Vs. toimitilapäällikkö Pauliina Karjalainen ja tilacontroller Saku Lehtiö 16.2.2023:

Turun Lyseon koulu sijaitsee maantieteellisesti hyvin laajalla oppilasalueella. Tällä alueella toimii Lyseon koulun kaksi yksikköä: Runosmäen yksikkö (Varusmestarintie 19) ja Pallivahan yksikkö (Paltankatu 4). Osoitteessa Kärsämäentie 46 sijaitsi kesään 2022 saakka Lyseon koulun kolmas yksikkö (1.–2. luokkia), mutta nykytilanteessa tiloja käyttää vain esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminnot.

Lyseon Runosmäen yksikössä (nykytilanteessa väistötiloissa) opiskelee vuosiluokkien 1–9 oppilaita ja Pallivahan yksikössä vuosiluokkien 1–6 oppilaita. Lyseon Runosmäen yksikön tontilla on sijainnut vuodesta 2012 myös Mikaelin koulun yksikkö väistötiloissa. Runosmäessä sijaitsee lisäksi yksi Luolavuoren koulun yksiköistä (Piiparinpolku 3), mikä ei ole osa tätä selvitystä.

Lyseon koulun Runosmäen vanha rakennus on alun perin suunniteltu lukiota ja yläkoulua varten ja se on valmistunut 1994. Ensimmäinen muutossuunnitelma koulurakennukseen tehtiin 2017 kun lukio päätettiin muuttaa keskustaan. Tähän ei kuitenkaan saatu urakkatarjouksia. Suunnitelmat päivitettiin 2019, jolloin mukaan otettiin esiopetuksen tilat. Oppilasmäärän arvio oli tällöin 460 + 2 esiopetusryhmää.

Rakennukseen tehtiin kuntoarvio 2019–2020 sekä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 2020, mikä osoitti rakennuksen olevan luultua huonommassa kunnossa. Lyseon koulu muuttikin sisäilmaongelmien vuoksi väistöön urheilukentälle sijoitettuihin tilaelementtirakennuksiin syksyllä 2020.

Julkisivujen osalta tehtiin lisätutkimus mahdollisten korjaustapojen täsmentämiseksi 2021. Saman vuoden keväällä tehtiin vielä päivitetty tilasuunnitelma, koska nähtävissä oli jo raskaampi korjaushanke, mutta syksyllä 2021 kaikkien tutkimusten valmistuttua arvioitiin korjaushanke kuitenkin kannattamattomaksi.

Syksyllä 2021 käynnistettiin uudisrakennuksen toteuttamiseen tähtäävä selvitys ja tämän tueksi pedagoginen suunnittelu keväällä 2022. Mikaelin koulun Lyseon yksikön tilat otettiin tässä vaiheessa mukaan suunniteltavaan kokoonpanoon, sillä koulun toiminta on muutenkin ollut osin riippuvainen Lyseon tiloista. On myös nykyisten linjausten mukaista yhdistää Mikaelin yksikkö kiinteästi Lyseon toimintaympäristöön.

Lyseo päätti luopua Kärsämäen yksikön tiloista niiden huonon soveltuvuuden ja kunnon vuoksi lukuvuoden 2021–2022 jälkeen. Uudisrakennuksen tilaohjelmaan päätettiin tällöin osoittaa tilat myös Pallivahan yksikön 5.–6. luokille sillä yksikkö toimii hieman ahtaalla Kärsämäen 1.–2.-luokkien siirron jälkeen. Kärsämäen yksikkö on myös lähitulevaisuudessa peruskorjattava, jolloin tarvitaan tilat myös siinä toimiville esiopetukselle ja ap-ip-toiminnalle.

Syksyllä 2022 käytiin vielä Lyseon uudisrakennuksen mahdolliset sijaintivaihtoehdot läpi palveluverkon näkökulmasta, mutta tarkastelussa päädyttiin nykyiseen sijaintiin.

Joulukuussa 2022 selvitykseen liitettiin mukaan päivitetyn väestöennusteen tiedot sekä käytiin läpi vielä uuden tuen strategian vaikutukset. Tilaohjelmaan onkin mitoitettu aiempaa runsaammin mm. eriyttämistiloja, jotka mahdollistavat joustavat ja tarpeen mukaiset ryhmittelyt.

Lyseon koulun henkilökunta on laatinut koulun toiminnan ja tarveselvityksen pohjaksi pedagogisen suunnitelman sekä tilatarpeen kuvauksen, mikä on tarveselvitykseen avattu huonetilaohjelmaksi.

Oppilaita Lyseon koulun tiloissa on tällä hetkellä 536, joista 42 esiopetuksessa. Yhteensä n. 28 opetusryhmää. Henkilökuntaa n. 60–65.

Esitettävä uudisrakennus ratkaisee usean yksikön ja toiminnan tilatarpeet: Lyseon koulun omat tilat, Runosmäen esiopetuksen ja ap-ip-toiminnan, kuin myös Mikaelin Lyseon yksikön pysyvät tilat, sekä vähintäänkin Kärsämäen yksiköstä väistämisen. Yhteensä uudisrakennuksessa tulisi toimimaan tämänhetkisen tilanteen mukaan n. 700 lasta n. 40 opetusryhmässä. Opetushenkilökunnan määrän ollessa yhteensä n. 80–90.

Kouluhankkeiden kustannustaso on tämänhetkisissä arvioissa ollut 3.500–4.000 €/m² tasolla. Tähän luonnollisestikin vaikuttaa suuresti hankkeen kokoluokka, sijainti ja tilaohjelma sekä toteutusajankohta.

Uudisrakennuksen rakennuskustannusten vaihteluväli on tällöin 11.400–11. 800 m² kokonaislaajuuden toteutukselle arviolta 40–47 M€ (alv 0 %).

Lisäksi tulee huomioida vanhan koulurakennuksen purkutyöt, liikuntaolosuhteiden toteutus sekä ulko- ja liikennöintialueiden osittainen uudelleen rakentaminen.

Kerrosala rakennuksessa on arviolta välillä 10.000–10.400 m² ja mahdollisesti ylittää tontilla olevan rakennusoikeuden näin ollen n. 400 m², mikä on kokonaislaajuuteen nähden vähäinen ylitys eikä edellytä kaavamuutosta.

Yhdessä toimijoiden kanssa muodostettu kokonaisuus mahdollistaa Lyseon yhtenäiskoulun toiminnan pitkälle tulevaisuuteen. Koulu saa uudet toimintaansa vastaavat ja tarkoituksenmukaiset tilat, ja Mikaelin yksikkö pääsee pois pitkäaikaisesta väistöstä. Toiminnan yhdistyminen ja uudisrakennuksen monipuolinen tilaohjelma mahdollistavat uuden tuen strategian, inkluusion ja opetussuunnitelman toteuttamisen optimaalisella tavalla.

Lautakunnilta saadut lausunnot

Tilapalvelut pyysi lausuntoa Lyseon koulun tarveselvityksestä kasvatus- ja opetuslautakunnalta, liikuntalautakunnalta sekä kaupunkiympäristölautakunnalta. Lausuntoja pyydettiin viimeistään 14.2.2023 mennessä. Seuraavassa on esitetty saadut lausunnot kokonaisuudessaan.

Kasvatus- ja opetuslautakunta 24.1.2023 § 5

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen 17.1.2023:

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden edustajat ovat aktiivisesti ottaneet osaa tarveselvityksen laatimiseen ja esitettyjä näkemyksiä on kuultu selvitystä tehtäessä.

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus kiinnittää huomiota tarveselvityksessä seuraaviin asioihin:

Kasvatus- ja opetus yhtyy tilapalveluiden arvioihin siitä, että kokonaisuus huomioon ottaen uudisrakentaminen on perustellumpi vaihtoehto kuin rakennuksen peruskorjaaminen useammastakin näkökulmasta. Rakennus on alun perin rakennettu yläkouluksi ja lukioksi, mutta rakennuksessa ehti muutaman vuoden ajan ennen sulkemista toimia yhtenäinen peruskoulu eivätkä tilat kaikilta osin enää vastanneet koulun tarpeita. Osa luokista oli aivan liian ahtaita perusopetuksen käyttöön. Luokkatilamitoitus oli tehty 1980-luvun ryhmäkokomitoitusten mukaisiksi, eikä sellaisiin alle 20 oppilaan ryhmäkokoihin ole enää palattu 1990-luvun laman jälkeen. Koulurakennuksessa on myös auditorio, jonka käyttö oli vähäistä ja jonka käyttötarkoitusta suunniteltiin muutettavaksi jo 2010-luvun lopulla. Myös ruokasalitila oli akustisesti huono. Myöskään Runosmäen esiopetuksen tarpeita ei voitu vanhassa Lyseossa ottaa huomioon. Nykyinen koulurakennus ei siis vuonna 2020 vastannut kaikkiin niihin tarpeisiin, joita koulu toiminnaltaan edellytti, ja toisissa olosuhteissa koulussa olisi toteutettu joka tapauksessa 2020-luvun alussa mittavat muutostyöt toiminnallisuuden parantamiseksi.

Kasvatus- ja opetus ei ota kantaa tilapalveluiden arvioon rakennuksen kunnostettavuudesta, koska kompetenssia arvion tekemiseen ei ole.

Sen jälkeen kun oltiin päätymässä siihen, että tultaisiin todennäköisesti päätymään uudisrakentamiseen, selvitettiin kasvatuksen ja opetuksen aloitteesta useita sijaintivaihtoehtoja. Erilaisia vaihtoehtoja oli tarjolla varsin vähän, ja kun pääosa oppilaista asuu kuitenkin Runosmäessä, on perusteltua rakentaa uudisrakennus nykyiselle tontille.

Lyseon yhtenäiskoulu muodostuu nyt puheena olevan pääkoulun lisäksi myös Pallivahan kouluyksiköstä, jonka toimintaa on tarkoitus jatkaa. Aiemmin koulutoimintaa on ollut myös Kärsämäen yksikössä, mutta tilojen vanhanaikaisuuden vuoksi Kärsämäen koulurakennukset ovat enää esiopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan käytössä. Koulukäyttö on Kärsämäessä päättynyt, eikä toimintaa ole tarkoituksenmukaista jatkaa kuin korkeintaan em. toimintojen osalta.

Samassa yhteydessä on tarkoitus ratkaista tilapäisissä tiloissa olevan Mikaelin koulun yksikön tulevaisuus. Tämä ratkaisu on helpompi toteuttaa uudisrakentamisen yhteydessä, ja toiminnot on perusteltua sijoittaa aiemmin hyväksytyn perusopetuksen tuen strategian mukaisesti Lyseon koulun yhteyteen siten, että Mikaelin koulun tarpeet otetaan huomioon hankesuunnittelun yhteydessä, kuten nyt tämän tarveselvityksen yhteydessä on linjattu. On todettava, että tuen piirissä olevien oppilaiden määrä ei uudessakaan koulussa nouse huomattavan korkeaksi.

Kaupunkiympäristölautakunta 14.2.2023 § 49

Kaavoitus

Kaavoitus on osallistunut selvittelytyöhön, kun syksyllä 2022 käytiin Lyseon uudisrakennuksen mahdolliset sijaintivaihtoehdot läpi palveluverkon näkökulmasta, ja jolloin päädyttiin nykyiseen sijaintiin. Tontilla on voimassa asemakaava 3/1982. Asemakaavassa tontti on osoitettu Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on 10.000 k-m², ja suurin sallittu kerrosmäärä ½ II. Autopaikkoja tulee tontille osoittaa 1ap/150 krsm². Korttelialueelle on mahdollista rakentaa uusi koulurakennus ilman kaavanmuutosta, olettaen että uuden rakennuksen kerrosala ei ylitä kaavassa osoitettua sallittua rakennusoikeutta merkittävästi, ja että myös asemakaavan muut määräykset täyttyvät. Rakennusvalvonta ottaa suunnitelmien tarkennuttua rakennuslupavaiheessa kantaa mahdollisiin poikkeuksiin kaavasta, kuten esim. rakennusoikeuden ylityksiin ja arvioi, edellyttääkö hankkeen toteuttaminen erillisen poikkeamispäätöksen hakemista.

Liikennesuunnittelu

Lyseon oppilaanottoalueilla koulumatkoille selkeimmät estevaikutukset muodostavat vilkkaat kadut Kärsämäentie ja Markulantie. Näiden poikki tapahtuvat koulumatkat herättävät huolta oppilaissa, koska luontaisilla kadunylityspaikoilla ei ole esimerkiksi autoliikenteen nopeusvarmistusta tai liikennevaloin ohjattuja kadunylityspaikkoja. Tämä ei kannusta parhaalla tavalla koululaista suorittamaan koulumatkaansa omaehtoisesti. Kastusta koulumatkan tosin voi nykyisellään tehdä bussilla ja Räntämäestä tämä mahdollistuu uuden poikittaislinjan turvin näillä näkymin syyslukukauden 2025 alusta alkaen. Räntäemäestä Kärsämäkeen luontevin reitti kävellen ja pyöräillen on käyttää Tengströminkatua, jossa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa on kehittämisen varaa. Esiselvitys parantamisesta on laadittu ja tämän investoinnin kytkeminen palveluverkkokokonaisuuteen olisi luontevaa.

Kärsämäen yksikön saatto- ja noutoliikenteen tilat Kärsämäentiellä ja Ampumakentänkadulla ovat puutteelliset mutta toimivat tyydyttävästi. Tilaa toimivalle järjestelylle ei tontilla ole eikä se suojeluarvot huomioiden liene mahdollistakaan.

Runosmäen yksikössä on jatkossa syytä arvioida sitä, missä määrin kevyillä moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvien koulumatkojen määrä kehittyy ja tuleeko ajoneuvoille varattavaksi pysäköintitilaa koulun tontilta. Nykyisin pysäköintiin käytetyt tilat kaduilla Vahdontien toisella puolella ovat rajalliset ja niiden katujen toiminnallisuuden turvaaminen kasvavalle teollisen toiminnan tarpeille tulee lisääntymään.

Liikuntalautakunta 14.2.2023 § 15

Taustaa

Turun Lyseon koulu sijaitsee maantieteellisesti laajalla oppilasalueella. Tällä hetkellä koulun tiloissa toimii 536 oppilasta, jonka lisäksi henkilökuntaa on noin 60–65. Lyseon koulun Runosmäen vanha rakennus on valmistunut vuonna 1994 ja sen tilat on suunniteltu aikanaan yläkoulun ja lukion tarpeisiin. Rakennukseen tehtiin vuosina 2019–2020 kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 2020. Syksyllä 2020 Lyseon koulu muutti sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloihin. Julkisivujen osalta tehtiin lisätutkimusta vuonna 2021 ja päivitetyn tilasuunnitelman mukaan rakennusta olisi odottanut raskaampi korjausvaihe. Syksyllä 2021 kaikkien tutkimustulosten valmistuttua korjaushanke arvioitiin kannattamattomaksi.

Selvitys uudisrakennuksen toteuttamiseksi käynnistettiin syksyllä 2021 ja sen tueksi aloitettiin keväällä 2022 pedagoginen suunnittelu. Suunniteltavaan kokonaisuuteen lisättiin myös Mikaelin koulun Lyseon yksikön tilat, sillä koulun toiminta on osin riippuvaista Lyseon tiloista ja tilojen yhdistäminen nykyisten linjausten mukaista. Lukuvuoden 2021–2022 jälkeen Lyseo luopui Kärsämäen yksikön tiloista. Osin tämän seurauksena myös Pallivahan yksikön 5.–6.-luokille osoitettiin tilat uudisrakennuksen tilaohjelmasta. Kärsämäen yksikkö on lähitulevaisuudessa peruskorjaustarpeessa, jonka seurauksena myös esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta tarvitsevat uudet tilat.

Uudisrakennuksen sijaintia tarkasteltiin palveluverkon näkökulmasta syksyllä 2022, mutta nykyinen sijainti osoittautui toimivimmaksi. Lyseon koulun oppilasalueen 7–15-vuotiaiden lasten määrä on kasvanut usean vuoden ajan ja jatkaa kasvuaan alakouluikäisten osalta arviolta vuoteen 2025 asti ja yläkouluikäisten osalta vuoteen 2030 asti. Nykyisten suunnitelmien mukaan uudisrakennus mitoitetaan 700 lapselle, joista koostuu noin 40 opetusryhmää. Henkilöstöä tiloissa tulee toimimaan yhteensä noin 80–90. Tilojen lopullinen mitoitus tarkentuu suunnitteluvaiheessa.

Runosmäen alueella sijaitsee Nunnavuoren palloiluhalli, joka palvelee katsomollisena liikuntaolosuhteena koulun päiväkäyttöä sekä vapaa-ajan käyttöä. Nunnavuoren palloiluhalli sijaitsee aivan Lyseon koulun lähettyvillä (n. 300 m) ja on kooltaan 720 m², minkä vuoksi alueelle ei nähdä olevan tarvetta yli 1000 m2 liikuntasalille.

Tarveselvityksestä

Lyseon koulun tarveselvitys on valmisteltu yhteistyössä tilapalveluiden, kasvatuksen ja opetuksen, oppilashuollon, konsernihallinnon sekä liikuntapalveluiden kesken vuonna 2022. Lyseon koulun uudisrakennuksen alustava tilaohjelma pitää sisällään kolmeen osaan jaettavan 800 m2 liikuntasalin, 80 m2 kuntosalitilan sekä 15 m² lämmittelytilan. Varastotilaa on tarveselvityksessä varattu 45 m². Puku-, pesu- ja wc-tiloille on varattu yhteensä 210 m². Pukuhuonetiloja on esitetty koulurakennukseen 6 kappaletta, joiden lisäksi on esitetty kahta 3 m² kokoista sukupuolineutraalia puku-, pesu- ja wc-tilaa, yksi 6 m² kokoinen esteetön wc sekä muita 2 m² kokoisia wc-tiloja neljä kappaletta. Lisäksi opettajien puku- ja pesutiloja on tarveselvityksessä esitetty 16 m² edestä.

Liikuntapalveluiden näkemyksen mukaan liikuntasalitila 800 m² on riittävä koulun päiväkäytön ja vapaa-ajankäytön näkökulmasta. Tilaohjelmassa esitetyn 45 m² varastotilan ei kuitenkaan nähdä olevan riittävä liikuntavälineiden säilytykseen. Konseptoinnissa liikuntapalvelut esittävät yleisesti keskikokoisen liikuntasalin (760 m²) varastotilatarpeeksi 75 m². Ilman kokonaisneliöiden kasvatusta, puku-, pesu- ja wc-tilojen mitoitusta koko koulun osalta tulee tarkastella uudelleen hankesuunnitteluvaiheessa, jotta liikunnan varastotilaa saadaan kasvatettua.

Kolmeen osaan jaettava iso liikuntasali vastaa hyvin Lyseon koulun lähivuosina edelleen kasvavan oppilasmäärän tilatarpeisiin. Samalla liikuntasali palvelee eri liikuntalajien harrastamista ja täydentää kaupungin liikuntasaliverkostoa. Lyseon koulun liikuntasalin yhteyteen on esitetty toteutettavaksi kuntosalitila 80 m² ja oheisharjoittelutila 15 m², jotka palvelisivat yläkouluikäisten lisäksi ilta- ja viikonloppukäyttäjiä. Kuntosali ja oheisharjoittelutila ovat melko pieniä, minkä vuoksi ne eivät tule palvelemaan omatoimisen liikunnan tilana, vaan tulevat toimimaan liikuntasalin varanneiden tahojen oheisharjoittelutilana.

Sisäliikuntatilojen lisäksi hankkeessa tulee huomioida koulun tarkoituksenmukaiset ja riittävät ulkoliikuntaolosuhteet. Kouluhankkeen yhteydessä koulun tontilla oleva, talvisin jäädytettävä, hiekkakenttä (n. 60 m x 100 m) tulee pinnoittaa hiekkatekonurmella. Pinnoitteen vaihdon yhteydessä tulee kentälle asentaa myös aidat sekä valaistus. Lisäksi kentälle on esitetty kesä- ja talvikäyttäjiä palvelevaa pukuhuonerakennusta, joka tulisi osaltaan sisällyttää myös hankkeeseen. Koulun piha-alueesta tulee suunnitella kaikkia kuntalaisia aktivoiva.

Liikuntapaikkaverkon linjauksista päätettiin kaupungin valtuustossa (11.4.2022 § 67). Päätöksessä linjattiin, että koulujen yhteydessä tai läheisyydessä olevia sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteita kehitetään kaikkia kuntalaisia liikuttavana kokonaisuutena ja kouluverkkoon liittyvissä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa huomioidaan entistä laajemmin koko liikuntapaikkaverkon tilanne ja sen alueelliset kehittämistarpeet. Tarveselvityksessä esitetty 800 m² liikuntasali vastaa tähän tarpeeseen, tarjoten seuroille ja vapaa-ajan käyttäjille tarkoituksenmukaisen liikuntatilan. Salin varustelun osalta tulee huomioida vielä alueelliset kehittämistarpeet. Lyseon koulun hankesuunnitteluvaiheessa tulee huomiodia myös koulun piha-alueen osalta liikuntapaikkaverkon linjausten mukainen toteutus, jossa liikuntapalvelut ovat mukana kehittämässä piha-alueesta monipuolisesti aktivoivaa ja liikuttavaa kaikille kuntalaisille.

Johtopäätökset

Liikuntalautakunta hyväksyy osaltaan Lyseon koulun tarveselvityksen muutamin yllä olevin huomioin. Tarveselvityksessä esitetyt tarkoituksenmukaiset ja laadukkaat liikuntaolosuhteet edellyttävät riittävän investointibudjetin lisäksi ylläpitoon varattavat resurssit liikuntapalveluiden budjettiin, jotta olosuhteita voidaan ylläpitää ja tarjota ympäri vuoden korkealla käyttöasteella kuntalaisille. Lisäksi liikunnallisten ja aktivoivien olosuhteiden toteutuksessa tulee huomioida liikuntapaikkaverkon linjaukset.

Yhteenveto

Kaikki lautakunnat hyväksyivät osaltaan tarveselvityksen lausunnoissaan annetuin huomioin. Lisäksi liikuntalautakunta totesi yksimielisesti, että kuntosali ja oheisharjoittelutila tulisi suunnitella siten, että omatoimikäytön mahdollisuus olisi teknisesti olemassa, jos tarve tulevaisuudessa sille syntyy.

Tilapalvelut esittää Lyseon yhtenäiskoulun nykyisen rakennuksen purkua sekä siirtymistä hankesuunnitteluvaiheeseen, jossa paikalle rakennettavan uudisrakennuksen tontinkäyttöön, rakennuksen sijoitteluun ja kustannuksiin liittyvät asiat selvitetään tarkemmin.

Liite 1​Lyseon koulun tarveselvitys liitteineen

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää, että

• nykyisen Lyseon koulun rakennus puretaan ja
• liitteenä 1 oleva Lyseon koulun tarveselvitys hyväksytään.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.