Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi ja maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi 22.2.2023:

Taustaa

Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12 –suunnitelma) toimeenpanoa. Investointiohjelma laaditaan aina kerrallaan kahdeksaksi vuodeksi.

Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet Liikenne12-suunnitelman talouskehykseen perustuen. Vuosia 2024-2031 koskeva investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Investointiohjelman talouskehys on yhteensä 3,7 mrd. euroa. Uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 3 mrd. euroa. Rahoituksesta kohdistuu maanteille noin 1,2 mrd. euroa, rautateille 1,6 mrd. euroa ja vesiväylille 0,2 mrd. euroa. Investointiohjelma ei käsittele perusväylänpidon rahoituksen käyttöä parantamishankkeita lukuun ottamatta.

Investointiohjelmaan ei sisälly hankeyhtiöiden kautta rahoitettavat hankkeet, jo päätetyt kehittämishankkeet eivätkä MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteiset hankkeet. Investointiohjelman liitteessä on kuitenkin kuvattu mahdolliset valtion väyläverkolle kohdistuvat MAL-rahoitteiset hankkeet.

Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin strateginen tilannekuva on yksi tärkeä lähtökohta investointiohjelman laatimiselle. Liikenneverkon strateginen tilannekuva kuvaa ne tarpeet, joihin investointiohjelman tulee vastata. Tarpeita on enemmän kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla ja ajanjaksolla voidaan vastata, siksi tilannekuvan mukaisia hankkeita priorisoidaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusteella.

Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi vuoden 2022 aikana. Taustalla on ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Venäjän suunnan rautatieliikenteen romahdus ja muutokset kuljetusvirtoihin Suomessa. Polttoaineiden ja raaka-aineiden jyrkkä hinnannousu kasvattaa väylähankkeiden kustannuksia, mikä näkyy myös investointiohjelman hankkeiden kustannusarvioissa. Maanrakennuskustannusindeksin (MAKU) 15 prosentin kasvu on nostanut edellisen investointiohjelman 2023–2030 esitettyjen kehittämishankkeiden kokonaiskustannuksia 200 miljoonaa euroa yli maantieverkon talouskehyksen. Kustannustason nousun johdosta neljä aiemmin esitettyä hanketta on jäänyt ohjelman ulkopuolelle.

Investointiohjelma laaditaan Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden – saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus – mukaisesti. Ohjelma perustuu vaikutusten arvioinnin tuottamaan tietoon. Hankkeiden kokonaisvaikutusten arviointia on tehty suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki) yleisen arviointivelvollisuuden perusteella. Vaikutusten arviointi tuo esille investointiohjelman merkittävät vaikutukset arvioiden samanaikaisesti Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteutumista. Investointiohjelman vaikutusten arviointi ei sisällä rakentamisen aikaisia vaikutuksia.

Investointiohjelmassa linjataan lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet ja niiden toteuttamiskori. Hankkeet on jaettu kahteen osaan niiden toteutusvalmiuden ja kiireellisyyden sekä vaikuttavuuden perustella. Hankekorissa 1A olevien hankkeiden suunnitelmavalmius ja vaikuttavuus ovat riittävät päätöksentekoa varten tai ne ovat muuten kiireellisiä. Hankekorin 1B hankkeet edellyttävät vielä jatkosuunnittelua ennen kuin niistä voidaan tehdä päätöstä. Hankekorin 1A hankkeet on mahdollista toteuttaa ohjelmajakson alkupuolella ja korin 1B hankkeet loppupuolella.

Investointiohjelmassa kuvataan Euroopan laajuiselle liikenneverkolle (TEN-T) sijoittuvia hankkeita, joille on mahdollista saada Verkkojen Eurooppa -rahoitusta (CEF). CEF2-ohjelmakaudella 2021–2027 liikenteelle on jaossa 25,8 miljardia euroa. Yleiseen osuuteen, josta Suomi voi hakea rahoitusta, kohdistetaan 12,8 miljardia euroa. TEN-T-verkon kehittämisen rahoituksesta suurin osa kohdistetaan ydinverkolle, sillä EU:n tavoitteena on saada ydinverkko valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmakauden rahoitus on keskittynyt vuosille 2021–2023, minkä jälkeen on mahdollisesti jaossa käyttämättä jääneitä tukirahoja.

Väyläviraston investointiohjelmaluonnokseen sisältyy Turun seudulta osalta ratahankkeena Turku-Uusikaupunki peruskorjaus (kori 1A 82 milj.€) ja maantiehankkeenaE18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa. (kori 1A 221 milj.€). Lisäksi perusväylänpidon rahoituksella Raskaan liikenteen taukopaikat (Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 2,2 milj.€)

Varsinais-Suomen osalta mahdollisiksi MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiksi hankkeiksi mainitaan Turun ratapihan jatkokehittäminen, VAK-raiteiden siirto ja kytkentä Matkakeskuksen kehittämiseen, satamaraiteen siirto, Varsinais-Suomen lähijunaliikenteen kehittäminen sekä raakapuun kuormauspaikan siirto Turussa.

Väylävirasto päivittää investointiohjelman vuosittain Liikenneverkon strategisen tilannekuvan päivityksen jälkeen, ennen seuraavan vuoden talousarviovalmistelua ja Liikenne 12 -suunnitelman päivityksen jälkeen. Liikenne 12 -suunnitelma laaditaan neljän vuoden välein niin, että seuraava suunnitelma on tarkoitus hyväksyä vuonna 2025. Väylävirasto valmistelee investointiohjelman lisäksi suunnitteluohjelman ja väylänpidon perussuunnitelman, joiden sisältö sovitetaan yhteen investointiohjelman kanssa. Investointiohjelma ohjaa tulevien vuosien suunnitteluohjelman laadintaa.

Väylävirasto pyytää 28.2.2023 mennessä investointiohjelmaluonnoksesta lausuntoja, joiden kautta tulee esille sidosryhmien tiedot ja näkökulmat investointiohjelmaan liittyen.

Lausuntoja pyydetään vastaamalla kuuteen kysymykseen, jolloin kysymykset ja vastaukset muodostavat lausunnon.

Turun kaupungin lausunto

Kysymys 1: Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Investointiohjelma vastaa kokonaisuutena varsin hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin. Liikenneverkon kehittämistarpeita olisi kuitenkin moninkertaisesti käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Varattu rahoituksen taso on myös riittämätön kasvavien MAL-kaupunkiseutujen tarpeisiin ja MAL-sopimusten tavoitteisiin ja velvoitteisiin nähden.

Viimeaikaiset toimintaympäristömuutokset ovat niin merkittäviä, että niillä on vaikutuksia koko liikennejärjestelmän ja liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan. Uuden geopoliittisen tilanteen myötä liikennevirrat Suomen itäisissä osissa ovat kuitenkin merkittävästi vähentyneet ja samalla liikenteelliset tarpeet Suomen läntisissä osissa kasvaneet. Investointiohjelman tulisikin ottaa tämä entistä enemmän huomioon mm. huoltovarmuuden varmistamiseksi. Tämän takia olisi perusteltua laatia pikaisesti toimintaympäristömuutoksesta kattava selvitys ja ajantasainen tilannekuva, joissa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti vaikutuksia erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksiin. Lisäksi hankkeiden kustannushyödyn pitäisi painaa tehtävissä valinnoissa nykyistä enemmän.

Kysymys 2: Onko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Investointiohjelman perustelut ovat kattavasti ja selkeästi kuvattu vaikutusten arvioinnin kautta. Investointiohjelmassa painotetaan hankkeiden priorisointia saavutettavuuden, kestävyyden ja tehokkuuden edistämisen perusteella. Hyöty-kustannussuhteeltaan merkittävimmät hankkeet keskittyvät suurten kaupunkiseutujen läheisyyteen, ja investointiohjelmaan valitut hankkeet ovat puolestaan jakautuneet maantieteellisesti tarkasteltuna tasaisemmin. Näiltä osin hankkeiden valintaperusteisiin kaivattaisiin vielä lisää läpinäkyvyyttä mm. siten, että vaikutusten arviointi olisi näkyvissä myös ohjelmaluonnoksen ulkopuolelle jätetyistä hankkeista.

Kysymys 3: Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Tavoitteiden ja vision saavuttamiseksi vaikuttavimmat toimet tehdään suurilla kaupunkiseuduilla. Kestäviä liikkumismuotoja tulee kehittää monipuolisella keinovalikoimalla erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen välillä, joilla päästövähennysten aikaansaaminen on väestöpohjan vuoksi kustannustehokasta. Tämä palvelee myös Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä liikenteestä.

Suomen liikennepolitiikan strategisessa ajattelussa tulee siirtyä Venäjän suunnan liikenteen yhteyksien kehittämisestä läntisten liikenneyhteyksien kehittämiseen erityisesti huoltovarmuuden varmistamiseksi. Tämä tulisi huomioida kaikkien liikennemuotojen osalta ja tulisi näkyä mm. rataverkon kehittämishankkeiden priorisoinnissa näiden läntisten yhteyksien osalta.

Kaupunkiseutujen saavutettavuutta oleellisella tavalla parantavien ja hiilineutraalisuutta edistävien suurten raideliikennehankkeiden, kuten Turun Tunnin Juna -hanke, pois jättäminen investointiohjelmasta ei ole riittävällä ja uskottavalla tavalla ohjelmassa perusteltu.

Tavoitteiden ja vision saavuttamiseksi vaikuttavimmat toimet tehdään suurilla kaupunkiseuduilla. Toimenpiteiden kattavuudessa tulee huomioida pelkän keskuskaupungin sijaan koko keskuskaupungin vaikutusalue. Kestäviä liikkumismuotoja tulee kehittää monipuolisella keinovalikoimalla erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen välillä, joilla päästövähennysten aikaansaaminen on väestöpohjan vuoksi kustannustehokasta. Tämä palvelee myös Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä liikenteestä. Tavoitteeksi tulee ottaa eteläisen Suomen kaupunkiverkoston kytkeminen kiinteäksi kokonaisuudeksi nopeilla tunnin yhteyksillä.

Kysymys 4: Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Investointiohjelman laatimisen prosessi on erityisesti vuoropuhelun osalta kehittynyt systemaattisesti. Varsinainen investointiohjelman laatimisprosessi on jo kohtuullisen hyvä, mutta investointiohjelmaluonnoksen valmisteluprosessia olisi hyvä kehittää entistä avoimempaan suuntaan. Näin eri toimijat voisivat tuoda jo valmistelun lähtökohtiin tarpeellista tietoa väyläverkon tarpeista.

Ohjelmaan ei ole perusteltua nostaa hankkeita, jotka eivät ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Nyt ohjelmassa on alueiden mahdollisimman tasapuolisen kohtelun näkökulmasta hankkeita, jotka eivät ole yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden näkökulmasta hyviä ja eivät tuota juurikaan hyötyjä edes liikenneturvallisuudelle.

Kysymys 5: Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina investointiohjelman tulevia päivityskierroksia varten?

Liikenne 12 -suunnitelmasta on rajattu pois valtakunnallisesti merkittävät raidehankkeet, joiden suunnittelu viedään loppuun hankeyhtiöiden toimesta. Niin ikään investointiohjelmasta puuttuvat valtakunnallisesti merkittävien raidehankkeiden rakentamisen valtionrahoitus. Koska valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on pitkäjänteinen, yli hallituskausien jatkuva ennakoitava toiminta, tulisi raidehankkeiden valtionrahoitus huomioida osana investointiohjelmaa.

Turun seudun osalta Turku-Naantali – junaradan sähköistys ja peruskorjaus on tippunut pois uudesta investointiohjelmasta, vaikka aiemmin hanke oli ohjelmassa mukana. Kyseinen hanke on sekä huoltovarmuuden, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, että seudullisen lähiliikenteen kehittämisen kannalta erittäin tärkeä ja toteutuessaan mahdollistaisi mm. kaukoliikenteen junayhteyden nykyisten aikataulujen puitteissa Naantaliin saakka.

Myös TEN-T verkkoon kuuluvan E18-tien viimeisen puuttuvan osuuden (Raisio-Naantali) nostaminen ohjelmaan on sekä valtakunnallisten satamayhteyksien, että seudun kannalta merkittävä. Tie ei täytä tällä hetkellä tärkeimmille päätieyhteyksille ja TEN-T ydinverkolle asetettuja vaatimuksia. Arvioinnin mukaan hanke turvaa valtakunnallisesti merkittävän tieyhteyden jatkuvuutta sekä yhteyksiä valtakunnallisesti merkittäviin satamiin, öljyterminaaliin, Meyerin telakalle sekä Blue Industry Parkiin ja parantaa Turun kaupunkiseudun aluerakenteellista asemaa sekä verkottumista valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeella tuetaan Turun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnitelmallista eheytymistä ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kytkeytymistä paremmin osaksi EU:n TEN-T-ydinverkkokäytävää.

Kysymys 6: Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Väyläviraston laatima Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024-2031-ohjelma sisältää toteutuskelpoiset hankkeet, joista Turun seudulle tärkeimpinä ovat E18 Kehätien parantaminen Raisiossa, Turku-Uusikaupunki junaradan peruskorjaus. Lisäksi ohjelmaan on koottu MAL-seutujen erillishankkeet, joista Turun kannalta merkittävimmät ovat Turun ratapihan jatkokehittäminen mm. VAK-ratapihan siirron osalta, uusi satamaraide sekä puunkuormausratapiha. Näistä erityisesti puunkuormausratapihan ei tule olla yhteisrahoitushanke, vaan valtion kokonaan rahoittamana osa rataverkon investointiohjelmaa.

E18 Turun kehätielle (kantatie 40) Raision keskustassa osoitetaan ohjelmaluonnoksen maantiehankkeiden suurin yksittäinen rahoitus, 221 miljoonaa euroa, jonka rahoituksen säilyminen ohjelmassa on tärkeä ja välttämätön yhden Suomen merkittävimmän päätieväylän kuntoon saattamisessa ja eurooppalaisen ydinverkkokäytävän palvelutason saavuttamisessa.

Väyläverkon investointiohjelmassa todetaan, että rataverkon kehittämisessä rahoitusta suunnataan liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaisiin rataverkon toimivuuden ja välityskyvyn kannalta kriittisimpiin ja vaikuttavimpiin kohteisiin (ml. peruskorjaukset) ottaen huomioon hankeyhtiöiden etenemisen. Tähän nähden on ristiriitaista, että hankeyhtiöiden vastuulla olevien ratayhteyksien kehittämisen rahoitus ei sisälly Liikenne 12 -suunnitelman talouskehykseen, koska niiden kustannusarviot ovat merkittäviä ja hankeyhtiöiden päätöksentekoprosessi on erityinen. Turun näkemys on, että maakuntaverkon välisen rataverkon välityskykyä parantavan, valmistelullisesti jo pitkällä olevien ratahankkeen, kuten Turun Tunnin Juna -hankkeen, tulisi myös olla näkyvillä investointiohjelmassa.

Turun tunnin juna -hankkeen ratasuunnittelu on näillä näkymin lainvoimainen viimeistään vuoden 2025 aikana, joten on luontevaa, että Liikenne 12 -ohjelmassa tämä valtakunnallisen alueellisen saavutettavuuden kannalta keskeinen ratahanke on huomioitu. Radan rakentaminen voi aikataulullisesti käynnistyä jo vuoden 2026 aikana, mikäli kokonaisrahoitus saadaan varmistettua. Valtakunnallinen aktiivisuus tässä mielessä tukee myös kansainvälisen CEF-rahoituksen saamisen edellytyksiä.

Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen (CEF2) ohjelmakautta 2021–2027 on ennakoitu kiitettävästi investointiohjelmassa. CEF2-ohjelma painottuu ohjelmakauden alkuun, jolloin potentiaalisten hankkeiden tulee olla hakuvalmiudessa jo vuosina 2021–2024 ja täten rahoituksen painopistettä pitäisi pystyä kohdentamaan enemmän suunnittelukauden alkuvuosille. Mikäli hankkeet saavat ao. tukea, niin vastaava rahoitus pitäisi voida käyttää muiden alueelle ohjelmoitujen kohteiden edistämiseen.

Vuosittain laadittava kahdeksanvuotinen investointiohjelma mahdollistaa aiempia vuosia pidemmän aikajänteen muodostamisen liikenneverkon kehittämisessä. Kuntien näkökulmasta suunnitteluun kaivataan kuitenkin edelleen parempaa ennakoitavuutta valtionrahoituksen suhteen. Koska useiden hankkeiden toteutuminen edellyttää kunnilta oman rahoituksen järjestämistä, mahdollisimman aikainen tieto tulevien vuosien hankkeiden tarkemmasta toteutusaikataulusta olisi tärkeää kuntien budjetin suunnittelussa.

Toimivalta

Hallintosäännön 32 §:n 2 momentin 4)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupungilta pyydettyjä merkittäviä ja laajamerkityksellisiä lausuntoja.

Väyläverkon investointiohjelmaluonnos vuosille 2024-2031 on luettavissa lausuntopalvelussa:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=6f42f622-c926-4c0b-b113-d0a260c71a36​

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää antaa Väylävirastolle edellä olevan esitystekstin mukaisen lausunnon.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.