Hankepäällikkö Mervi Lehto, projektipäällikkö Heini Viljanen, maisema-arkkitehti Marie Nyman, ympäristönsuojelusuunnittelija Tanja Ruusuvaara-Koskinen, tutkija Tanja Ratilainen ja infran kunnossapitopäällikkö Mari Helin 28.10.2022:

Taustaa

Kaarle Knuutinpojan ranta sekä Maununtyttärenpuisto sijaitsevat ainutlaatuisella paikalla Aurajoen suulla ja Turun linnaa vastapäätä. Ranta on vilkkaan pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden suosiman rantareitin varrella. Tulevaisuudessa Hirvensalosta on suunniteltu uutta kevyenliikenteensiltaa, joka lisää alueen käyttäjämääriä. Ranta on pienestä koostaan huolimatta jo nyt suosittu vapaa-ajanviettopaikka.

Kaarle Knuutinpojan rannan kehittämiselle on nähty olevan paljon potentiaalia Aurajoen ja sen rantojen käytön yleisperiaatteissa (Kh 3.4.2017 § 156). Rannalla on tällä hetkellä palveluna vain yksi jäätelökioski. Yleisperiaatteissa rannalle on visioitu kaupungin ylläpitämää uimarantaa, kahvilaa tai ravintolaa, julkista vessaa, Föli-vesibussin pysäkkiä ja veneparkkia sekä portaita ja näköalapaikkaa ylös Maununtyttärenpuistoon Korppolaismäelle. Rannan puolelta puisto on vaikeasti saavutettavissa.

Porrasyhteys puistoon olisi luonteva ratkaisu, joka lisäisi puiston saavutettavuuden lisäksi merellisten maisemien saavutettavuutta.

Luonnonmukaisia puistoalueita on keskustan läheisyydessä vähän, joten Maununtyttärenpuisto palvelee laajasti kaupunkilaisten virkistyskäyttöä. Puisto on vaikuttava näköalapaikka kaupungin ja Airiston suuntaan. Puisto on lähialueen kasvaneen asukasmäärän vuoksi aktiivisessa virkistyskäytössä, mutta reittiverkosto ja virkistysalueen laatu ei ole kohentunut samaa tahtia. Puiston luonto- ja arkeologisten arvojen säilymisen kannalta on tarpeen ohjata kulkua ja oleskelua hallitusti.

Maununtyttärenpuiston ympäristönsuojelulliset toimenpiteet edistäisivät Turun kaupunkistrategiaa, jonka mukaan Turku on vuonna 2030 yksi maailman johtavista luontokaupungeista. Osana EU:n Green City Accord –sitoumusta kaupunki on luvannut vuoteen 2030 mennessä saavuttaa huomattavaa edistystä kaupungin biodiversiteetin säilyttämisessä ja parantamisessa muun muassa lisäämällä kaupunkien viheralueiden määrää ja laatua sekä pysäyttämällä kaupungin ekosysteemien häviämisen ja ennallistamalla niitä.  Kaupunki on ottanut erityistavoitteikseen lintujen ja perhosten monimuotoisuuden edistämisen. Myös pormestariohjelmassa on nostettu esille luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä viheralueiden merkityksen korostaminen. Maununtyttärenpuiston hoitotyöt edistäisivät kaikkia yllä mainittuja kaupungin tavoitteita ja samalla loisivat pohjan puiston seuraaville kehitysaskelille.

Maununtyttärenpuiston rakennussuunnitelma on vuodelta 2015 ja alueen lähtötiedot ovat vuosien varrella muuttuneet. Maununtyttärenpuiston suunnitelmia ei ole toteutettu. Kaarle Knuutinpojan rantatie on toteutettu kadun rakennussuunnitelman mukaisesti. Kaarle Knuutinpojan rannan osalta on asetettu uusia tavoitteita, joita ei ole voitu huomioida alueen yleis- ja rakennussuunnittelun aikaan.  Alueen ympäristö on kehittynyt erittäin vahvasti mm. asuinkerrostalorakentamisen ja lähialueen toimintojen muuttuessa.

Kaarle Knuutinpojan rannan ja Maununtyttärenpuiston yhteiskehittäminen aloitettiin Keskustan kehittämisen kärkihankkeen johdolla vuonna 2020. Maununtyttärenpuiston osalta tavoitteena on kehittää kaupunkilaisia ja erityisesti alueen kasvavaa asukasmäärää palveleva ja saavutettava luonnonmukainen puistoalue, jossa kulkua ja oleskelua ohjataan alueen arvot huomioiden. Näköalapaikkaa on tarkoitus muokata turvallisemmaksi, jotta kulku sinne ja sieltä pois olisi jäsennelty selkeämmäksi.

Korppoolaismäki kokonaisuudessaan kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon. Maununtyttärenpuiston lakialueen eteläosa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, jolla on perinneympäristöä, muuta huomionarvoista elinympäristöä sekä luonnonsuojelulain 49 §:n tarkoittamia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman inventoinnissa arvokkaaksi todettu tiheäpuustoinen metsikkö ulottuu osittain suunnittelualueen rajauksen sisäpuolelle ja sisältää Turun keskustan ainoan suolaikun. Kallioketoalueella kasvaa kymmeniä kookkaita katajia ja paljon putkilokasvien ketolajeja. Alueilla on havaittu pohjanlepakoita (Turun keskustan osayleiskaavan luontoselvitys 2003). Alueella on myös arvokkaita munaisjäännöksiä, joiden suojelu ja hoito nivoutuu luontevasti alueen luontoarvoihin ja puiston kehittämiseen.

Maununtyttärenpuiston alueella luonnonvaraisen ketokasvillisuuden ja metsikön alueella suokasvillisuuden säilymiseen ja luontaiseen uusiutumiseen tulee kiinnittää huomiota. Lepakoiden elinolosuhteita ei saa heikentää. Katajakedon säilyminen puoliavoimena on tärkeää ja on suositeltavaa harventaa kedon tiheitä osia. Kedon hoito on luontaisimmillaan laidunnusta tai niittoa. Kulku tulisi ohjata kulutuskestäville polkuverkoston pääväylille. Ensisijaisena toimenpiteenä alueelle on kaupungin ympäristösuojelun toimesta laadittu luontoarvot turvaava hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on nyt määrä panna toteen.

Maununtyttärenpuiston kedonhoitosuunnitelman operationalisointi ja tunnettujen muinaisjäännöskohteiden nykykunnon arviointi ja hoitosuunnitelma

Puiston kedonhoitosuunnitelma sekä muinaisjäännöskohteiden nykykunnon arviointi ja hoitosuunnitelma  tulee panna toteen ennen polkujen rakentamista, näköalapaikan kunnostusta ja penkkien sekä opastekylttien asentamista. Puisto on luonteeltaan kookas kallioinen mäkialue, jossa on useita lähekkäisiä ketoja. Alueella on uhanalaisia ja vaateliaita kasvilajeja. Korppolaismäen monipuolinen lehtosaarekkeiden ja ketojen mosaiikki luo erittäin hyvän ympäristön myös uhanalaiselle perhoslajistolle. Korppolaismäki sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä Pihlajaniemen tarkasti tutkitusta ketokokonaisuudesta. Pihlajanniemessä tiedetään olevan vaateliaan ja uhanalaisen kasvilajiston lisäksi useita niistä riippuvaisia erityisesti suojeltuja (ES) ja uhanalaisia perhosia kuten linnunhernetikkukoi (ES), kuusamakääpiökoi (ES), toukokuusamahitukoin (ES) toukkien syöntijäljiksi tulkittuja miinoja [vaihtoehtoisesti kesäkuusamahitukoi (VU)], lehtokääpiokoi (NT), lehtomiinakoi (NT), pilkkupiiloyökkönen (NT) ja syystynkäkoi (NT), kaarikääpiökoi (NT), virnasinisiipi (VU), ketokoisa (NT), maitepunatäplä (NT), niittynunnakoi (NT) ja helmihopeatäplä (NT). Korppolaismäen alueen uhanalaista hyönteislajistoa olisi perusteltua selvittää. Monin paikoin ketokohteet kärsivät vesakoitumisesta ja umpeenkasvusta sekä runsaan lehtikarikkeen aiheuttamasta rehevöitymisestä. Kohteen hoidon suunnittelu on tehty yhteistyössä museopalveluiden kanssa. Samassa yhteydessä tulee myös alueella sijaitsevien muinaisjäännösten kunto selvittää ja suunnitella tarvittavia hoitotoimenpiteitä, jotta myös puistoalueen kulttuuriperintö säilyy.   

Maununtyttärenpuiston kedonhoitosuunnitelma on laadittu keväällä 2022 osana ympäristöministeriön rahoittamaa Kunta-Helmi hanketta.  Kaupunkiympäristön infran kunnossapito hankkii kunnostustyön puitesopimuksensa mukaisesti alueurakoitsijalta Entti Oy:ltä hintaan 32 630,40 € alv 0 % ja tämä summa mahtuu sopimuksen piiriin.

Museopalvelut tilaa Korppolaismäen tunnettujen muinaisjäännöskohteiden nykykunnon arvioinnin ja hoitosuunnitelman Muuritutkimus Oy:ltä hintaan 10 000 € alv 0 %. Tutkimus tehdään tuntityönä, jossa käytetään Turun kaupungin kanssa solmittua puitesopimusta.

Kärkihankejohtaja Björn Grönholm 1.11.2022:

PäätösPäätin edellä mainituin perustein, että Korppolaismäellä sijaitsevan Maununtyttärenpuiston hoitosuunnitelman mukainen kunnostustyö ja muinaisjäännöskohteiden nykykunnon arviointi ja hoitosuunnitelma maksetaan kustannuspaikalta 14250 KH/Kärkihanke Keskustan kehittäminen, OMA11005 keskusta/ Turku Waterfront. Yhteensä töiden hinta on 42 630,40 € alv 0%.

Björn Grönholm

kärkihankejohtaja