| Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
| Kaupunginhallitus | 162 | 24.04.2023 | 9 | |
11440-2022 (14 06 00, 00 04 01)
Turun kaupungin lausunto polttokelpoisen jätteen jätteenkuljetusjärjestelmästä
Tiivistelmä:
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on pyytänyt lausuntoa polttokelpoisen jätteen jätteenkuljetusjärjestelmästä jätehuoltolautakunnan toimialueen kunnilta. Kaupunginhallitukselle esitetään lausunnon antamista.
Kh § 162
Omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen 5.4.2023:
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on pyytänyt 19.4.2023 mennessä jätehuoltolautakunnan toimialueen kunnilta lausuntoa polttokelpoisen jätteen jätteenkuljetusjärjestelmästä.
Asian aiemmat käsittelyvaiheet
Jätelain (646/2011) 149.4 §:n mukaan kunnissa, joissa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä lain 37 §:n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Päätös asiassa tuli tehdä 1.5.2013 mennessä.
Lounais-Suomen alueen eri jätehuoltoviranomaiset ovat vuosina 2013–2021 tehneet polttokelpoisen jätteen kuljetuksista yhteensä kuusi päätöstä, joissa kaikissa on päätetty valita kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus. Turun kaupungin osalta asiasta on päätetty kolme kertaa.
Kaikista jätehuoltoviranomaisten päätöksistä on valitettu ja kaikki päätökset on hallintotuomioistuinten päätöksillä kumottu lainvastaisina. Turun hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat käsitelleet Lounais-Suomen alueen polttokelpoisten jätteiden kuljetusjärjestelmäasiaa yhteensä 11 kertaa:
Turun HAO:n viimeisimmässä päätöksessä 23.6.2022 esitetyn oikeudellisen arvion mukaisesti jätelain 37 §:ssä säädetyt edellytykset kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymiselle eivät kyseisellä alueella täyty. Jätehuoltolautakunnan viranhaltijoiden tekemän selvityksen mukaan alueen polttokelpoisten jätteiden kuljetuksissa tai muussakaan jätehuollossa ei ole kyseisen päätöksen jälkeen tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, joiden perusteella asiassa olisi perusteltua päätyä nyt toisenlaiseen tulokseen.
Tuomioistuinten päätösten seurauksena lautakunnan on tehtävä asiassa uusi päätös. Koska koko Suomessa on suoraan jätelain muutoksen (714/2021)nojalla siirryttävä bio- ja pakkausjätteiden (metalli-, lasi-, muovi- ja kartonkipakkausjätteet) kuljetuksessa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen laissa annettujen siirtymäaikojen puitteissa, voi lautakunnan uusi päätös koskea vain polttokelpoisen jätteen kuljettamista.
Lausunto
Kaupunginhallitukselle esitetään seuraavansisältöisen lausunnon antamista:
Jätteenkuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen edellytykset
Jätelain 35 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee huolehtia siitä että 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta lain 36 §:n mukaisesti kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai 37 §:n mukaisesti kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on 35 §:n 2 momentin mukaan järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteenkuljetuspalveluita kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
Jätehuoltolautakunnan harkintavaltaa jätteenkuljetusjärjestelmää valittaessa on jätelaissa rajoitettu siten, että päätös jätteenkuljetuksen järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä voidaan tehdä vain, mikäli kaikki jätelain 37 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Asuinkiinteistöjen jätehuollon valvonta
Valvontaviranomaisena Turun alueella toimivalle Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee säännöllisesti ilmoituksia asuinkiinteistöistä, jotka eivät ole liittyneet kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai joissa jätteenkeräysväline ei ole määräysten mukainen. Myös jätehuoltoon liittyvissä kiinteistöjen roskaustarkastuksissa tulee esiin asuinkiinteistöjä, joilla ei ole jätteenkuljetusta.
Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä viranomaiset ovat kiinteistöjen jätteenkuljetusten osalta niiden tietojen varassa, joita kuljetusyritykset ovat velvollisia toimittamaan viranomaiselle. Kokemus on osoittanut, että ajantasaisen tiedon saaminen kuljetusyrittäjiltä ei toimi, sillä osa seurantaa ja valvontaa varten tarvittavista tiedoista jää kokonaan saamatta ja osa saaduistakin tiedoista on pahoin puutteellisia tai myöhässä. Tämän vuoksi viranomaiset joutuvat säännöllisesti pyytämään tietoja uudelleen taikka täsmennyksiä ja täydennyksiä, jolloin tietojen saaminen viivästyy. Ajoittain joudutaan myös turvautumaan valvontaviranomaisen (ELY-keskus) virka-apuun tietojen saamiseksi.
Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä ajantasainen, luotettava ja toimiva seuranta ja valvonta ei tosiasiallisesti ole mahdollista vaan tietojen saamatta jäämisestä tai niiden puutteista aiheutuu jätehuollon seurannalle ja valvonnalle huomattavaa haittaa. Jätehuollon valvonta olisi helpompaa ja tehokkaampaa, jos alueella olisi kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja ympäristönsuojelun viranhaltijoilla olisi pääsy ajantasaiseen kuljetusrekisteriin.
Roskaantuneiden asuinkiinteistöjen tarkastuksissa tulee ajoittain myös esiin tilanteita, joissa jätehuoltolaskuja on jäänyt maksamatta mahdollisesti useammallekin kuljetusyrittäjälle, ja kiinteistö on ehtinyt jo pahoin roskaantua ennen kuin naapurustosta tulee ilmoitus valvontaviranomaiselle. Asiassa tehdyt selvitykset vahvistavat sen, että maksamattomien maksujen vuoksi uutta kuljetussopimusta ei ole mahdollista tehdä. Tämä on vastoin jätelain määräystä, jonka mukaan kuljetuspalvelun pitää toimia kaikissa olosuhteissa ja kaikkina aikoina.
Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa kuljetuspalveluiden saaminen loppuu maksuhäiriön vuoksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vastaavia tilanteita ei pääse syntymään, sillä jätteenkuljetus hoidetaan maksuhäiriöistä huolimatta ja laskut peritään asiakkaalta.
Jätehuoltokustannukset ja kilpailutus
Taloustutkimuksen vuonna 2016 Lounais-Suomen alueesta tekemän jätehuollon hintaselvityksen mukaan kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä jätteenkuljetuksen hinnat ovat kokonaisuutena korkeampia kuin kunnan järjestämässä jätehuollossa. Tällöin kuljetuksen ja käsittelyn kokonaishinnat olivat Turussa kolmanneksi kalleimmat, jos kiinteistön haltijalla oli omakotitaloissa tavanomainen 240 litran astia. Kalliimpaa jätehuolto oli Paraisten saaristoalueella sekä kanta-Paraisilla ja Ruskolla. Tutkimuksessa oli mukana 18 eri kuntaa Lounais-Suomesta ja mukana oli myös erillisinä kuntien saaristoalueita, joissa kuljetuskustannukset muodostuvat helposti korkeiksi.
Saman hintaselvityksen mukaan kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen hinnat vaihtelevat suuresti kiinteistöjen välillä jopa samalla alueella, vaikka käytössä olisi samankokoiset jäteastiat. Tätä ei voi pitää jätelain edellyttämällä tavalla kohtuullisena ja syrjimättömänä, sillä eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita ei saisi asettaa palvelun hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuljetuspalvelusta perittävät maksut ovat kaikille kuljetusurakkaan kuuluville kiinteistöille samansuuruiset, mutta urakka-alueiden välillä maksuissa voi olla eroavaisuuksia.
Kunnan järjestämässä kuljetuksessa urakka-alueet suunnitellaan siten, että yksi jäteauto pystyy tyhjentämään alueen kaikki samalla tyhjennystekniikalla tyhjennettävät jäteastiat. Jätteenkuljettajat pystyvät tällöin toimimaan tehokkaammin ja pitkät siirtymiset yksittäisten jäteastioiden välillä jäävät pois. Jätelain muutoksen yhteydessä vuonna 2021 siihen lisättiin kunnalle myös velvollisuus kilpailuttaa kuljetushankinnat osiin jaettuina siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi ja tarjouspyynnössä jätteenkuljetuspalvelujen kesto on määriteltävä ja hankinnat ajoitettava siten, että kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Kunnan järjestämää jätteenkuljetusta ei näin ollen voi millään perusteilla pitää monopolina tai keskittämisenä, sillä kaikki kuljetukset kilpailutetaan, mikä mahdollistaa myös uusien kuljetusyrittäjien mukaan tulon ja lisää näin ollen kilpailua.
Kannustavien jätemaksujen käyttö
Jätelain mukaan kunnan jätemaksun on mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Vaatimus tarkoittaa sitä, että jätehuoltolautakunnan on eri jätejakeiden jätehuollosta perittäviä maksuja määrätessään pyrittävä porrastamaan maksuja niin, että kierrätettävistä jätteistä peritään suhteessa pienempää maksua kuin loppukäsiteltävistä jätteistä. Näin lajittelusta ja kierrätyksestä tulee taloudellisesti houkuttelevampaa. Kannustavien jätemaksujen käyttö on kirjattu myös Lounais-Suomen uuden seudullisen jätehuolto-ohjelman luonnoksessa yhdeksi toimenpiteeksi, jolla voidaan edistää kierrätystä.
Kannustavien jätemaksujen käyttö on kuitenkin mahdollista vain kunnan järjestämässä kuljetuksessa, jossa lautakunta määrää maksut suoraan kiinteistön haltijan maksettavaksi. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa kannustavien maksujen käyttö ei ole mahdollista, koska jätehuoltolautakunta ei voi vaikuttaa yksityisten yritysten asiakkailtaan perimiin maksuihin. Mahdollisimman kattavasti kannustavia maksuja voidaan siis käyttää vain siinä tapauksessa, että myös polttokelpoisten jätteiden kuljetuksissa siirrytään kunnan järjestämään kuljetukseen.
Kuljetusten ympäristövaikutukset
Jätelain 37 §:n perusteluiden mukaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytyksenä on jätehuollon yleisen toimivuuden lisääminen alueella, jätehuollon alueellisen kehittämisen tukeminen ja se ettei kuljetuksesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.
Turun ammattikorkeakoulun (AMK) tekemän logistiikkaselvityksen mukaan jätekuljetusten ajosuoritteet voivat vähentyä jopa 50 % siirryttäessä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään. Kiinteistönhaltijan jätteenkuljetus sisältää paljon päällekkäistä ajoa ja tehottomuutta, koska eri kuljetusliikkeet käyvät tyhjentämässä samalla kadulla sijaitsevia jäteastioita. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on kokonaislogistisesti jopa merkittävästi tehokkaampi kuin kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus: ajokilometrit vähenevät, minkä johdosta polttoainetta kuluu vähemmän, lisäksi päästöt, katujen rasitus ja liikenteen melu vähenevät. Tämä puolestaan lisää asuinalueiden viihtyisyyttä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää katujen korjausinvestointien tarvetta.
Rambollin selvityksessä sen sijaan on arvioitu eri kuljetusjärjestelmien ilmapäästöjä vertaamalla jätteenkuljetuksen päästöjä koko Turun seudun liikennepäästöihin ja koko Turun seudun raskaan liikenteen päästöihin. Näin on päädytty johtopäätökseen, jonka mukaan jätteenkuljetusjärjestelmällä ei ole juurikaan merkitystä alueen ilmanlaatuun. Tämä näkökulma on vastoin jätelain 37 §:n perusteluissa esitettyä, jonka mukaan terveys- ja ympäristöhaittoja tai -vaaroja tarkasteltaessa on nimenomaan verrattava eri jätteenkuljetusjärjestelmiä ja niiden vaikutuksia toisiinsa, eikä siis jätteenkuljetuksen vaikutuksia jonkin muun kuljetuksen taikka muun liikenteen vaikutuksiin.
Kuten AMK:n logistiikkaselvityksestä käy ilmi, kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymällä voidaan merkittävästi vähentää jätteenkuljetuksesta aiheutuvia ilmansaasteongelmia, vaikka sillä ei luonnollisestikaan ratkaista kokonaisliikenteen aiheuttamia ongelmia. Huomionarvoista on myös se, että jätekuljetusten päästöt ovat ns. lähipäästöjä, eli ne syntyvät pääasiassa asuinalueilla, joilla jätteitä kerätään ja jossa ihmiset niille herkimmin altistuvat.
Kuljetuspalveluiden tarjonta ja kilpailutilanne
Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää perustellaan usein sillä, että kiinteistön haltijalla on siinä mahdollisuus valita useammasta keskenään kilpailevasta palvelun tarjoajasta. Lounais-Suomen alueella on kuitenkin kokonaisia kuntia, joissa polttokelpoisen jätteen kuljetukset ovat keskittyneet käytännössä yhdelle kuljetusyritykselle. Turun kaupungin alueen polttokelpoisen jätteen kiinteistöittäisessä kuljetuksessa toimii käytännössä kaksi kuljetusyrittäjää, joten valinnan mahdollisuudet ovat tosiasiallisesti Turussakin hyvin rajalliset.
Kuljetuksen järjestämisvastuun hajautumisen vaikutukset
Jätelain muutoksen (714/2021) mukaisesti koko Suomessa siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen bio- ja pakkausjätteiden osalta heinäkuuhun 2024 mennessä. Uuden jäteasetuksen (978/2021) 17 ja 18 §:ssä on kiristetty olennaisesti bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvollisuuksia siten, että ko. jätteiden kiinteistöittäinen keräys on järjestettävä nykyistä huomattavasti useammilla kiinteistöillä.
Kun kuljetuksen järjestämisvastuu lainmuutoksen myötä hajaantuu Turussa ja muilla alueilla, joilla polttokelpoisen jätteen kuljetuksen järjestää kiinteistön haltija, estyy näillä alueilla myös sellaisten monilokerokeräysjärjestelmien käyttö, joissa kerätään kunnan järjestämään kuljetukseen kuuluvaa bio- ja/tai pakkausjätettä sekä kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen kuuluvaa polttokelpoista jätettä. Esimerkiksi Turun ja Salon keskustaajamien pienkiinteistöille mahdollisesti hyvin soveltuvan polttokelpoisen jätteen ja biojätteen kerääminen kaksilokeroastioilla ei olisi mahdollista. Toisaalta kiinteistön haltijan järjestämän polttokelpoisen jätteen kuljetuksen alueella olevan kiinteistön haltija ei voi myöskään enää kerätä polttokelpoista jätettä samaan lokeroastiaan kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien bio- ja pakkausjätteiden kanssa. Kuljetuksen järjestämisvastuun hajautuminen estää myös mahdollisuudet ottaa Turussa kattavasti käyttöön asuinaluekohtaisia korttelikeräysjärjestelmiä, joissa bio-, pakkaus- ja polttokelpoiset jätteet kerätään kiinteistökohtaisten jäteastioiden sijaan asuinalue- tai korttelikohtaisilla yhteiskeräyspisteillä. Tällaisia korttelikeräyspisteitä on jo käytössä kunnan järjestämän kuljetuksen alueilla kuten esimerkiksi Naantalin asuntomessualueella.
Kaikilla asuinkiinteistöillä, joilla kerätään sekä kunnan järjestämään kuljetukseen kuuluvia jätelajeja että kiinteistönhaltijan järjestämään kuljetukseen kuuluvaa polttokelpoista jätettä tulee jatkossa toimimaan kaksi eri kuljetuspalveluiden järjestäjää erillisine laskutuksineen, raportointeineen, ohjeineen ja asiakaspalveluineen. Sen lisäksi, että tämä kaventaa mahdollisuuksia hyödyntää kattavasti lokero- ja korttelikeräysjärjestelmiä, hankaloittaa se myös kiinteistöjen jätehuollon kokonaisuuden järjestämistä.
Yhteenveto
Turun kaupunki katsoo, että kaupungissa tulee siirtyä myös polttokelpoisen jätteen kuljetuksessa jätelain 36 §:n mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.
Polttokelpoisen jätteen kuljetusjärjestelmästä päättämisen pitkittynyt käsittely ja jätehuoltolautakunnan toistuvat lainvastaiset päätökset ovat aiheuttaneet huomattavaa hallinnollista kuormaa jätehuoltolautakunnalle, hallintotuomioistuimille ja myös alueen kunnille. Lisäksi käsittelyn pitkittyminen aiheuttaa jatkuvaa epävarmuutta kunnan vastuulle kuuluvien jätehuoltopalveluiden järjestämisestä vastuussa olevalle LSJH:lle, jätteenkuljetusyrityksille ja jätehuollon asiakkaille. Koska asian aikaisempien käsittelyvaiheiden yhteydessä saatujen useampien tuomioistuinratkaisujen perusteella on varsin ilmeistä, että jätelaissa kiinteistönhaltijan järjestämälle kuljetukselle asetetut vaatimukset eivät täyty, ei asian käsittelyä ole syytä tarpeettomasti enää pitkittää uusilla päätöksillä, joilla ei ole aiempien ratkaisujen valossa edellytyksiä saavuttaa lainvoimaa.
Asiassa tehtyjen selvitysten mukaan Lounais-Suomen alueella kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on kalliimpi ja resurssitehottomampi verrattuna kunnan järjestämään kuljetukseen. Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen alueella on yleensä huomattavasti enemmän kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet polttokelpoisen jätteen kiinteistöittäiseen kuljetukseen. Kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen liittyvien raportointivelvoitteiden laiminlyöntien seuraukset ja kustannukset sekä valvontatyöstä aiheutuvat kustannukset koituvat kaikkien alueen kuntalaisten maksettavaksi.
Selvitystyön yhteydessä havaitut puutteet kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tavalla taikka toisella koskevat koko Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-aluetta. Lisäksi yhteistoiminta-alueella käytössä olevien kahden eri kuljetusjärjestelmän ylläpidosta aiheutuu tehottomuutta, joka ei edistä jätehuollon alueellista kehittämistä tai kierrättämisen edistämistä.
Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö
Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:
EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Korhonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.
Jakelu
lausLounais-Suomen jätehuoltolautakunta