Lausunto Turun hallinto-oikeudelle: asemakaavanmuutos ”Turku Energian kortteli”

8.12.2022 ympäristölakimies Nina Mattila

Viite: 1539/03.04.04.04.16/2022

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Vaatimukset ja valitusperusteet

Valittajat vaativat kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Valittajien mukaan kaava-alueen rakennustehokkuus on suuri eikä kiinteistönomistajien yhdenvertaista kohtelua voida todentaa. Lisäksi naapurikiinteistöt olisi pitänyt ottaa kaavaan, koska useiden lähialueen kiinteistöjen asemakaavat ovat vanhentuneet. On tasapuolisen kohtelun vastaista, että kaavan (AL-1) alueella autojen ja polkupyörien säilytystilat sekä asuntojen ja liiketilojen varastotilat saa pihakannen tason alle sekä rakennusten kellareihin rakentaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. AL-1 -korttelialueen kaavamääräyksen mukaan korkotuella toteutettavien asuntojen osalta autopaikkavaatimus on erilainen verrattuna muihin asuntoihin ja näin ollen lainvastainen. Hyväksytyssä asemakaavassa rakentamisen määrää ei ole ilmoitettu riittävällä tarkkuudella. RKY-aluetta ei ole huomioitu asianmukaisesti eikä rakennussuojelua ole toteutettu riittävästi. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty eri vaihtoehtoja ja perusteluja kaavan mukaiselle ratkaisulle. Kaava-alueen nivoutumista Linnanfältin alueeseen ei ole tutkittu. Liikennemeluselvitys on puutteellinen. Ympäristön asuinrakennuksia ei ole riittävästi huomioitu kaavamääräyksissä. Varavoimala ja kemikaalisäiliö asuinalueen keskellä eivät täytä turvallisuusvaatimuksia. Liikenteelliset selvitykset ovat puutteelliset. Kaava aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapureille, koska uudisrakennukset varjostavat naapurirakennuksia ja estävät aurinkopaneelien sijoittamisen. Suojeltujen rakennusten käyttötarkoitus on liian yleispiirteinen.

Kaavan tavoitteet ja sisältö

Valituksen kohteena oleva Turku Energian korttelin asemakaavanmuutos on valmisteltu korkeimman hallinto-oikeuden kumoaman Turku Energia -nimisen asemakaavanmuutoksen tilalle. Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 30.10.2020/4170 kaupunginvaltuuston hyväksymän kaavamuutoksen. KHO totesi, että ottaen huomioon asemakaavan yleispiirteisyyden suojeltujen rakennusten ja niiden käyttötarkoituksen osalta sekä sen, ettei suojeltaviin rakennuksiin sijoittuvan rakennusoikeuden määrää ollut osoitettu asemakaavakartalla, asemakaavamuutos ei suojeltavien rakennusten osalta täyttänyt asemakaavan tarkoitusta alueen käytön yksityiskohtaiseksi järjestämiseksi. Asemakaavan yleispiirteisyyden seurauksena asemakaavan muutosta varten laadittujen selvitysten perusteella ei ollut mahdollista arvioida, täyttikö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä tarkoitetut kaavan sisältövaatimukset. Hyväksytyssä Turku Energian korttelin kaavamuutoksessa suojelluille rakennuksille ja niiden päälle sallituille laajennusosille on määrätty suurin sallittu rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Lisäksi mm. liikenteellisten vaikutusten arviointi on tehty erilaisilla liikennemääräarvioilla ja erilaisilla käyttötarkoituksilla.

Asemakaavanmuutoksella halutaan parantaa korttelin toimivuutta ja elinvoimaa, tuoda lisää asuntoja keskustan läheisyyteen sekä eheyttää kaupunkikuvaa täydennysrakentamisella. Tavoitteena on kokonaisuus, jossa vanhojen voimalarakennusten innovatiivinen uusiokäyttö yhdistetään uusien asuinrakennusten rakentamiseen. Energianjakelun turvaamiseksi alueella jatketaan nykylaajuudessa kaukolämmön vara- ja huipputuotantoa (Linnankadun öljylämpökeskus) sekä sähkönjakelua sähköaseman muodossa (Pakkarin sähköasema Amiraalistonkadun varrella).

Korttelialueen uudisrakennusten pääasiallinen käyttötarkoitus tulee olemaan asuminen. Suojeltujen rakennusten käyttötarkoitus on monipuolisempi, sisältäen asumisen lisäksi mm. työpaikkoja, kulttuuri-, liikunta-, toimi- sekä kaupan tiloja. Suojeltuihin rakennuksiin saa sijoittaa enintään n. 19 500 k-m².

Uusia kerrostaloja saa rakentaa enintään 21 540 k-m².

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen ja selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Suomen perustuslaista ilmenevä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää kaavoituksessa sitä, ettei alueiden omistajia aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen ole kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen maankäytöllisiä perusteita.

MRL 24.2 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Rakennetun ympäristön vaaliminen ja RKY-alueen huomioon ottaminen

Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Tähän alueeseen kuuluvat myös kaavamuutosalueen eteläreuna (voimalarakennukset sekä Linnankadun varrella oleva toimistorakennus). RKY-alueen rajaus on merkitty kaavakarttaan eikä valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden edistämisestä vastaavalla viranomaisella eli ELY-keskuksella ole ollut kaavamuutokseen asian osalta huomautettavaa. Kaavalla on suojeltu merkinnöin Sr-1 – Sr-6 alueen rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti, historiallisesti ja teollisuushistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja piippu. Museokeskus ei ole lausunnossa puoltanut entisen turbiinihallin katolle mahdollistettua korotusosaa. Muilta osin museokeskuksen lausunto on huomioitu kaavamääräysissä. Uudisrakentamista koskien on annettu määräyksiä, joilla ohjataan kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseen toteutukseen.

Kuten kaavaselostuksessa (s. 31) on kerrottu ”rakennusten sijoittelu ja korkeus on tutkittu kilpailuvaiheessa. Kilpailun voittajaehdotuksessa ”Rasteri” esim. Amiraalistonkadun rakennusten korkeus on yhteneväinen olemassa olevan sähköaseman vastaavaan. Vaikka uudisrakennukset ovat korkeimmillaan 7-kerroksiset, dominoivat vanhat voimalarakennukset edelleen korttelia.”

Päätös ei ole lainvastainen vain sillä perusteella, että asiantuntijaviranomaisen lausunnossaan kaikkia esille tuomia muutosehdotuksia ei ole toteutettu. Museokeskus on arvioinut lausunnossa asemakaavaehdotusta oman toimivaltansa puitteissa ainoastaan suojelun näkökulmasta. Erityisten arvojen säilyttämisessä on otettava huomioon, että asemakaavaa laadittaessa joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia myös toistensa kanssa ristiriidassa olevia tavoitteita. Kaupungilla on oikeus painottaa kaavan erilaisia sisältövaatimuksia haluamallaan tavalla, kunhan kaikki sisältövaatimukset on otettu punninnassa laissa edellytetyllä asianmukaisella painoarvolla huomioon.

Asemakaavamuutoksella on joka tapauksessa suojeltu kaava-alueella sijaitsevat arvokkaiksi todetut rakennukset. Kaavaselostuksessa (s. 37) on todettu ”Alueella suojellaan useita arvokkaita rakennuksia. Linnankadun varrella oleva voimalakokonaisuus säilyy, lisäksi suojellaan raitiovaunuhallit kokonaisuudessaan. Rakennusten uudiskäyttö mahdollistetaan sallimalla uusien välipohjien rakentaminen sekä teollisuushistorialliseen tyyliin ja mittakaavaan sovittaen uusia ikkunoita ja parvekkeita. Kaava mahdollistaa rakennusten muuttamisen niin asuin-, toimisto-, liike- kuin kulttuurikäyttöön, pois lukien Linnankadun vanhin voimalarakennus sekä osa raitiovaunuhalleista, joissa asuminen on kokonaan tai osittain kielletty.”

Melu, tärinä ja turvallisuus

Asemakaavaa laadittaessa suunnitellun maankäytön merkittävät vaikutukset on selvitettävä sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin se asemakaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen oli tarpeen ja mahdollista. Laadittujen selvitysten perusteella varmistetaan asemakaavalle MRL 54 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten täyttyminen. Asemakaavoitukseen ja maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmään nähden erillisessä ympäristölupamenettelyssä ratkaistaan, onko tietyn toiminnan edellytykset alueella ylipäätään olemassa, sekä selvitetään yksityiskohtaisesti toiminnan tekniset vaatimukset ja ympäristökuormituksen sallittavuus. Vastaavia tietoja ei voida edellyttää sen arvioimiseksi täyttyvätkö asemakaavan sisältövaatimukset. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 17.12.2019 antanut ympäristölupapäätöksen koskien Oy Turku Energian Linnankadun lämpökeskuksen toiminnan muuttamista. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräyksiä muun muassa polttoöljyjen ja muiden kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä

Kuten Aluepelastuslaitoksen lausuntoon annetussa kaavoituksen vastineessa (kaavaselostuksen s. 25) todetaan, lämpövoimalan turvallisuusriskit on kartoitettu kaavanlaadinnan yhteydessä sekä sen muutostöiden (säiliöiden siirto) yhteydessä. Sirpalesuojamuuri on osoitettu kaavakarttaan, ja säiliöiden lupahakemuksen yhteydessä on selvitetty sen vaatimia turvavaatimuksia.

Asemakaavamuutosta laadittaessa tulee tehdä selvitykset riittävän yksityiskohtaisina ja kattavina, jotta voidaan varmistua siitä, että alueen käyttämisestä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia haittavaikutuksia, jotka aiheuttaisivat sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikentymistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen tai sellaisia kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen käyttöä rajoittavia vaikutuksia, joista voitaisiin katsoa aiheutuvan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu muun muassa seuraavat selvitykset; Kaukolämpölaitoksen ja muuntajien aiheuttaman melun ja värähtelyn vaikutus alueen suunnitteluun (Promethor Oy 28.11.2016), Ympäristömeluselvitys (Promethor Oy 29.11.2016), Melun ja värähtelyn hallintasuunnitelma (Promethor Oy 9.3.2017), Melun ja värähtelynhallinnan toimenpiteet (Sweco Oy 10.3.2017), Melun- ja tärinänhallintaraportti (Promethor Oy, 26.2.2021), Liikennemeluselvitys (Promethor Oy, 23.5.2022) ja Muuntajien siirron melutarkastelu (Promethor Oy, 23.5.2022). Lämpökeskuksen ja muuntamoiden melua on selvitysten perusteella arvioitu kaavaselostuksen sivuilla 11-19. Kaavaselostuksen sivulla 18 on todettu, että ”Mittaustulosten, karttatarkastelun ja havaintojen perusteella voidaan arvioida, että lämpökeskuksesta ei aiheudu myöskään muihin olemassa oleviin ympäristön asuinrakennuksiin tai asuinrakennusten piha-alueille merkittävää melua.” Kaavaselostuksen sivulla 19 on todettu, että ”Tehtyjen laskennallisten mallinnusten ja arvioinnin perusteella muuntajat on mahdollista sijoittaa suunniteltuun paikkaan ja eristää rakenteellisesti siten, ettei ympäristön vanhoihin tai uusiin asuinrakennuksiin sisälle tai ulko-oleskelualueille aiheudu määräys- ja ohjearvoja ylittäviä melutasoja. Muuntajien lopullinen meluntorjunta voidaan ja tulee suunnitella lähtökohtana se, että muuntajien aiheuttama ääni ei ole sisällä asuintiloissa kuultavissa ja ulko-oleskelualueillakin vain taustamelun voimakkuuden ollessa hyvin alhainen.”

ET-1 kaavamääräyksen mukaan ”rakennuslupavaiheessa on varmistettava riittävä melu- ja tärinäsuojaus huomioiden viereen sijoittuva asuminen.” Määräyksellä tarkoitetaan kaikkea asumista, johon ET-1 korttelialueen rakentamisella on meluun ja tärinään liittyviä suojausta edellyttäviä vaikutuksia.

Ympäristöministeriön asetusta rakennuksen ääniympäristöstä sovelletaan asetuksen 1.3 §:n mukaan uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyssä ja valvonnassa. Asetuksen mukaisten uuden rakennuksen melun- ja tärinäntorjunnalle annettujen vaatimusten täyttymisen arviointi kuuluu rakennuslupavaiheeseen.

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty liikennemeluselvitys. Käytetyistä laskentamenetelmistä kerrotaan selvityksen sivulla 6. Mallinnuksessa on käytetty yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja. Yhteispohjoismainen tieliikennemelun laskentamalli on pohjoismaissa yhteisesti hyväksytty ja empiiristen tutkimusten perusteella kehitetty matemaattinen tapa arvioida melua tilanteessa, jota ei vielä ole olemassa. Esimerkiksi kaavoissa olevien uusien rakennusten ja meluesteiden vaikutusta melun leviämiseen voidaan tutkia mallin avulla. Liikennemeluselvityksen yhteenvedossa (s.10) todetaan, että ”Mallinnustulosten perusteella myös kaava-alueen ulkopuolisten asuinkortteleiden ulko-oleskelualueet ovat liikennemelulta suojassa. Sekä päiväajan ohjearvo 55 dB(A) että yöajan ohjearvo 45 dB(A) alittuvat kaikkialla rakennusten suojan puolella.”

Vaikutukset naapurustoon

Kaavamuutosaluetta rajaa pääosin jo ennestään muodostunut rakentaminen, joten uudisrakentamista sen keskelle ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia lähialueen asukkaiden elinympäristössä. Asemakaavoituksessa joudutaan kuitenkin sovittamaan yhteen erisuuntaisia tavoitteita ja asemakaavan sisältövaatimuksia, jolloin uudis- ja täydennysrakentamista koskeva kaavamuutos ei ole lainvastainen pelkästään sillä perusteella, että siitä aiheutuu lisääntyvää liikennettä tai viereisten rakennusten ja niiden piha-alueiden lisääntyvää varjostusta. Kaikille uudisrakennuksille on kaavamääräyksissä annettu rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Lisäksi LPA-1 korttelialueen ja ET-1 korttelialueen rakennuksille on kaavamääräyksissä myös rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. Kuten kaavaselostuksessa (s. 31) on todettu Amiraalistonkadun ja Stedingkinkadun kulmassa olevan rakennuksen kerroslukua on kaavan valmistelun aikana vähennetty yhdellä kerroksella. Samalla sen rakennusoikeus on hiukan pienentynyt.

Kaavamuutoksen vaikutuksia naapurustolle ei voi pitää pelkästään kielteisinä. Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen luvussa 5.4. Kaavaselostuksessa on todettu muun muassa, että alueen palvelut paranevat kaavamuutoksen seurauksena.

Liikenteen järjestäminen

Kaavan liikenteellisiä vaikutuksia on selvitetty kaavaselostuksen luvussa 5.4.5. Kaavaselostuksessa on arvioitu alueen liikennetuotoksia sekä liikkumisympäristöä ja pysäköintiä. Kaavaselostuksessa on laskettu liikennetuotos kahden ääripään mukaan asumiskerrosneliöiden suhteen. Kaavaselostuksessa todetaan, että autopaikkatarve lisääntyy nykytilanteesta ja liikennemäärät kasvavat hieman. Samalla kuitenkin Turku Energian urakointi ja huolto muuttavat alueelta pois, mikä osaltaan vähentää työkoneiden ja raskaan kaluston liikennettä lähikaduilla. Kaavaselostuksessa (s. 6-7) on todettu, ”Alueen kaduista Linnankatu on liikenteellisesti merkittävin. Linnankadulla on jalkakäytävät molemmin puolin sekä pyörätie Turku Energian nykyisen sisäänkäynnin kohdalta kohti satamaa. Rinnakkainen pyöräreitti keskustan ja sataman suuntaan kulkee Aurajokirantaa pitkin. Muut kadut (Amiraalistonkatu ja Stedingkinkatu) ovat selvästi Linnankatua rauhallisempia.” Kaavaselostuksen mukaan (s. 21) Korttelin käyttötarkoituksen myötä liikenne alueella lisääntyy, ja liikennevirrat muuttuvat. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan muutokset ja arvioidaan niiden vaikutukset. Pysäköinti- ja liittymäratkaisut ovat tässä yhteydessä avainasemassa.” Kaavaselostuksessa (s. 23) on todettu, että liikennesuunnittelu on edellisen, ”Turku Energia” -nimisen kaavan yhteydessä todennut, ettei Linnankadulle tulisi järjestää varsinaisia tonttiliittymiä, ainoastaan välttämättömät huoltoreittien liittymät. Liikenneratkaisut on tutkittu uudelleen tämän kaavan yhteydessä.” Vilkasliikenteiselle ja leveälle pääkadulle eli Linnankadulle ei olisi ollut perusteltua sijoittaa asukkaiden käyttöön tulevia uusia ajoneuvoliittymiä, koska ne hidastuttaisivat sillä kulkevaa liikennettä.

Kuten kaavaselostuksessa (s. 27-28) todetaan, ”Pysäköintilaitoksen sisään- ja ulosajoliittymän sijainnista on tehty useampi suunnitelma. Pysäköintihallin käytön kannalta ehdottomasti paras ratkaisu olisi ajo suoraan Amiraalistonkadulta. Ajo Stedingkinkadun puolelta vaatii ajoyhteyden tulevien kerrostalojen pysäköintihallin läpi. Stedingkinkadun korkojen takia paras paikka sisäänajolle on lähellä Linnankadun risteystä. Tämä tarkoittaisi sitä, että pysäköintihalliin ajettaisiin korttelinmittaisen matkan vieressä olevan asuntokerrostalon pysäköintihallin läpi. Ratkaisuksi kaavoitus esittää, että pysäköintihallin sisään- ja ulosajo siirretään Stedingkinkadun puolelle siten, että liittymä toteutetaan luiskalla Amiraalistonkadun ja Stedinkinkadun kulman läheisyyteen. Tällä ratkaisulla ajo tapahtuu edelleen viereisen kerrostalon pysäköintihallin läpi, mutta reitti on paljon lyhyempi.” Kaavamääräyksen AL-1 mukaan ”Ajoliittymät tulee sijoittaa Stedingkinkadun puolelle ja AL-1 korttelialueen läpi tulee sallia ajo LPA-1-alueelle.” Kaavamääräyksen LPA-1 mukaan ”Ajo pysäköintilaitokseen on järjestettävä Stedingkinkadun puolelta. Amiraalistonkadun puolelta sallitaan ajo vain vieressä olevan sähköaseman huoltoliikenteelle, jota varten saa varata LPA-1-korttelialueen katutasosta enintään kolme autopaikkaa.” Naapuruston asukkaille liiketeestä aiheutuvaa haittaa on siis vähennetty osoittamalla liittymät Stedinginkadun puolelle.

Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu

Kaavaselostuksessa (s. 20) todetaan, että asemakaavanmuutoksella halutaan parantaa korttelin toimivuutta ja elinvoimaa, tuoda lisää asuntoja keskustan läheisyyteen sekä eheyttää kaupunkikuvaa täydennysrakentamisella. Tavoitteena on kokonaisuus, jossa vanhojen voimalarakennusten innovatiivinen uusiokäyttö yhdistetään uusien asuinrakennusten rakentamiseen. Energianjakelun turvaamiseksi alueella jatketaan nykylaajuudessa kaukolämmön vara- ja huipputuotantoa (Linnankadun öljylämpökeskus) sekä sähkönjakelua sähköaseman muodossa (Pakkarin sähköasema Amiraalistonkadun varrella).

Kun otetaan huomioon kaavan tavoitteet ja alueen kaavassa asetetut arvokkaita rakennuksia koskevat suojeluvelvoitteet ei rakentamisen määrää voi pitää maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vastaisena. Valitulle kaavaratkaisulle on hyväksyttävät maankäytölliset syyt ja kaavamuutos ei ole perustuslaissa turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastainen. Kaavan laillisuutta sekä kohtuullisuutta maanomistajia kohtaan arvioidaan ensisijaisesti suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Kaavamuutoksessa arvokkaiksi arvioidut rakennukset on osoitettu suojeltaviksi ja uudisrakentamisen paikat ja määrä on sijoitettu alueelle harkiten.

Kuten kaavaselostuksen sivulla 6 on todettu, muutosalue ympäristöineen on varsin monimuotoista. Muutosaluetta dominoi Turku Energian voimalarakennukset toimisto- ja huoltorakennuksineen. Muutosalueella sijaitsevat myös vanhat raitiovaunuhallit, jotka toimivat tällä hetkellä pääosin museon varastona. Muutosalueen naapureina ovat Turun World Trade Centerin modernit kaksoistoimistotalot sekä joen puolella vanhat teollisuuskiinteistöt (mm. vanha köysitehdas), joihin on sijoitettu konservatorion tiloja. Täällä sijaitsee esim. n. 400 hengen Sigyn-sali, jossa järjestetään konsertteja ym. Muutosalueen läheisyyteen on myös rakenteilla kokonaan uudet Linnanfältin puutalokorttelit. Muutosalueen pohjoispuolella katukuvaa dominoivat vanhat puutalokorttelit.

Kaavamuutosalueella ja sen lähiympäristössä oleva rakennuskanta on eri käyttötarkoituksista ja rakentamisajankohdista johtuen rakentamistehokkuutensa ja korkeutensa puolesta varsin monimuotoista. Vanha olemassa oleva rakennuskanta on matalampaa, kun taas vastaavasti uudemmat kerrostalot ovat korkeampia. Turku Energian kortteli on jo lähtökohtaisesti selkeästi erityyppinen kuin naapurikorttelit. Korttelin mittakaava on historiallisestikin ollut selkeästi isompi ja myös korttelin rakennukset ovat olleet selkeästi isompia kuin Amiraalistonkadun varrella olevat puutalot. Asemakaavanmuutoksen mukainen täydennysrakentaminen noudattaa tätä historiallista mittakaavaa.

Kaavamääräysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. MRL 55.1 §:n mukaan asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan muun muassa rakentamisen määrä.

Hyväksytyn asemakaavan määräysten mukaan ” Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi kutakin liike- ja toimistokerrosalan 120 k-m2 kohti ja asuinkerrosalan 120 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 1 ap / 2 asuntoa. Korkotuella toteutettavien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osalta autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 135 k-m2. Vieraspaikkoja tulee rakentaa 1 / 10:ntä asuntoa kohti. Autopaikat on sijoitettava korttelin pi/a- alueelle kannen alle tai rakennusten kellareihin ja/tai ensimmäiseen kerrokseen ja/tai 5. korttelin LPA-1-korttelialueelle. Polkupyöriä varten on rakennettava helposti saavutettavissa olevia säilytyskatoksia tai -tiloja. Korttelialueella on sallittava yhteisjärjestelyt piha-alueiden, jalankulku- ja ajoyhteyksien, vss-tilojen sekä autopaikkojen rakentamiseksi. Autojen ja polkupyörien säilytystilat sekä asuntojen ja liiketilojen varastotilat saa pihakannen tason alle sekä rakennusten kellareihin rakentaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen.” Pi/a määräyksen mukaan ”Piha-alue, jolle tulee rakentaa yhtenäinen pihakansi. Pihakannen likimääräisen korkeusaseman tulee olla +9.20. Pihakannen alle saa sijoittaa 5x5m sähkönjakelun muuntamotilan sähköverkkoyhtiön hyväksymällä tavalla. Ne pihakannen osat, joita ei käytetä kulkureitteinä, leikkialueina tms tulee istuttaa.”

Hyväksytyn asemakaavan mukaiset kaavamääräykset, joilla sallitaan autojen tai polkupyörien säilytystilojen tai varastotilojen rakentaminen rakennusoikeus ylittäen kellariin tai pihakannen alle ovat yleisesti käytettyjä. Asemakaavassa on osoitettu pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus. Myymälä- ja liiketiloja eli pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa saa pihakannen tason alle rakentaa ainoastaan erikseen osoitetut kerrosalamäärät. Pihakannelle on kaavamääräyksessä määrätty likimääräinen korkeusasema. Mikäli pihakannen alle olisi ollut tarkoituksena sallia useita tasoja tai kerroksia, useammat tasot/kerrokset olisi pitänyt sallia erikseen kaavamääräyksellä.

AL-1 -korttelialueen kaavamääräyksen mukaan valtion korkotuella toteutettavien vuokra-asuntojen osalta edellytetään 20 % vähemmän autopaikkoja kuin muilta asunnoilta. Vastaava määräys on yleisesti käytössä myös mm. Helsingissä. Määräyksen tarkoituksena on tukea kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa, joten sille on olemassa laissa edellytetty peruste. Kaupungin tavoitteena on, että alueelle kehittyy monipuolinen asuntokanta, joka sopii eri elämänvaiheissa oleville asukkaille ja heidän taloudelleen sekä mahdollistaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen muodostamalla myös ARA-tuotantoon soveltuvaa uudisrakennusoikeutta.

Suojeltavien rakennuksiin on sallittu useampi käyttötarkoitus, koska tarkoituksena on turvata rakennusten elävä käyttö osana yhdyskuntarakennetta. Kaavan rakennetta ja mitoitusta on avattu kaavaselostuksen luvussa 5.1 ja liikenteellisiä vaikutuksia luvussa 5.4.5.

Kaava-alueen rajaus ja vaihtoehdot

MRL 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen.

Kaupungilla on kaavoitusmonopolinsa perusteella laaja harkintavalta sen suhteen, missä järjestyksessä ja miten se haluaa alueitaan kehittää. Kaupungilla on oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät.

Kaavaselostuksessa (s. 37) todetaan, että asemakaavamuutoksen vertailukohtana on nykytilanne, jossa alue on ollut Turku Energian voimala- ja toimistokäytössä. Osa toiminnoista on jo siirretty alueelta pois, ja Turku Energia on muuttamassa toimitilansa uusiin tiloihin Itäharjulla. Nykyistä toimintaa ei tulla jatkamaan muutosalueella, joten kaavan päivittäminen on välttämätöntä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintoprosessilain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, että valitus ja oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä.

Muuta huomioitavaa

MRL 188.2 §:n mukaan asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoksenhakuviranomaisen on kunnan pyynnöstä ilmoitettava arvio siitä, milloin tällaista kaavaa koskeva päätös annetaan. Jos arvioitua aikaa ei ole mahdollista noudattaa, siitä on ilmoitettava kunnalle. Turun kaupunki pyytää, että Turun hallinto-oikeus käsittelee tämän asuntorakentamisen kannalta merkittävän kaavan kiireellisesti ja ilmoittaa, milloin päätös asiassa annetaan.

Yhteenveto

Valituksessa ei ole esitetty perusteita asemakaavamuutoksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä. Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti hyväksytty asemakaavanmuutos Turku Energian kortteli on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku