Kauppakirjan liite 3

Yhtiöjärjestys

1 § Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Metro.

2 § Yhtiön kotipaikka on Turku.

3 § Yhtiön toimiala

Yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste:

Kiinteistötunnus: 85300699020000

Kiinteistön hallintaperuste: vuokra

Kiinteistötunnus: 85300699010000

Kiinteistön hallintaperuste: vuokra

Lisätieto:

Yhtiön toimialana on maanvuokrasopimuksen nojalla hallita Turun kaupungin 006 VI kaupunginosan "Kauppatori" 11/2011 asemakaavassa merkinnällä ma-1 osoitettuja kauppatoria ympäröivien katujen maanalaisia tiloja sekä omistaa niillä sijaitsevia rakennuksia ja rakennelmia (joista tässä yhtiöjärjestyksessä käytetään yhteisnimitystä ”vuokraoikeuskiinteistö”).

4 § Huoneistoselitelmä

Osakkeet tuottavat oikeuden hallita huoneistoja ja muita tiloja yhtiön rakennuksissa seuraavasti:

Rakennus, Kauppatori 1, Turku huoneistot

Nro    Pinta-ala    Osakkeet       Lkm    Käyttötarkoitus

LT1     921,00 m²     K 1-2964        2964   varasto, sosiaalitila
LT2     192,00 m²     K 2965-3582        618   varasto
LT3     25,00 m²     K 3583- 3664       82   tekniset ja kiinteistön huoltotilat
LT4    1476,00 m²     K 3665- 8414       4750   liiketila
LT5     34,00 m²     K 8415- 8523       109   tekniset ja kiinteistön huoltotilat
LT6     180,00 m²     K 8524- 9102        579   tekniset ja kiinteistön huoltotilat
LT7     93,00 m²     K 9103- 9401       299   tekniset ja kiinteistön huoltotilat
LT8     156,00 m²     K 9402- 9903        502   tekniset ja kiinteistön huoltotilat
LT9     30,00 m²    K 9904- 10000       97   tekniset ja kiinteistön huoltotilat
LT-V       V 10001- 30000   20000   mahdollinen myöhempi rakenta-
minen

V-osakkeet 10001–30000 tuottavat oikeuden hallita Eerikinkadun ja Aurakadun alla olevaa, yhtiöjärjestyksen liitteessä 1 osoitettua osaa vuokraoikeuskiinteistöstä, jolla ei ole K-osakkeilla hallittuja tiloja tai yhtiön välittömässä hallinnassa olevia tiloja.

V-osakkeiden omistajalla on oikeus rakennuttaa V-osakkeilla hallitulle vuokrakiinteistön osalle yhtiön omistukseen, mutta V-osakkeenomistajan hallintaan tulevia huonetiloja. Mikäli V-osakkeiden omistaja haluaa rakennuttaa tällaisia tiloja, muunnetaan kulloinkin kyseessä olevan tilan hallintaan oikeuttavat V-osakkeet K-osakkeiksi viimeistään ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Muunnettaessa V-osakkeita K-osakkeiksi niitä muunnetaan määrä, joka muodostuu kertomalla kyseessä olevan uuden huonetilan pinta-ala luvulla 3,22. Muunnon jälkeen kaikilla K-osakkeilla on samanlaiset, tämän yhtiöjärjestyksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei tässä yhtiöjärjestyksessä ole jonkin seikan osalta toisin määrätty. Mikäli tässä tarkoitettuja uusia huonetiloja rakennetaan, yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmää on aina vastaavasti muutettava.

Kullakin K-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osingonjakoon ja mahdolliseen muuhun varojenjakoon.

Kaikki päätökset yhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksessa on tehtävä yksimielisesti, mikäli yhtiöllä on enintään kaksi osakasta. Mikäli osakkaita on enemmän, yksimielisyysvaatimusta ei sovelleta hallituksen päätöksenteossa ja yhtiökokouksessa yhden K-osakkeenomistajan äänimäärä on enintään 49 % kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

V-osakkeilla ei ole äänivaltaa eikä oikeutta osinkoon eikä muuhun osingonjakoa vastaavaan varojenjakoon. Mutta mikäli yhtiö myy kiinteistönsä tai yhtiö puretaan, on kauppahinta, purkuylijäämä tai vastaava kiinteistöstä saatava luovutushinta jaettava K-osakkeille niiltä osin kuin luovutushinta kohdistuu K-osakkeilla hallittuihin huoneistoihin ja/tai yhtiön välittömässä hallinnassa oleviin tiloihin ja muilta osin luovutushinta on jaettava V-osakkeille.

Yhtiön välittömässä hallinnassa ovat jalankulkuun käytettävät yhdyskäytävät, jotka sijoittuvat kauppatoria ympäröivien kiinteistöjen ja kauppatorin kannen alla olevan pysäköintilaitoksen välille seuraavasti:

a.Yhdyskäytävä 1 pysäköintilaitoksesta Oy Hamburger Börs AB:n ja Kiinteistö Oy Affärscentrum Fastighets Ab:n kiinteistöihin _853-6-5-1 ja 853-6-5-6

b.Yhdyskäytävä 2 pysäköintilaitoksesta Fastighets Ab Guldhusetin kiinteistöön 853-7-10-1003.

Tämän yhtiöjärjestyksen olennainen osa on liitteenä 1 oleva pohjapiirros, jossa on osoitettu rakennetut, edellä olevassa huoneistoselitelmässä mainitut huoneistot merkinnöillä ”LT1-LT9”, yhtiön välittömässä hallinnassa olevat yhdyskäytävät merkinnöillä ”Yhdyskäytävä 1” ja Yhdyskäytävä 2” sekä V-osakkeilla hallittavat, toistaiseksi rakentamattomat alueet vuorottain katkoviivoilla ja yhtenäisillä viivoilla tehdyllä vinorasteroinnilla sekä merkinnällä ”LT V”.

4 § Rahastot

Yhtiölle voidaan yhtiökokouksen päätöksellä perustaa rakennus-, arvonkorotus-, lainanlyhennys- ym. rahastoja.

5 § Vastikkeet, muut maksut ja niiden määräytyminen sekä uudisrakentaminen

Yhtiökokous määrää osakkeenomistajien hallitsemista huoneistoista yhtiölle suoritettavan, K-osakkeilta perittävän vastikkeen. Vastikkeen ja muiden korvausten maksuajan ja -tavan määrää yhtiön hallitus. V-osakkeilta ei peritä vastiketta.

Vastike jaetaan hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen käyttäen perustana edellä 4 §:ssä mainittuja osakkeiden lukumääriä.

Rahoitusvastike käsittää yhtiölle otettujen pitkäaikaisten lainojen kuoletusten, korkojen ja muiden sanotuista lainoista aiheutuvien maksujen suorittamiseen kannettavat erät.

K-osakkeiden omistajilta perittävällä rahoitusvastikkeella katetaan kaikki ne menot, jotka yhtiölle aiheutuvat pitkäaikaisten tai niitä vastaavien lainojen koroista, mahdollisista indeksikorotuksista, lyhennyksistä ja muista lainojen hoitoon liittyvistä kustannuksista. Rahoitusvastiketta peritään niiden huoneistojen osalta, joilla tällaista lainaa on, ja sen suhteen mukaan, kuin laina huoneistojen kesken jakaantuu.

Siltä osin, kuin yhtiöllä on pitkäaikaista tai sitä vastaavaa lainaa yhtiön hallinnassa olevien tilojen rakentamisesta tai muista kustannuksista, vastaavat kaikki yhtiön nykyiset tai tulevat K-osakkaat näiden lainojen koroista, mahdollisista indeksikorotuksista, lyhennyksistä ja muista lainojen hoitoon liittyvistä kustannuksista K-osakelukunsa mukaisessa suhteessa.

Huoneistoissa kulutetun sähkön K-osakkeiden omistajat maksavat suoraan sähköntoimittajalle tekemänsä sähkösopimuksen mukaisesti. Muualla rakennuksissa tai yhtiön yksinomaisessa hallinnassa olevissa tiloissa kulutetusta sähköstä yhtiölle aiheutuneet kustannukset katetaan hoitovastikkeella.

Huoneistossa kulutetun kylmän ja lämpimän veden K-osakkeenomistaja maksaa yhtiölle huoneistokohtaisen mittauksen perusteella. Yhtiön hallitus voi päättää ennakkovesimaksun perimisestä, jonka perusteena on edellisen tilikauden toteutunut kulutus. Ennakkovesimaksut tasataan vastaamaan todellisia kustannuksia huoneistokohtaisen mittauksen perusteella vuosittain.

Kukin K-osakkeenomistaja huolehtii kustannuksellaan toimintansa ja hallitsemansa tilan edellyttämästä jätehuollosta.

Mikäli V-osakkeiden omistaja ryhtyy 3 §:ssä tarkoitettuun yhtiön kiinteistössä tapahtuvaan rakennushankkeeseen, on kyseinen V-osakkeenomistaja velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki uudisrakentamisesta johtuvat kustannukset katetaan joko ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä tehtävillä pääomansijoituksilla yhtiöön tai sellaisella vieraalla pääomalla, jonka korko-, lyhennys- ja muista kustannuksista vastaa yksinään kyseisten, K-osakkeiksi muunnettavien V-osakkeiden omistaja.

V-osakkeiden omistajan on ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä esitettävä yhtiön hallitukselle asianmukainen selvitys hankkeen kustannuksista, sen rahoituksesta, oman ja vieraan pääoman ehtoisten rahoittajien peruuttamattomat rahoitussitoumukset ja muut mahdolliset hankkeesta kohtuudella edellytettävät selvitykset (kuten aikataulu). Hallituksen on tämän jälkeen ilman aiheetonta viivytystä kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään rakennushankkeen hyväksymistä.

V-osakkeiden omistajan on esitettävä rakennushanketta käsittelevälle yhtiökokoukselle samat selvitykset kuin hallituksellekin. V-osakkeenomistaja voi ryhtyä rakennushankkeeseen vain sillä edellytyksellä, että hankkeelle saadaan yhtiökokouksen yksimielinen suostumus. Osakkeenomistajat eivät voi kieltäytyä antamasta suostumusta rakennushankkeelle ilman objektiivisesti arvioiden asianmukaista perustetta.

Kulloinkin kyseessä olevan rakennushankkeen osalta V-osakkeiden konvertointi K-osakkeiksi on tehtävä ja rekisteröitävä ennen tässä tarkoitetun lainan nostamista yhtiölle tai pääomansijoituksen tekemistä yhtiöön, ja joka tapauksessa ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä.

6 § Yhtiön lainojen maksu

Osakkeenomistajalla on oikeus maksaa yhtiölle hallitsemaansa huoneistoon kohdistuva osuus yhtiön lainoista kokonaan tai osittain. Lainaosuuksien suoritusten tulee tapahtua hallituksen määrääminä aikoina. Hallitus voi määrätä kerralla vastaanotettavan lainaosuuden suorituserän suuruuden ja kirjaamistavan.

Osakkeenomistajilta vastaanotetut lainaosuussuoritukset on viipymättä käytettävä yhtiön lainojen lyhentämiseen sen mukaan kuin maksettaessa on tarkoitettu, ellei yhtiökokous toisin päätä.

Huoneistoihin kohdistuvat lainaosuusmaksut on määrättävä siten, että osuussuorituksena kertyvillä varoilla voidaan maksaa lainaosuutta vastaavan lyhennyksen lisäksi korko sekä muut lainan takaisinmaksuun liittyvät kulut lainan maksupäivään saakka. Mikäli yhtiö lainaosuussuorituksella lainaa lyhentäessään joutuu maksamaan enemmän kuin osakkeenomistaja on lainaosuutenaan ja muina maksuina suorittanut, osakkeenomistajan on korvattava tästä yhtiölle aiheutunut lisämeno.

Osakkeenomistaja, joka on edellä esitetyllä tavalla kokonaan tai osittain suorittanut osakkeisiinsa kohdistuvan osuuden yhtiön lainoista, vapautuu vastaavalta osin rahoitusvastikkeen maksamisesta. Lainaosuuden maksusta on tehtävä merkintä yhtiön hallituksen pitämään luetteloon.

7 § Arvonlisäverovastike

K-osakkeiden omistaja, jonka hallitseman huoneiston osalta yhtiö on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, on velvollinen maksamaan jokaista muutoin maksamaansa vastiketta vastaavaa arvonlisäverovastiketta. Mitä tässä on sanottu huoneistosta, koskee myös huoneiston osaa.

Maksuvelvollisuus koskee myös kerran verolliseksi haetun huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden kulloistakin omistajaa, vaikka verovelvollisuus kyseisen huoneiston osalta olisi jo päättynyt, jos tässä pykälässä jäljempänä kuvatulla tavalla joudutaan huoneiston osalta palauttamaan jo tehtyjä vähennyksiä tai jos jälkilaskelma osoittaa alijäämää kyseisen huoneiston arvonlisäverovastikkeissa.

Verolliseksi haetun huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan tulee antaa yhtiölle kirjallinen sitoumus huoneiston käyttämisestä arvonlisäverovelvollisessa käytössä ja sitoutua ilmoittamaan käyttötarkoituksen muutoksesta välittömästi yhtiölle.

Yhtiökokous määrää kuhunkin vastikkeeseen liittyvän arvonlisäverovastikkeen suuruuden käyttäen perusteena yhtiöjärjestyksen mukaisia vastikeperusteita seuraavasti:

a) Arvonlisäverovastikkeella katetaan yhtiölle arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisesta aiheutuneet kustannukset, kuten tilitettävä vero ja sen laskentakustannukset.

b) Yhtiössä peritään kutakin vastiketta vastaava oma arvonlisäverovastike. Arvonlisäverovastiketta määrättäessä otetaan huomioon vähennyksenä yhtiön arvioidusta arvonlisäverollisista ostoista verolliseksi haettujen huoneistojen vastikeperusteiden mukainen osuus, jonka yhtiö hakeutumisen jälkeen voi vähentää omassa arvonlisäverotilityksessään.

Jos osakkaan osuus investoinnista peritään lainaosuutena tai rahoitusosuutena, ei investointien osalta vähennettävää veroa kuitenkaan oteta huomioon vastikkeissa vaan vähennysoikeus otetaan huomioon määrättäessä osakkaan lainaosuutta tai rahastosuoritusosuutta.

Verolliseksi haettua huoneistoa hallitseva osakas on velvollinen maksamaan vain niitä arvonlisäverovastikkeita, jotka liittyvät hänen muutoin maksamiinsa vastikkeisiin, ellei kysymyksessä ole jäljempänä mainittu alijäämä tai palautettava vero.

c) Arvioon perustuva laskelma tarkistetaan vuosittain jälkilaskennalla ja yli- tai alijäämä otetaan huomioon seuraavan vuoden arvonlisäverovastiketta määrättäessä.

Yllä mainittujen arvonlisäverovastikkeiden lisäksi on verolliseksi haetun huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja tai verovelvollisuuden kyseisen huoneiston osalta jo lakattua kulloinenkin osakkeiden myöhempi omistaja velvollinen maksamaan ylimääräistä arvonlisäverovastiketta, jolla katetaan jälkilaskelman perusteella ilmenevä mahdollinen alijäämä edellisiltä tilikausilta tai muu arvonlisäverojen tarkistamisesta johtuva erä.

Mikäli verolliseksi haetun huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja luovuttaa osakkeet, eikä luovutuksensaaja harjoita huoneistossa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaa toimintaa tai sillä muutoin ei ole vähennysoikeutta arvonlisäverolain säännösten mukaan, tulee luovuttajan palauttaa yhtiölle tehty arvonlisäverovähennys sen suuruisena kuin yhtiö luovutuksen johdosta tulee arvonlisäverolain mukaan palautus- tai tarkistusvelvolliseksi. Osakkaan velvollisuus on riippumaton siitä, onko kyse peruskorjausvaiheen vai rakentamisvaiheen arvonlisäverotarkistus- tai palautusvelvollisuudesta.

Jos yhtiö on muutoin velvollinen tarkistamaan ja/tai joutuu palauttamaan jo tekemiään vähennyksiä, on tarkistuksen aiheuttaneen huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden kulloisellakin omistajalla velvollisuus maksaa edellä mainitun kaltaista ylimääräistä arvonlisäverovastiketta, jolla katetaan mahdollinen palautettava vero sekä tarkistuksesta mahdollisesti aiheutuneet muut kulut. Tämä velvollisuus on myös sellaisella huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden kulloisellakin omistajalla, jonka hallitseman huoneiston osalta verovelvollisuus on jo lakannut.

Mikäli tarkistamisen johdosta yhtiö saa lisää vähennyksiä, nämä vähennykset huomioidaan sen osakkeenomistajan, jonka huoneistosta tarkistaminen aiheutuu, lainaosuuden lyhennyksenä tai pääomapalautuksena, tai ellei tämä ole mahdollista, se on otettava huomioon ylijäämänä vastikkeita määrättäessä.

Arvonlisäverovastikkeiden maksuajan ja -tavan määrää yhtiön hallitus.

8 § Kunnossapito- ja korjausvastuu

Yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapito- ja korjausvastuu jaetaan K-osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain (2009/1599) 4 luvun 2 ja 3 §:n säännösten mukaisesti, jollei tässä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Osakkeenomistaja, jonka huoneistoon on osakkeenomistajan toimeksiannosta teetetty rakennusvaiheessa tai sen jälkeen ns. lisä- ja muutostyönä ratkaisuja, jotka poikkeavat huomattavasti yhtiön muiden huoneistojen perusratkaisuista, tai liiketoimintaa palvelevia erikoislaitteita tai - järjestelmiä esim. rasvanerotuskaivoja, erillisiä ilmanvaihtokanavia ja muita laitteita, vastaa niiden aiheuttamista ylimääräisistä huolto-, ylläpito-, kunnostus- ja perusparannuskustannuksista sekä vakuuttamisesta ja mahdollisista puutteellisuuksista ja vioista. Mikäli lisä- ja muutostyöratkaisuista aiheutuu kustannuksia yhtiölle, yhtiöllä on oikeus periä osakkeenomistajalta ne kustannukset, jotka ylittävät yhtiön muiden huoneistojen alkuperäisten ratkaisujen yhtiölle aiheuttamat keskimääräiset kulut. Näin perittävän kustannuksen suuruudesta päättää yhtiön hallitus. Sikäli kun aiheutuvaa kustannusta ei saada mitattua, hallitus arvioi suoritettavan korvauksen määrän perustuen mahdollisimman tarkkaan arvioon yhtiölle aiheutuvista lisäkustannuksista.

K-osakkeenomistajien on pidettävä vastuullaan olevat huoneistojen osat hyvässä kunnossa sekä vastuullaan olevat koneet, laitteet, järjestelmät ja vastaavat muutoinkin sellaisessa kunnossa, ettei niistä aiheudu haittaa rakennuksen rakenteille, toisille osakkeenomistajille tai yhtiölle. Osakkeenomistajat ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan yhtiölle havaitsemistaan yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvista vioista.

9 § Hallitus

Yhtiön hallitukseen kuuluu 1–7 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Jos jäseniä on vähemmän kuin 3, on lisäksi valittava 1 varajäsen. Jokaisella yhtiön K-osakkeiden omistajalla on oikeus nimetä hallitukseen vähintään yksi (1) jäsen.

10 § Toimitusjohtaja

Yhtiöllä voi olla hallituksen nimittämä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan velvollisuutena on yhtiökokouksen ja hallituksen päätösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa.

11 § Yhtiön edustaminen

Hallitus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimen. Lisäksi yhtiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin.

12 § Kokouskutsu

Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkaille posti- tai sähköpostiosoitteella, jonka osakas on ilmoittanut yhtiölle merkittäväksi osakasluetteloon. Kokouskutsujen tiedoksi antamisen tulee tapahtua aikaisintaan neljä kuukautta ja viimeistään 14 päivää ennen kokousta.

Muut tiedonannot osakkaille toimitetaan samalla tavoin kuin kutsu yhtiökokoukseen, viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta tai muuta määräaikaa.

13 § Yhtiökokoukset ja yhtiökokousmenettely

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen kesäkuun loppua.

K-osakkeiden omistajilla on yhtiökokouksessa yhtä monta ääntä kuin K-osakettakin. V-osakkeiden omistajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhtiökokouksissa.

14 § Huoneistojen haltuunotto

Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto otetaan enintään kolmen (3) vuoden ajaksi yhtiön hallintaan. Tämä haltuunotto voidaan tehdä asunto-osakeyhtiölain (2009/1599) 8 luvun 2 §:ssä säädetyillä perusteilla ja noudattaen haltuunottomenettelyssä ja huoneiston käytössä asunto-osakeyhtiölain 8 luvun määräyksiä.

15 § Lunastuslauseke

Jos osake siirtyy muulta omistajalta kuin yhtiöltä taholle, joka ei ennestään ole yhtiön osakkeenomistaja, muilla osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa siirtyvä osake. Luovuttajan on ilmoitettava osakkeen siirtymisestä todisteellisesti yhtiön hallitukselle. Ilmoituksessa on yksilöitävä siirtyvät osakkeet, siirronsaaja sekä siirronsaajan osakkeista tarjoama hinta, mikäli luovutus on vastikkeellinen. Lunastushinta on osakkeen käypä hinta, jona osakkeiden kaupassa tai vaihdossa muun selvityksen puuttuessa pidetään sovittua hintaa. Jos useat osakkeenomistajat haluavat käyttää lunastusoikeuttaan, on oikeus lunastukseen ratkaistava arvalla.

Ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö lunastusoikeutta, ei sillä, jolle osake on siirtynyt, ole yhtiössä muuta osakkeeseen perustuvaa oikeutta kuin – tässä yhtiöjärjestyksessä eri osakelajien osalta määrätyin rajoituksin ja edellytyksin - oikeus hallita huoneistoa sekä oikeus yhtiön varojen jaossa ja etuoikeus osakeannissa. Tänä aikana häneen sovelletaan osakkeenomistajaa koskevia yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiövastikkeen maksamisesta. Osakeannista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sille, joka käyttää lunastusoikeuttaan.

Edellä lunastusoikeudesta sovittu ei kuitenkaan koske seuraavia luovutuksia:

a.luovutusta, jossa huoneistojen LT1, LT6, LT7 ja LT8 hallintaan oikeuttavat osakkeet siirtyvät kokonaan tai osittain Turun kaupungin omistukseen tai

b.luovutusta, jossa huoneiston LT4 hallintaan oikeuttavat osakkeet siirtyvät kokonaan tai osittain Turun Osuuskaupan omistukseen.

16 § Osakeyhtiölain noudattaminen

Muutoin yhtiössä noudatetaan osakeyhtiölakia.

Yhtiöjärjestykseen sisältyy erillinen liite.