Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta37911.10.20224
Kaupunginhallitus44931.10.202220

5222-2019 (10 02 03, 03.04)

Asemakaavanmuutosehdotus; Kulttuurijokilautta, III kaupunginosa (os. Itäinen Rantakatu) (7/2019) (Kv)

Tiivistelmä:

Asemakaavanmuutoksella mahdollistetaan enintään 1500 kerrosneliömetrin kokoisen ympärivuotisesti toimivan uimala-, kulttuuri- ja virkistyspalveluja tarjoavan kelluvan lautan rakentaminen Aurajoen vesialueella. Kerrosalasta voidaan käyttää ravintolapalveluja varten enintään 30 %. Palvelut tulevat tarjoamaan arviolta noin 40 työpaikkaa, jonka lisäksi tapahtumien aikaan tarvitaan lisähenkilökuntaa. Lautan vuotuiseksi kävijämääräksi arvioidaan 300.000 - 400.000 henkilöä. Asemakaavan infran toteuttamisen kustannusarvio tuodaan erikseen päätöksentekoon osana hankesuunnitelmaa Itäisen rantalaiturin korjaus välillä Myllysilta - Teatterisilta, sillä kesällä 2022 havaitut rantapenkan painumat välillä Teatterisilta - Myllysilta ovat antaneet viitteitä siitä, että rantamuurin stabiliteetti on mahdollisesti heikentynyt Kulttuurijokilautan asemakaava-aluetta laajemmalta alueelta.

Kylk § 379

Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö, suunnitteluinsinööri Mika Laine 30.9.2022:

Kaupunkiympäristön kaavoitusyksikkö on yhdessä Arkkitehtitoimisto Kristina Karlssonin ja Töölö Urban Oy (nyk. Nordic Urban Oy) / OOPEAA Office for Peripheral Architecture Oy:n kanssa laatinut III kaupunginosaan, Aurajokeen, 18.3.2022 päivätyn ja 27.9.2022 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Kulttuurijokilautta.

Alueen pinta-ala on n. 2,4 ha. Nykytilannetta ja kaavatilannetta kuvataan kaavaselostuksen kohdassa 3. Lähtökohdat.

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa virkistys- ja kulttuuripalveluja tarjoavan ponttonirakenteisen lautan sijoittaminen Aurajokeen Wäinö Aaltosen museon edustalle.

Hanke perustuu kaupunginhallituksen 5.2.2018 § 47 hyväksymiin Aurajoen ja sen rantojen käytön yleisperiaatteisiin ja näiden pohjalta vuonna 2018 järjestettyyn liikepaikan luovutuskilpailuun. Kilpailun tavoitteena oli löytää innovatiivinen, arkkitehtonisesti korkeatasoinen, ympäristöön sopeutuva ja toteutuskelpoinen suunnitelma. Kaavaehdotus on laadittu Töölö Urban/ OOPEAA Office for Peripheral Architecture Oy laatiman voittaneen ja jatkokehitetyn kilpailutyön pohjalta.

Tavoitteena on kehittää aluetta Turun kansallisen kaupunkipuiston kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja vaalien. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 4.3.1.

Asemakaavan kuvaus

Aurajoen vesialueelle on rajattu kaavanmuutosalueen käsittävä osa-alue, jolle saa sijoittaa enintään 1500 kerrosneliömetrin kokoisen uimala-, kulttuuri- ja virkistyspalveluja varten tarkoitetun kelluvan lautan. Ympärivuotisesti toimiva uimala täydentää nyt ainoastaan kesäaikana toimivan viereisen Samppalinnan ulkoilmauimalan palveluja. Lautan kerrosalasta voidaan käyttää ravintolapalveluja varten enintään 30 %. Lautta tapahtumapaikkana tuo kulttuurialan toimijoille uuden esiintymispaikan. Lautan toiminnasta vastaa yksityinen yrittäjä, jonka vastuulle jää toiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen. Palvelujen ja toimintojen jakautuminen tarkentuu toteutussuunnittelussa.

Vähintään puolet lautan sisätiloista tulee toteuttaa yksikerroksisena, lautan koillispäätyyn rajattu osa-alue voidaan toteuttaa myös kaksikerroksisena. Rakennusalat ilman kerroslukua lautan keskiosassa varataan kattamattomia uimalatoimintoja varten. Tällä alueella sallitaan vain kevyiden katsomorakenteiden, enintään 50 m2 kokoisen katoksen ja esiintymislavan rakentaminen. Rakennusalan ulkopuolelle joen valtaväylän suuntaan ei saa ulottaa mitään rakenteita eikä toimintoja.

Lautan rakennusosien ja katettujen ulkotilojen enimmäiskorkeus vedenpinnasta on rajoitettu kaksikerroksisella osalla 11 metriin ja yksikerroksisella osalla 6,5 metriin. Ylimmän korkeusaseman yläpuolelle saa sijoittaa ainoastaan vähäisiä ilmeeltään kevyitä poistoilmapiippuja ja teknisiä rakenteita, yksikerroksisella osalla sallitaan myös ilmeeltään kevyitä kaiderakenteita.

Lautta tulee toteuttaa arkkitehtuuriltaan ja rakentamistavaltaan korkeatasoisena sekä erityisellä huolella ympäristöön sovitettuna. Julkisivuissa tulee käyttää ympäristöön soveltuvia ja joen ilmasto-olosuhteita kestäviä laadukkaita materiaaleja, kuten esimerkiksi puuta, kuparia ja lasia. Lautan pääasiallisena kansimateriaalina tulee olla puu.

Kulku lautalle, polkupyörien pysäköinti sekä Itäiseltä Rantakadulta ohjautuva huolto- ja pelastusliikenne tulee toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa muulle liikenteelle eikä kadun varren puustolle aiheuteta vaurioita. Katualueelle sijoittuvat lautan käyttöä tukevat toiminnat sovitetaan valmisteilla olevaan katusuunnitelmaan ja ehdotetaan hyväksyttäväksi erikseen valmisteltavana olevan katusuunnitelman osana. Vapaa esteetön kulku lautan koillispäätyyn toteutettavalle vesibussilaiturille tulee kaavamääräyksen mukaan järjestää lautan kautta.

Rakentamis-, pelastus- ja huoltotoimenpiteissä sekä lautan kiinnityksessä tulee ottaa huomioon rantapenkan kantavuus. Teknisissä ratkaisuissa tulee ottaa huomioon vedenpinnan vaihtelu ja jäätyminen.

Jos rakentamisen vaikutukset, esimerkiksi ruoppaaminen, ulottuvat kaava-alueen ulkopuolelle, vaikutukset vedenalaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön tulee selvittää ennen toteutusta.

Uimala-, ravintola-, virkistyspalvelut tulevat tarjoamaan arviolta noin 40 työpaikkaa, jonka lisäksi tapahtumien aikaan tarvitaan lisähenkilökuntaa. Perustuen kokemuksiin vastaavista hankkeista Nordic Urban Oy:n arvio lautan vuotuiseksi kävijämääräksi on 300.000 – 400.000 henkilöä.

Kaavan vaikutuksista on kerrottu kaavaselostuksen kohdassa 5.2 Kaavan vaikutukset.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään 11.10.2022 myös selvitystä Itäisen Rantakadun ympäristön hankkeet, Turun kaupunki, Maija Norava, liikennesuunnitteluinsinööri, 4.5.2022 (diaari 6028-2022).

Kaavaprosessin vaiheet

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavanmuutoksen tavoitteet 21.5.2019 § 207.

Ilmoitus asemakaavanmuutoksen vireilletulosta on lähetetty kirjeitse osallisille (sis. 22.5.2019 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma). 13.6.2019 järjestettiin yleisötilaisuus Valtion Virastotalon auditoriossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 11 mielipidettä. Kaavatyön aloituskokous pidettiin 30.9.2019.

Kaavaehdotuksen valmistelua on viivästyttänyt rakennettavuusselvitysten valmistuminen ja näihin liittyvät kustannuspäätökset. Lisäksi suunnitteluun on vaikuttanut Itäisen Rantakadun yleissuunnittelu.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuussa 2021 Itäisen Rantakadun hankesuunnitelman ja yleissuunnitelman, jossa ratkaistiin lautan viereiset kevyen liikenteen reitit ja otettiin huomioon lautan liikenteen ja huollon varaukset.

Rakennettavuusselvitys. johon sisältyi rantapenkan kantavuusselvitys, maaperätutkimus, perustamistapalausunto ja alustava kustannusarvio, valmistui maaliskuussa 2021. Kaupunginhallituksen joulukuussa 2021 hyväksymään taloussuunnitelmaan 2022-2025 sisällytettiin rantamuurin vahvistamis- ja korjauskustannukset. Kaavan valmistelua voitiin jatkaa.

18.3.2022 päivätystä kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot ja samalla se asetettiin julkisesti nähtäville 28.3.–26.4.2022 väliseksi ajaksi. Ehdotuksesta tuli kolme muistutusta.

Kaavaselostuksen nähtävillä olleessa versiossa lautan vuotuiseksi kävijämääräksi oli mainittu 300 - 400 henkilöä. Selostuksessa oli kirjoitusvirhe, yrittäjän mukaan arvio on n. 300 000 - 400 000 henkilöä vuodessa. Muistutuksessa maininta kävijämäärästä liittyi näkökulmaan yritystoiminnan kannattavuudesta. Muistutuksen antaja on lisätietojen mukaan ymmärtänyt muistutusta tehdessään, että luku on virheellinen, mutta toisaalta ei myöskään usko suuriin kävijämääriin. Kaavaselostuksessa ollut kirjoitusvirhe ei muistuttajan mukaan vaikuta muistutuksen sisältöön.

Muistutukset vastineineen on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 sekä lausunnot vastineineen vuorovaikutusraportin kohdassa 4 Kaavaehdotuksen lausunnot. Asemakaavakarttaan lausuntojen ja muistutusten perusteella tehdyt muutokset on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 4.4.7. Lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtyjen vähäisten muutosten johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.

Infrakustannukset ja kaavatalous

Kaupunkiympäristön toteutussuunnitteluyksikkö on 16.3.2021 arvioinut hankkeen rantamuuriin kohdistuvia korjaustarpeita. Kulttuurijokilautan rakentamisen teknisinä edellytyksinä pidetään rantamuurin puutukipaalutuksen uusimista, muuriin sijoitettavien lautan kiinnityspisteiden porapaalutusta sekä ankkurointipisteiden (paalutuksineen ja kuormansiirtorakenteineen) sijoittamista viherkaistaleelle. Käytännössä edellä mainittujen rakenteiden sijoittaminen kulttuurijokilautan alueelle vaatii koko rantaväylän purkamisen ja uudelleen rakentamisen.

Kesällä 2022 havaitut rantapenkan painumat välillä Teatterisilta – Myllysilta ovat antaneet viitteitä siitä, että rantapenkan stabiliteetti on mahdollisesti heikentynyt Kulttuurijokilauttaa laajemmalta alueelta. On siten todennäköistä, että rantamuurin purkutyö osoittautuu työläämmäksi kuin aiemmin on esitetty. Mikäli rantamuurin purkutyö vaatii työnaikaista tuentaa, kustannuksiin vaikuttaa mm. Kulttuurijokilautan syväys ja vesiluvan ehdot. Vesiluvan käsittelyaika on yleisesti noin yksi vuosi.

Kaupunkiympäristön toteutussuunnittelu on käynnistänyt alueen rantalaiturin korjauksen ja uudelleen varustuksen suunnittelun syyskuussa 2022. Hankesuunnitelma valmistuu joulukuun lopussa 2022 ja rakentamisen suunnitelmat kesäkuun lopussa 2023. Suunnittelutyössä pyritään etsimään sellaiset tekniset ratkaisut, joilla hanke pystytään toteuttamaan koko elinkaari huomioiden mahdollisimman taloudellisesti.

Asemakaavan infran toteuttamisen kustannusarvio tuodaan erikseen päätöksentekoon osana Itäisen rantalaiturin korjaus välillä Myllysilta - Teatterisilta -hankesuunnitelmaa, sillä kesällä 2022 havaitut rantapenkan painumat välillä Teatterisilta – Myllysilta ovat antaneet viitteitä siitä, että rantapenkan stabiliteetti on mahdollisesti heikentynyt Kulttuurijokilauttaa laajemmalta alueelta.

Seuraava vaihe

Asemakaavaehdotus voidaan viedä valtuuston käsittelyyn heti lautakunnan hyväksymisen jälkeen, sillä ehdotus on jo ollut nähtävillä eikä maankäyttösopimusta tarvita.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Kartta Kulttuurijokilautta

Liite 2Vastineet muistutuksiin

Oheismateriaali 1Selostus Kulttuurijokilautta

Oheismateriaali 2Tilastolomake Kulttuurijokilautta

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti

Oheismateriaali 4OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 5Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Oheismateriaali 6Keskikaupunkiseura Tälpual jokke ry:n muistutus 25.4.2022

Oheismateriaali 7Asunto Oy Borenrannan muistutus 26.4.2022

Oheismateriaali 8Martinrantaseura ry:n muistutus 26.4.2022

Laaditut suunnitelmat ja selvitykset, www.turku.fi/kaavahaku

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet muistutuksiin (liite 2) ja esittää kaupunginhallitukselle, että 18.3.2022 päivätty ja 27.9.2022 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Kulttuurijokilautta esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan infran kustannusarvio tuodaan erikseen päätöksentekoon osana Itäisen rantalaiturin korjaus välillä Myllysilta - Teatterisilta -hankesuunnitelmaa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kh § 449

Liite 1Kartta Kulttuurijokilautta

Oheismateriaali 1Selostus Kulttuurijokilautta

Oheismateriaali 2Tilastolomake Kulttuurijokilautta

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 18.3.2022 päivätyn ja 27.9.2022 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Kulttuurijokilautta.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavan infran kustannusarvio tuodaan erikseen päätöksentekoon osana Itäisen rantalaiturin korjaus välillä Myllysilta - Teatterisilta -hankesuunnitelmaa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Achrén, Niinivirta, Anttila, Weber, Rantanen, Aaltonen, Ruohonen, Pälve ja Arve.

Muukkosen tekemän seuraavansisältöisen hylkyehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Jormalainen:

”Kaupunginhallitus päättää hylätä Kulttuurijokilautan asemakaavanmuutosehdotuksen.

Perustelut:

Kulttuurijokilautan ympäristö on muuttunut merkittävästi valmistelun aikana. Haasteeksi nousee liikenteen toimivuus Itäisellä Rantakadulla. Jokilautan tuoma meluhaitta ei tue kulttuurirannan toimintaa. Kulttuurijokilautalle etsitään toinen paikka.”

Jakelu

esiKaupunginvaltuusto


Liitteet:

Kylk § 379
Liite 1:Kartta Kulttuurijokilautta
Liite 2:Vastineet muistutuksiin

Kh § 449
Liite 1:Kartta Kulttuurijokilautta