden olosuhteisiin eivätkä ne näin ollen ole kohtuuttomia tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia.

Kaavamerkintäasetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla laadittavissa maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa käytetään tämän asetuksen liitteen mukaisia merkintöjä. Kaavoissa voidaan tarvittaessa käyttää muitakin merkintöjä. Kun kaavassa käytetään tämän asetuksen mukaista merkintää, sitä tulee käyttää asetuksessa esitetyssä tarkoituksessa. Merkintää voidaan täsmentää kaavamääräyksillä.

Yleiskaavassa 2029 Kupittaan siirtolapuutarhaa koskee rinnakkaismerkintä RP/V Siirtolapuutarha-alue/Virkistysalue). Kaavamääräyksen mukaan ”Alue on varattu siirtolapuutarha- ja virkistyskäyttöön. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa siirtolapuutarhatoimintaa tai virkistystä palvelevia rakenteita

ja rakennuksia. Aluetta koskevien hankkeiden yhteydessä on siirtolapuutarhatoiminnan jatkumisen edellytykset turvaten pyrittävä lisäämään alueen toiminnallisuutta, avoimuutta sekä yleistä virkistyskäyttöä. Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa erityisesti huomioon siirtolapuutarhan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja puutarhataiteelliset arvot.”

Kaavatyön aikana tehtiin Kupittaan siirtolapuutarha-alueen mahdollisesta tulevasta käytöstä vaihtoehtoisia käyttötarkasteluja, kuten kaavaselostuksesta käy ilmi (s.41-42). Kupittaan siirtolapuutarha poikkeaa Peltolan ja Illoisten siirtolapuutarhoista ominaispiirteiltään ja sijainniltaan. Näin ollen sen kaavamääräys eroaa myös niistä. Kaavamääräys edellyttää, että alueen kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja puutarhataiteelliset arvot otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Ottaen huomioon yleiskaavan tarkoituksen ja tarkkuustason (koko kaupungin yleiskaava) Kupittaan siirtolapuutarhan merkintä ja määräys on asianmukainen ja riittävä.

Valituksen mukaan Vatselankadun aluetta ei olisi tullut merkitä C-alueeksi vaan AP-alueeksi. C: merkinnän (keskustatoimintojen alue) määräyksen mukaan ”Alue varataan Turun kaupunkialuetta palveleville keskustatoiminnoille. Alueen pääasiallisia toimintoja ovat keskustamainen asuminen, julkiset ja yksityiset palvelut, hallinto ja keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot. Maanvaraista pihaa tulee säilyttää tonteilla, joilla sellaista vielä on. Vähintään 20 % näiden tonttien pinta-alasta on suositeltavaa jättää rakentamattomaksi piha-alueeksi.”

Vatselankadun alueen osalta on huomioitu vireillä oleva asemakaavan Patrianpuisto 11/2018), jossa tarkastellaan muun muassa alueen suojelutarpeet. Kuten valittajan muistutukseen annetussa vastineessa on todettu (Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet s. 58) ”Yleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen alueena on esitetty toiminnallisesti sekoittunein kaupunkialue keskustassa ja sen ympärillä. Rajaus myötäilee maakuntakaavassa esitettyä keskustatoimintojen aluetta. Kuten kaavaselostuksessa kerrotaan, keskustan C-alueeseen kuuluu monenlaisia osia, joista jotkut ovat pienin toimenpitein kehitettäviä alueita, toiset taas täydentyviä tai voimakkaasti muuttuvia alueita. Joillekin alueille keskittyy runsaasti kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Vatselankadun alue ei ole suinkaan ainoa pientalopainotteinen keskustan osa-alue. Yhteistä kaikille keskustan osa-alueille on lyhyt etäisyys ydinkeskustasta. Ydinkeskusta erottuu luonteeltaan muusta ruutukaava-alueesta, ja se onkin osoitettu omalla Cy-merkinnällään.”

Täytäntöönpanokielto

Osassa valituksia on vaadittu yleiskaavapäätöksen täytäntöönpanokieltoa. MRL 201.1 §:n mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleiskaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten tai oikaisukehotuksen ei voida katsoa kohdistuvan. Kunnan on annettava päätös viivytyksettä tiedoksi valittajille ja muutoksenhakuviranomaiselle sekä, jos määräys koskee oikaisukehotuksen kohteena olevaa kaavaa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Yleiskaavapäätöstä ei ole määrätty tulemaan voimaan, koska osa valituksista kohdistuu koko kaavaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen ei ole tarpeen.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintoprosessilain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Koska valitukset tulee perusteettomina hylätä, myös oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee hylätä.

Yhteenveto

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyin perustein Yleiskaava 2029 kohdistuvat valitukset ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee hylätä perusteettomina.

Lisätietoja asiassa antaa ympäristölakimies Nina Mattila (etunimi.sukunimi@turku.fi) puh. 0406741633.