Ympäristölakimies Nina Mattila 9.3.2023:

Asian aiemmat vaiheet

Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi päätöksellään 9.9.2019 Turun kaupungille uhkasakolla tehostamansa määräyksen järjestää vesihuolto Kakskerran ja Satavan, Hirvensalon, Paimalan, Auvainen-Tekkalan sekä Viikkala-Joenperän alueilla. ELY-keskuksen määräyksen mukaan Turun kaupungin tuli täyttää vesihuoltolain 6 §:n mukainen vesihuollon järjestämisvelvollisuus päätöksen liitekartoissa esitetyillä alueilla. Määräyksen mukaan alueet on hyväksyttävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi ja ne on kokonaisuudessaan saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin. Toiminta-alueiden tulee kattaa vähintään kartoilla rajattujen alueiden sisällä oleva asutus sekä vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuva elinkeino- ja vapaa-ajantoiminta. Määräyksen mukaan alueet tuli esittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi päätöksessä annettuihin määräaikoihin mennessä. Toiminta-alueesta tuli tehdä päätös 30.6.2020 mennessä ja alueiden kiinteistöillä tulee olla mahdollisuus liittyä verkostoihin päätöksessä annettuihin määräaikoihin mennessä. Lisäksi ELY-keskus velvoitti päätöksessään Turun kaupungin tiedottamaan alueen asukkaita keskitetyn vesihuollon toteuttamisesta edellä mainituille alueille mahdollisimman pikaisesti, mielellään viimeistään 31.10.2019 mennessä. ELY-keskuksen päätöksessä asetettiin myös velvoitteiden noudattamiseksi kiinteät uhkasakot, jotka päätöksen mukaan määrättäisiin maksettavaksi, mikäli alueen kiinteistöillä ei ole mahdollisuutta liittyä vesihuoltoverkostoihin päätöksen mukaisiin määräaikoihin mennessä. Kaupunginhallitus päätti 1.10.2019 § 366 valittaa päätöksestä ja vaatia sen kumoamista kokonaisuudessaan.

Turun hallinto-oikeus kumosi ELY-keskuksen päätöksen niiltä osin kuin sillä oli määrätty, että valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitetut alueet tulee esittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi päätöksessä mainittuihin ajankohtiin mennessä. Hallinto-oikeus on kumonnut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksen myös niiltä osin kuin päätöksellä on määrätty, että valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitettujen alueiden kiinteistöillä tulee olla mahdollisuus liittyä vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoihin päätöksessä mainittuihin ajankohtiin mennessä ja uhkasakon asettamista koskevien määräysten osalta.

Turun hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että ELY-keskuksen päätöstä ei ole syytä muuttaa niiltä osin kuin Turun kaupunki on velvoitettu järjestämään vesihuolto kysymyksessä olevilla alueilla saattamalla ne vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden piiriin sekä tiedottamaan asiasta. Turun hallinto-oikeuden mukaan kyseiset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksessä rajatut alueet ovat sellaisia vesihuoltolain 6.2 §:ssä tarkoitettuja alueita, joilla kaupungin tulee huolehtia, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaa-van vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. ELY-keskus on myös voinut velvoittaa Turun kaupungin tiedottamaan keskitetyn vesihuollon toteuttamisesta alueilla. Asian käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi Turun hallinto-oikeus pidensi ELY-keskuksen päätöksen voimaan jääville määräyksille asetettuja määräaikoja siten, että päävelvoitteen kohdissa 1–5 tarkoitetuista toiminta-alueista tuli päättää 31.12.2022 mennessä.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

Kaupunki haki Turun hallinto-oikeuden päätökseen valituslupaa niiltä osin kuin ELY-keskuksen päätös oli jätetty voimaan. Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan, tutki valituksen ja hylkäsi sen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.

KHO:n mukaan alueen sijainti YKR-luokituksen mukaisessa taajamassa voidaan ottaa selvityksenä huomioon arvioitaessa sitä, onko alueella kyse vesihuoltolain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suurehkosta asukasjoukosta ja onko alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin vesihuoltolain 7 §:ssä säädetyin perustein tarpeen alueen toteutuneen yhdyskuntakehityksen vuoksi. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kunnalla on vesihuoltolain 6 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa täyttämiseksi erilaisia keinoja, joista kunta voi valita parhaaksi katsomansa vaihtoehdon. Kunnan käytettävissä olevia vaihtoehtoja järjestämisvelvollisuuden täyttämiseksi rajoittaa kuitenkin vesihuoltolain 7 §, jonka mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Mainitussa säännöksessä tarkoitetuilla alueilla vesihuollon palvelut on näin ollen toteutettava keskitetysti vesihuoltolain mukaisen vesihuoltolaitoksen avulla.

ELY-keskus on siis voinut valvontaviranomaisena määrätä kunnan tekemään vesihuoltolain mukaisen päätöksen toiminta-alueesta sellaisella kunnan alueella, jossa ELY-keskuksen arvion mukaan vesihuoltolaki tätä edellyttää. ELY-keskus ei kuitenkaan voi päätöksellään määrätä kuntaa hyväksymään vesihuoltolaitokselle tiettyä toiminta-aluetta. KHO viittaa tältä osin vesihuoltolain 8 §:n 1 momenttiin ja toteaa, että viime kädessä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta päättäminen kuuluu yksin kunnan toimivaltaan. KHO:n mukaan ELY-keskuksen määräyksen johdosta kunnan on joka tapauksessa tehtävä päätös, joka on valituskelpoinen. Velvoittavan valvontamääräyksen antaminen kunnalle ei edellytä, että ELY-keskus on ensin selvittänyt yksityiskohtaisesti ja vesihuoltolain mukaan kunnan vastuulle kuuluvassa laajuudessa edellytykset toiminta-alueen hyväksymiseksi. KHO toteaa, ettei ELY-keskuksen päätöksessä ole myöskään otettu kantaa siihen, mille vesihuoltolaitokselle mahdollinen toiminta-alue tulisi hyväksyä.

Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään myös, että kysymystä valvontamääräyksen antamisesta arvioidaan erillisenä kaupungin aiemmin tekemistä toiminta-aluepäätöksistä. ELY-keskus on näin ollen voinut antaa määräyksen, vaikka se ei ole valittanut kaupungin aiemmista toiminta-aluepäätöksistä. Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus on vielä todennut, ettei valtuuston 15.10.2018 tekemä päätös tavoitteellisista toiminta-alueista ole koskenut toiminta-alueiden hyväksymistä vesihuoltolain 8 §:ssä säädetyllä tavalla.

Jatkotoimenpiteet

Kaupungin tulee korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen seurauksena käynnistää vesihuoltolain 8 §:n mukaisten päätösten valmistelu koskien kyseisiä ELY-keskuksen määräyksessä rajattuja alueita. Alueellisesti voidaan esittää erilaisia ratkaisuja ja edellytysten täyttyessä toiminta-alue voidaan hyväksyä myös muulle vesihuoltolaitokselle kuin Turun Vesihuolto Oy:lle. KHO ei ole pidentänyt hallinto-oikeuden asettamaa määräaikaa, joka on päättynyt 31.12.2022. Näin ollen tulkitaan, että päätösten valmistelu tulee aloittaa viivytyksettä. Samalla käynnistetään vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen.

Oheismateriaali 1Turun hallinto-oikeuden päätös 19.1.2022

Oheismateriaali 2Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1.3.2023

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus merkitsee korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättää, että kaupunki käynnistää viivytyksettä vesihuoltolain 8 §:n mukaisten toiminta-aluepäätösten valmistelun Kakskerran ja Satavan, Hirvensalon, Paimalan, Auvainen-Tekkalan sekä Viikkala-Joenperän alueilla. Alueellisesti voidaan esittää erilaisia ratkaisuja.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.