Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi, maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, palveluverkkojohtaja Minna Juselius, tilapalvelujohtaja Leevi Luoto ja joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 4.5.2023:

​Käsitellessään Turun ratapiha-alueen kehittämistä ja kaupungille ehdotettua sijoitusta areenayhtiöön, kaupunginvaltuusto päätti 17.4.2023 § 72, että Turkuhallin jatkokäyttö ratkaistaan käynnistämällä kaupunginhallituksen päätöksellä Artukaisten kehittämishanke, jolle kaupunginhallitus asettaa hankkeen tavoitteet. Turkuhallin tulevaisuuden ratkaisuksi ei riitä pelkästään kiinteistöratkaisu vaan tarpeen on luoda laajempi kehityspolku Artukaisten alueesta. Turkuhallia koskevaa kysymystä tulee arvioida osana liikuntapaikkaverkkokonaisuutta ja Artukaisten alueen kehityspotentiaalia ilman suoraa kytköstä ratapihahankkeeseen.

Pormestariohjelman (kv 23.8.2021 § 180) mukaan laadimme vision Merellisen Turun kehittämisestä huomioiden erityisesti​ Länsi-Turun alueen, ja että huomioimme yleiskaavoituksessa läntisten alueiden uudet asumisviihtyvyyttä​ parantavat ja asumista lisäävät tavoitteet sekä merellisyyden. Käynnistynyt visiotyö käsittää erityisesti Pansion, Pernon ja​ Artukaisten alueita.​ ​Vaikka vision tähtäin on kaukana vuosikymmenten päässä, voidaan​ Artukaista ajatella alueena, jolla vahvaeleinen uudistuminen lähtee​ nopeastikin käyntiin.

Merellisen Turun visiotyön tavoitteet tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi myöhemmin kevätkauden aikana. Visiotyön laadinta painottuu 2023 jälkimmäiseen vuosipuoliskoon niin, että visiotyö valmistuisi vuoden 2023 loppuun mennessä.

Visiotyön pohjalta on tarkoitus käynnistää yleiskaavan tarkistus Länsi-Turun alueelle, jolloin Artukaisten kehittämispotentiaali arvioidaan tarvittaessa myös yleiskaavan päivityksen yhteydessä. Voimassa olevan yleiskaava 2020:n ja kaupunginvaltuuston 17.4.2023 hyväksymän (ei lainvoimainen) yleiskaava 2029:n maankäyttö perustuu pitkälti nykytilanteeseen; pääosa Artukaisista on osoitettu työpaikka- ja palveluiden alueina ja Raisionjokilaakso virkistys- ja maisema-alueina.

Kehittämishankkeen alue

Artukaisten kehittäminen kohdistuu Naantalintien, Suikkilantien, Messukentänkadun ja Länsikaaren rajaamalle, noin 110 ha:n kokoiselle alueelle. Alueen rajaus on esitetty liitteessä 1. Maisema on pääosin tasaista vanhaa lentokenttäaluetta. Artukaisten maisemakuvaa hallitsee erityisesti Turkuhalli ja muut isot rakennukset sekä laajat pysäköintialueet. Alueen vehreys on keskittynyt pitkälti Raisionjokilaaksoon sekä lentopaviljongin pihapiiriin. Osalla avoimista pelloista on myös maisemallisia arvoja.

Turkuhalli on valmistunut vuonna 1990 jääkiekon maailmanmestaruuskisojen 1991 päänäyttämöksi. Turkuhallin kerrosala on 30.170 m² ja tilavuus 278.620 m³. Turkuhallin katsomokapasiteetti on 11.820 henkilöä. Turkuhalli oli valmistuessaan Suomen ensimmäinen yli 10.000 katsomopaikan monitoimihalli.

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli -yhtiö on keskinäinen kiinteistöyhtiö ja kaupunki omistaa siitä vain huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 60,31 %. Yhtiö omistaa merkittävän määrän omia osakkeitaan ja tästä syystä kaupungin osuus yhtiön äänivallasta 86,99 %. Kaupungin omistusosuuden mukainen osuus kiinteistö Oy Turun monitoimihallin omasta pääomasta on noin 14 M€. Yhtiö omistaa Turkuhallin ohella Kupittaan jäähallin. ​ Kaupungin omistamia huoneistoja ovat mm. areenat ja ravintolatilat. Muut omistajat omistavat mm. aitiohuoneistoja ja Kupittaan harjoitushallihuoneiston. Kaupunki ei siten ole yhtiön ainoa osakas, mutta yhtiö on kaupungin määräysvallassa. Pienosakkaiden asema tulee huomioida Turkuhallin tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa. Kaupungilla on alueesta vuokrasopimus Kiinteistö oy Turun Monitoimihallin kanssa 30.6.2030 saakka.

Messukeskuksen tiloihin ja niitä laajentaen on suunnitteilla laaja ja monipuolinen läntisen Turun liikuntakeskus, mikä perustuu kaupungin liikuntapaikkaverkon kehittämislinjauksiin (kv 11.4.2022 § 67), jotka tukevat uudenlaisia liikuntaseura- ja kumppanuustoimijoiden kanssa yhdessä toteutettavia liikuntatiloja. Lajikirjo olisi monipuolinen jääurheilusta, sisäpallopeleistä ja voimistelusta aina laajoihin jalkapallolle ym. lajeille soveltuville hallitiloihin. Mahdollinen toteutus edellyttää Messukeskuksen osalta omistusjärjestelyjä ja hankkeen laajuudesta riippuen ehkä myös kaavanmuutosta. Kaupungilla on alueesta vuokrasopimus Turun Messukeskus oy:n kanssa 31.1.2027 saakka.

Artukaistentien varrella toimii Turun Aikuiskoulutuskeskus (AKK). Osana Turun ammatillisen koulutuksen tekniikan alojen palveluverkkotarkastelua on yhtenä vaihtoehtona tarkastelussa eräiden koulutusalojen sijoittumismahdollisuus AKK:n kanssa samalle tontille. Selvitystyö on vielä kesken, eli linjauksia asiasta ei ole. Maapohja ei ole kaupungin omistuksessa.

TS Yhtymä Oy on 7.10.2022 jättänyt kaupungille kaavoitusaloitteen omistamansa tontin 853-64-11-3 (os. Länsikaari 15) kehittämiseksi. Tavoitteena on kiinteistön jatkokehittäminen yhdeksi kaupungin osaamiskeskittymäksi, joka edellyttää rakennusoikeuden merkittävä lisäämistä ja rakennusten sallitun kerrosluvun kasvattamista. Tällä hetkellä kiinteistön eteläosa on rakentamaton.

Länsikaaren varrella toimii lisäksi kaupungin vuokratontilla rakennustarvikeliike, jonka vuokrasopimus on voimassa 30.4.2029 saakka.

Suikkilantien ja Artukaisten tien risteyksessä on Turku Energialle kaavoitettu kortteli muuntoasemaa varten sekä Jyrkkälän nuorisotason kiinteistö, jonka paikalle on suunniteltu huoltoasemaa Herttuankulman alueelta poistuvan huoltoaseman tilalle.

Messukentänkadulla sijaitsee Artukaisten paviljonki, jossa nykyään toimi hotelli. Entinen lentopaviljonki on suojeltu asemakaavalla. Voimassa olevassa asemakaavassa tontilla on jonkin verran käyttämätöntä rakennusoikeutta.

Artukaisten alueen vahvuuksia ovat sijainti lähellä meren rantaa kaupunkirakenteen sisällä. Alue on nykyisellään osa laajempaa työpaikkavyöhykettä ja se sijaitsee pääkatuverkon varrella eli on erinomaisesti logistisesti saavutettavissa.

Alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä tulee parantumaan uuden poikittaisen kehärunkolinjan käyttöönoton myötä 1.7.2025 alkaen. Runkolinjastossa Artukainen on saavutettavissa keskustasta Pansiontien ja Pernontien kautta kulkevalla runkolinjalla 3, joka kulkee Pernon telakan ja Varissuon välillä. Artukaisten ohi Suikkilantietä kulkee myös kehärunkolinja satamasta Länsikeskuksen suuntaan. Lisäksi alueella on harvemman vuorovälin sisäisiä yhteyksiä Vienolan ja Pansion välillä, sekä suora yhteys Raision keskustaan. Myös vaihdolliset yhteydet palvelevat aluetta hyvin, ja Pansio on seudullisesti hyvin saavutettavissa. Artukaisista voisi lisäksi muodostua lähijunan asemanseutu. Merkittävä täydennysrakentaminen tukee Naantali-Turku -lähijunayhteyden​ toteutumista.​ ​

Raisionjokilaakson alueella maaperä on savea, jonka paksuus on enimmillään 42 metriä. Alueesta on tarve laatia rakennettavuusselvitys ja rakennusten ja katujen perustamisolosuhteet sekä -kustannukset tulee huomioida suunniteltaessa Artukaisten tulevaa maankäyttöä.

Merkittävimmät luontoarvot sijoittunevat rakentamattomille alueille. Lähtökohtana on, että arvokkaat luontokohteet tulee säilyttää, jonka vuoksi alueen luontoarvot tulee kartoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Artukaisten alue on entistä lentokenttäaluetta. Aiemman käyttöhistorian perusteella alueen maaperä saattaa olla pilaantunut. Maaperän mahdollista pilaantuneisuutta on tarve selvittää siinä vaiheessa, kun alueen tuleva käyttötarkoitus on tiedossa. Selvityksen perusteella voidaan arvioida maaperän kunnostustarvetta ja -kustannuksia, jotka vaikuttavat alueen kaavatalouteen.

Artukaisten kehittämisessä on huomioitava, että alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee suuronnettomuusvaarallisia laitoksia, jotka saattavat rajoittaa Artukaisten alueen tulevaa maankäyttöä. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien laitosten onnettomuuksien vaikutuksien arviointi on päivitetty viimeksi 2022. Yleishavaintona on, että vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi on jossain määrin alueella vähentynyt ja vähenemässä.

Kehittämishanke

Artukaisten kehittämiseksi asetetaan kehittämishanke, jonka tarkoituksena on selvittää alueen kehittämispotentiaali laajassa kuvassa ja alueen toimijoiden maankäytölliset tarpeet liitteen 1 mukaisella alueella. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on löytää Turkuhallin kiinteistölle uusi käyttötarkoitus ja omistaja.

Lähtökohtana on, että kaupunki luopuu Turkuhallista, kun uusi ratapihan areena on otettu käyttöön, arviolta vuonna 2028.

Kaupungin ja Artukaisten alueen toimijoiden sekä Turkuhallin kiinteistöstä kiinnostuneiden toimijoiden kehittämistavoitteet ja -tarpeet tulee tarkentaa ennen kehittämishankkeen tavoitteiden asettamista.

​Kaupungin päätös liikuntapaikkaverkosta (kv 11.4.2022 § 67) on huomioitava Artukaisten alueen kehittämisessä. Ennen tavoitteiden asettamista on selvitettävä esim. kansallisten ja kansainvälisten esimerkkien avulla, voisiko liikunta toimia alueen kehittämisen ajurina.

Ensimmäiseksi Turkuhallista laaditaan markkinaselvitys siitä, millaista kiinnostusta toimijoilla olisi lähteä omalla riskillään kehittämään hallia uuteen käyttöön. Lähtökohtana selvityksessä pidetään sitä, ettei kaupunki etukäteen rajoita tehtävien toimenpiteiden laajuutta, luonnetta eikä uutta käyttötarkoitusta. Ennen markkinakartoitusta tarvitaan lähtötiedoksi selvitys rakennuksen rakenteista, joista ilmenee mahdollisuudet rakennuksen uusiokäytölle.

Erilaisia areenarakennuksia on maailmalla otettu menestyksekkäästi monipuolisiin uusiin käyttötarkoituksiin. Ratkaisut ovat tapauskohtaisia ja riippuvaisia rakennusten kunnosta, historiallisista arvoista, mitoituksesta ja ennen kaikkea sijainnista. Tyypillisiä uudiskäyttöjä ovat helpoimmin erityisesti olemassa olevia katsomorakenteita hyödyntävät esityskäytöt, kuten sirkukset, tapahtuma-areenat tai uudet monipuoliset urheilukäytöt. Paljon on esimerkkejä myös aivan täysin alkuperäisestä käytöstä poikkeavista ratkaisuista, kuten kauppakeskuksista, asuinrakentamisesta, elokuvakeskuksiin tai toimisto-, toimitila- ja teollisista käytöistä tai vaikkapa pysäköintikäytöstä.

​Mikäli kiinnostusta Turkuhallin uusiokäytölle ei ole, selvitetään myös toimijoiden kiinnostusta Turkuhallin kiinteistön ja kaupungin omistuksessa olevien lähialueiden kehittämiseen tilanteessa, jossa Turkuhalli purettaisiin uuden maankäytön tieltä.

Turun kaupungin väestöennusteen mukaan Länsi-Turun väestö tulee vähenemään noin kolmanneksella vuoteen 2040 mennessä, mikäli läntisiin kaupunginosiin ei osoiteta merkittävästi täydennysrakentamista. Mikäli Artukaisiin tavoitellaan asumista, tulee selvittää myös vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon​ toteutumisen edellytyksiä ja pientaloasumisen mahdollisuuksia Länsi-Turun alueella, joilla voidaan edistää alueen tasapainoista kehittämistä ja asuntotuotannon monipuolistamista. Artukaisten alue tukeutuu ympäröivien asuinalueiden palveluihin. Esimerkiksi Pansion monitoimitalon hankesuunnitelma tuodaan päätöksentekoon vuoden 2023 aikana. Mikäli hankesuunnitelma hyväksytään, valmistuu uusi monitoimitalo käyttöön vuonna 2026. Raisionjokilaakson laajat ulkoilureitit sekä lähellä oleva Kisapuisto tarjoavat monipuolisia ulkoliikuntamahdollisuuksia.

Pormestariohjelman mukaisesti tavoitteena on tiivistää kaupunkia täydennysrakentamalla hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, huomioida lähiluonnon ja viheralueiden merkitys ja tarkastella palveluverkkoa uudet asuinalueet huomioiden. Tavoitteena on myös lisätä erityisesti houkuttelevilla alueilla olevien pientalo- ja kerrostalotonttien tarjontaa.

Jatkotoimenpiteet

Artukaisten kehittämishankkeelle asetetaan tavoitteet, kun eri toimijoiden näkemykset ja tarpeet alueen kehittämiseksi on selvitetty ja kiinnostus Turkuhallin kiinteistöstä on kartoitettu.

Tavoitteiden asettamisessa on myös huomioitava muualla kaupungissa käynnissä oleva, teollisuus-, varasto- ja liikennealueille kohdistuva kaupunkiuudistus, jonka seurauksena tulee arvioitavaksi tarve korvaaville yritystonteille (määrä, laatu, sijainti) sekä visio Merellisestä Turusta ja siinä osoitettavat asumisen, palveluiden ja työpaikka-alueiden kehittämisen pitkän aikavälin painopisteet.

Kehittämishankkeelle asetettavien tavoitteiden pohjalta voidaan alustavasti arvioida Artukaisten tulevaa maankäyttöä ja siten kehittämisestä saatavia tuloja.

Tavoitteiden hyväksymisen jälkeen Artukaisten tulevaisuuskuvasta laaditaan viitesuunnitelma alueen kaavoituksen ja rakentamisen pohjaksi siten, että alueen vetovoimaisuus vahvistuu rakentamisen ensiaskeleista lähtien. Tarvittavat asemakaavanmuutokset ohjelmoidaan ja kiireellisimmät käynnistetään viitesuunnitelman hyväksymisen jälkeen.

Resursointi

Artukaisten kehittäminen edellyttää lisäresursointia nopealla aikataululla. Artukaisten projektipäällikön tehtävänä on ottaa kokonaisvastuu alueen kehittämistyöstä. Ensimmäisessä vaiheessa projektipäällikön tehtävänä on käynnistää tavoitteiden asettamista varten tarvittavien selvitysten ja markkinakartoituksen laadinta ja jatkossa edistää kehitysprojektia asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Projektipäällikön euromääräiset vaikutukset vuosikustannuksena on n. 72.500 euroa. Kaupunkiympäristö esittää, että rekrytointi voidaan käynnistää heti ja tähän tarvittavat määrärahat osoitetaan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuteen vuoden 2023 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Kansliapäällikkö päättää erikseen projektipäällikön toimen perustamisesta.

Artukaisten suunnittelun lähtötietoja tulee täydentää alueen rakennettavuusselvityksellä, luontoselvityksellä ja Turkuhallin rakenteiden selvityksellä. Määrärahat kuluvan vuoden aikana tehtäviin selvityksiin osoitetaan vuoden 2023 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Liite 1Kehittämishankkeen aluerajaus

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää

• asettaa Artukaisten kehittämishankkeen,
• käynnistää kehittämishankkeen lähtötietojen täydentämisellä edellä kuvatun mukaisesti, ja
• että kehittämishankkeen tavoitteet tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi syksyn 2023 aikana.

​Samalla kaupunginhallitus päättää, että Artukaisten kehittämiseksi voidaan käynnistää projektipäällikön rekrytointi ja, että tähän tarvittavat määrärahat osoitetaan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudelle vuoden 2023 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.