Toimitilapäällikkö Kirsi Eronen ja hankepäällikkö Tommy Gustafsson 5.10.2022:

Tausta

Hyväksytty tarveselvitys

Kaupungintalon osittaisen peruskorjauksen hankesuunnitelma perustuu Turun kaupunginhallituksen 1.10.2019 § 365 hyväksymään tarveselvitykseen. Kaupunginhallitus päätti, että hankesuunnittelu perustuisi tarveselvityksen sijoitusvaihtoehtoon B sisältäen Kaupungintalon siipiosan, Konsulintalon ja Yliopistonkatu 27 a tilojen perusparannuksen sekä uudisrakennuksen:

• erotetaan pysäköinti omaksi hankkeekseen
• huolehditaan hankesuunnitelman yhteydessä riittävistä vetäytymistiloista.

Byråbo -konsepti

Byråbo -konseptin tavoitteet ovat kiteytetysti:

• Henkilöstön viihtymisen ja työnantajan imagon parantaminen
• Uudenlaisten työtapojen edistäminen
• Kustannussäästöjen aikaansaaminen
• Paperinkäytön vähentäminen
• Tilojen mitoitus tehokkaasti ja yhden hengen huoneista luopuminen.

Konseptin tavoitteena on terveelliset, turvalliset ja käyttäjien vuorovaikutusta ja hyvinvointia edistävät työskentelytilat. Uudet tilat suunnitellaan monitilatoimistoperiaatteella. Monitilatoimistossa on avointa ja jaettua tilaa, jossa useampi työpiste sekä tiloja erilaisia työtehtäviä varten kuten kokoustiloja, kohtaamispaikkoja ja hiljaisia tiloja. Perusperiaatteena on, että työntekijä voi itse vapaasti valita työtilan sen mukaan, millainen tehtävä on käsillä.

Toimistoverkkoselvityksen yhtensä keskeisenä tavoitteena on ollut hallinnon tilankäytön tehostaminen. Kaupungintalon kokonaisuuden ja Yliopistonkatu toimistotilojen yhteenlaskettu huoneistoala tulee vuodesta 2026 olemaan noin 10.600 m². Vuoden 2021 alussa on yllä olevien työntekijät olleet sijoitettuina yhteensä 24.647 m² käsittäviin tiloihin kahdeksassa eri rakennuksessa. Luovutettavat tilat kaupungin omistamissa rakennuksissa vapautuvat muuhun käyttöön ja/tai kehittämiseen. Poistumislaskelmissa ei ole huomioitu Hyvinvointialueelle siirtyvät Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden tilat ja toiminnot, vain kaupungin hallinnolle jäävät.

Tavoitteena on, että hallinto vuodesta 2026 sijoittuu seuraavasti:

Vapaa-ajan muu hallinto sijoittuisi tässä vaiheessa suunnitteilla olevaan kokoelmakeskukseen, johon myös asianhallintoa ja kaupunginarkisto sijoittuvat. Pieni osa vapaa-ajan hallinnosta sijoittuisi tässä vaiheessa jo peruskorjattuun Wäinö Aaltosen museoon.

Rakennuspaikka

Rakennuspaikka sijaitsee Turun ydinkeskustassa 7. kaupunginosan 1. korttelissa, joka tunnetaan myös Fortuna -korttelina 1800-luvun kaavan jäljiltä. Alue muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuurihistoriallisen ympäristön (RKY), kuten myös asemakaavassa on vahvistettu. Kohteessa on 16.1.2009 voimaan tullut asemakaava 853 20/2009. Kaavassa painotetaan uudis- ja korjausrakentamisen sopivuutta rakennustaiteellisesti arvokkaaseen ja valtakunnallisesti merkittävään ympäristöön.

Rakennuspaikka on pohjaolosuhteiltaan vaativaa savimaata, ja perustamissyvyys kovaan pohjaan vaihtelee välillä -37…-58 merenpinnan alapuolella, alueen maanpinnan ollessa keskimäärin korkeudessa +4,5 m.p.y.

Mahdollinen maanalainen rakentaminen vaikuttaisi laaja-alaisesti, 100 m säteellä rakennuspaikasta ympäristön orsivesikorkeuteen ja vanhempien naapurirakennusten perustuksiin.

Koko alue kuuluu muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaan kiinteään muinaisjäännökseen Turun kaupungin vanha asemakaava-alue (mj. rek nro 853500004). Alue on muinaismuistolain mukaista muinaismuistoaluetta, jolla maaperän kajoava rakentaminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia ennen rakennustöiden aloittamista.

Museopalvelut toteaa lausunnossaan (26.8.2021, 1936-2020), että perustusten vahvistamisen ja taloinfran vuoksi tehtävät työskentely- ja asennuskaivannot tulee tutkia arkeologisin kaivauksin ennen paaluttamista ja asennustöitä. Koska myös siipirakennusten ja kaupungintalon kellarittoman osan alla saattaa olla säilyneenä kulttuurikerrosta, tulee ennen perustusten vahvistamista koekaivauksin selvittää, onko niiden alla säilynyt muinaisjäännöstä (kulttuurikerroksen säilyneisyys, laajuus ja paksuus). Koetutkimusten perusteella museoviranomainen arvioi tarvittavia jatkotutkimuksia.

Rakennukset

Hankkeen piiriin lukeutuu neljä rakennusta:

• varsinainen kaupungintalo, osoitteessa Aurakatu 2
• kaupungintalon siipirakennukset, joita on kaksi, Aurakatu 2 ja 4 sekä
• Linnankatu 14, nk. Konsulin talo

Kaikki vanhat rakennukset on rakennettu 1800-luvulla. Alueen kaikki rakennukset ovat kaavassa suojeltuja. Kaikissa rakennuksissa on toteutettu osittaisia rakennus- ja taloteknisiä korjaus- ja uudistustoimenpiteitä 2000-luvulla.

Rakennukset on nykytilanteessa perustettu joko maavaraisten hirsiarinoiden (Aurakatu 2-4 rakennukset) tai puisten koheesiopaalujen varaan. Rakennukset vajoavat osittain yli suositusarvojen, ja vajoaminen tulisi estää isompien rakennevaurioiden ehkäisemiseksi. Asiantuntijoiden suositus on, että rakennusten perustukset vahvistetaan ja rakennukset paalutetaan kovaan pohjaan. Menettelyllä suljetaan tehokkaasti pois kiihtyvä vajoaminen, joka tapahtuisi, kun naapurikorttelissa rakennetaan laajasti tai raitiotielinjaa rakennetaan lähiympäristöön. Paalutussuositus koskee hankkeen rakennuksia.

Kaupungintalon siipirakennuksissa ja Linnankatu 14 suoritettiin keväällä 2022 kosteus- ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset. Näiden perusteella todettiin mm.:

• Tutkitussa rakennuksissa on runsaasti ilma- ja lämpövuotoja, jotka vaativat toimenpiteitä.
• Sähkölämmitteisen rakennuksen (Aurakatu 4) lämmitysmuoto tulee uusia.
• Yläpohjien eristykset uusimalla voidaan ainakin osittain parantaa rakennusten energiatehokkuutta.
• Rakennuksissa on merkittävässä osassa rakennusosista mikrobikasvustoa ja kemiallisia yhdisteitä, jotka edellyttävät ko. rakennusosien uusimista. Tämä koskee kaikkia orgaanisia (turve/sammal) väli- ja yläpohjatäytteitä ja laajasti ikkunoiden tilkettä.
• Osassa rakennusosista myös PAH-yhdisteitä, jotka tulee poistaa rakennusosat vaihtamalla.

Tutkimusten perusteella on asiantuntija-arvioiden mukaan suositeltava suorittaa peruskorjaus. Suositellut toimenpiteet on tarkemmin lueteltu hankesuunnitelman liitteinä olevissa tutkimusraporteissa.

Pihapiiriin kuuluu myös kaksi pienempää rakennusta, jotka sijainneiltaan ja tyypiltään soveltuisivat kaupungin työtilakäyttöön. Toinen näistä on ulkopuolisessa omistuksessa oleva Linnankatu 14 kaksikerroksinen piharakennus, joka toimii liike- ja toimistorakennuksena (Sylvi Salonen, sisustusliike). Toinen on vuodelta 1796 olevat yksikerroksinen puurakennus Läntisellä Rantakadulla 13 kaupungintalon vieressä. Näihin rakennuksiin voisi peruskorjattuina sijoittaa n. 30 työpistettä sivutiloineen, mikä vastaa n. 60 hallinnon työntekijän työtilatarvetta.

Linnankatu 14 piharakennuksessa on 2010-2011 suoritettu tekninen peruskorjaus (IV- ja sähkö-), mutta rakennus ei ole perustettu kovaan pohjaan.

Läntinen Rantakatu 13 A rakennuksessa ei tehty kattavia peruskorjaustoimenpiteitä, vaan ainoastaan paikallisia huoltotoimenpiteitä. Rakennus on kaupungin omistama ja siinä on vuokralainen. Rakennus tulisi ennen käyttöönottoa hallinnon käyttöön peruskorjata.

Mitoitus ja laajuus

Hankesuunnittelussa on kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti lähtökohtaisesti tarkasteltu ensisijaisesti vaihtoehtoa, joka käsittää sekä vanhojen rakennusten peruskorjausta että laajennuksen rakentamista. Kokonaisuutta on tarkasteltu energiataloudellisesta, kestävän rakentamisen sekä toteutusteknisestä näkökulmasta. Lisäksi on tarkasteltu kolmea eri laajuista toteutusvaihtoehtoa. Selvityksissä on noussut esiin rakennuspaikan haastavat perustamisolosuhteet ja maanalaisen rakentamisen riskit ympäröivän rakennuskannan kannalta. Selvitysten ja tavoitekustannuslaskelmien perusteella esitetään hankkeen supistamista alkuperäistä suunnitelmaa pienemmäksi.

Kaupungintalon uuteen kokonaisuuteen muuttaisi n. 395 työntekijää ja johdon jäsentä.

Tilapalveluissa tehdyn tilatutkielman perusteella vanhoihin rakennuksiin mahtuisi yhteensä n. 135 työpistettä Byråbo -konseptiin mukaisilla sivutiloilla (neuvottelu- ja vetäytymistilat ym.). Lukumäärä 135 vastaa suunnilleen kolmasosaa tiloihin muuttavasta työntekijämäärästä, joka on n. 395. Työpistemitoitus jää alle Yliopistonkadun tiloissa yleensä sovelluttua 50 % mitoitusta. Tämän mitoituksen mukaan 395 työntekijän työtiloihin tulisi mahtua n. 200 työpistettä. Hankesuunnitelman johtopäätöksenä esitetään kuitenkin, että toteutettava tilahanke mitoitetaan niukemmin, kunnes hybridimallin työskentelystä on enemmän kokemusta.

Hankesuunnitteluvaiheessa tarkasteltiin kolmea eri laajuista toteutusvaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1

Vain vanhojen rakennusten peruskorjaus ja paalutus, ei laajennusta eikä maanalaista tilarakentamista tai maanalaista pysäköintiä. Ulko-alueet säilyvät valtaosin nykyisessä muodossaan.

Vaihtoehto 2

Laajennus ja vanhojen rakennusten peruskorjaus ja paalutus, ei maanalaista tilarakentamista, ei maanalaista pysäköintiä.

Vaihtoehto 3

Laajennus, vanhojen rakennusten peruskorjaus ja paalutus sekä maanalainen pysäköinti ja muut maanalaiset tilat (laajennuksen kellari).

Tilantarpeen ennakoinnin vaikeudesta johtuen, ei ole tarkoituksenmukaista tai taloudellisesti perusteltua korkein kustannuksin toteuttaa uutta rakennusta joidenkin kymmenien työpisteiden tähden. Tämän vuoksi hankesuunnitelmassa ehdotetaan, että kaupungintalon laajennus jätetään toteuttamatta, ja lisätilat vuokrataan lähistöstä tarpeeseen perustuen.

Tarvittavat lisätilat ovat osoitettavissa vuokratiloina lähistöstä, ts. kaupungin ydinkeskustasta, jossa on ja tulee olemaan runsaasti vuokrattavia toimitiloja.

Kun työskentelytilojen lisätarvetta arvioidaan esim. 50 % työpistemitoituksen mukaan, puuttumaan jää laskennallisesti n. 60-65 työpistettä sivu- ja sosiaalitiloineen. Pinta-alaltaan tämä vastaisi n. 600-700 hum² toimistokokonaisuutta.

Linnankatu 14 ja kaupungintalon siipirakennukset varustetaan hisseillä, jotta esteettömyys toteutuisi määräysten mukaisesti.

Toteutusvaihtoehdosta riippumatta ehdotetaan Kaupungintalon päärakennuksessa tehtäväksi seuraavat toimenpiteet:

• Perustusten vahvistus ja paalutus sekä näiden myötä koko alapohjan uusiminen
• 1. kerroksen tilojen pintasaneeraus (seinät, katto)
• Ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton parantaminen ja muuttaminen rakennuksen muun uuden IV-tekniikan kanssa yhteensopivaksi
• Hyödynnetään mahdollisimman paljon jo tehtyjä korjaus- ja uudistustoimenpiteitä.

Kaupungintalon päärakennuksen peruskorjaus ei käsittäisi julkisivujen, 2. kerroksen sisätilojen, vesikaton saneerausta tai ikkunoiden ja ovien korjauksia. Kaupungintalon päärakennus jää paaluttamisen, alapohjan uusimisen sekä taloteknisten täydennystöiden jälkeen nykyiseen käyttöönsä valtuuston kokoushuoneena ja poliittisten päättäjien kokoustiloina.

Pysäköinnistä

Kaupungin yleislinjauksen mukaisesti tarjotaan lähtökohtaisesti autopaikkoja vain tapauksissa, jossa työtehtävä edellyttää jatkuvaa autonkäyttöä, joskin ensisijaisesti haetaan yhteiskäyttöautoiluun perustuvaa ratkaisua, jossa kaupungin ilmastotavoitteet käytännössä huomioidaan. Ehdotetaan, että hankealue, ts. tonttien 1, 2 ja 4 yleisten piha-alueiden suunnittelu ja toteutus tulee tapahtua kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden ohjauksessa ja käynnistämänä rinnakkain kaupungintalon hankkeen kanssa.

Osa kaupungin hallinnon autopaikoista ehdotetaan osoitettavaksi yhteiskäyttöautoille, kiinteistöhuollolle sekä vain liikuntaesteisille poliittisille päätöksentekijöille ja hallinnon työntekijöille. Asemakaavan edellyttämät loput autopaikat ovat osoitettavissa asemakaavamääräyksen mukaisesti Eskelin pysäköintilaitokseen, joka sijaitsee 300 metrin päässä kaupungintalon kokonaisuudesta.

Asemakaavan mahdollistama maanalainen pysäköinti ehdotetaan jätettävän toteuttamatta johtuen epäedullisesta kustannus-hyötysuhteesta ja ilmeisestä riskeistä, jotka liittyvät laaja-alaiseen maanalaiseen rakentamiseen vaativissa perustamisolosuhteissa. Laaja maanalainen rakentaminen vaikuttaa ympäristön vanhoja rakennuksia haittaavasti, koska se vaikuttaa orsiveden tasoon ja sitä kautta rakennusten perustuksiin.

Kustannusvaikutukset

1. toteutusvaihtoehdon rakentamiskustannukset:

Yllä olevan lisäksi arkeologiset tutkimukset ja maansiirtotyöt yhteensä arviolta 1,4-1,5 milj.€ (alv 0 %) (Lähde: Muuritutkimus Oy:n arvio, 30.8.2022).

Rakennuskustannuksissa ei ole huomioitu Linnankatu 14 piharakennuksen eikä Läntisen Rantakatu 13 rakennusten hankinta- ja/tai peruskorjauskustannuksia. Nämä olisivat arviolta:

Linnankatu 14 piharakennus

Paalutus ja tekninen täydennyskorjaus arviolta 150.000 €. Kiinteistön hankintahinta neuvotellaan kiinteistön omistajan kanssa kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden maankäyttöjohtajan hankintavaltuuksien puitteissa.

Läntinen Rantakatu 13 A

Peruskorjauksen tavoitehinta-arvio 560.000-710.000 €, 3.500-4.400 €/m², perustuen toteutuneisiin vastaaviin kohteisiin. Rakennusta ei lähtökohtaisesti tarvitse paaluttaa, mutta alapohja ja kivijalka tulee vähintään vahvistaa.

Sisäinen vuokra

Laskettu 16.830.000 € hankekustannuksen ja 3.260 m² vuokra-alan perusteella.

Ulkoinen vuokra

Ulkoinen vuokra mahdollisista lisätiloista on arviolta n. 23-25 €/m²/kk (vrt. vastasaneerattu Yliopistonkatu 27 vuokrakohde, jonka pinta-alavuokra on n. 23,63 €/m²/kk). Lisätilojen mahdollinen tarve on arviolta 600-700 m². Ulkoinen vuokra mahdollisista lisätiloista arviolta 13.800–17.500 €/kk sekä vuositasolla 165.000-210.000 €.

Aikataulu

• Toteutussuunnittelun käynnistäminen syksy 2022.
• Arkeologiset kaivannot alkuvuosi 2023-alkuvuosi 2024.
• Voidaan osittain tehdä yhtä aikaa rakentamisen kanssa.
• Rakentaminen alkaa loppuvuosi 2023.
• Perustusten vahvistus ja paalutus loppuvuosi 2023-alkuvuosi 2025.
• Ylärakenteiden ja talotekniikan peruskorjaus.
• Tilojen käyttöönotto 2026 aikana.

Väistötilat

Rakentamisen ajaksi seuraavat kaupungin toimielimet ja yksiköt tulevat tarvitsemaan väistötilat, arviolta vuoden 2023 lopusta alkaen vuoden 2026 loppuun:

• kaupunginvaltuusto, kokoustila ja valtuustoryhmien kokoushuoneet
• kasvatus- ja opetuslautakunta jaostoineen, kokoustila
• tarkastuslautakunta, kokoustila
• matkailupalvelut, työskentelytilat

Kaupunginvaltuuston väistötilat haettaneen Räntämäessä sijaitsevan Kristillisen opiston tiloista, joissa valtuusto on aiemmankin kaupungintalosaneerauksen yhteydessä ollut väistössä.

Kaupunginhallituksen kokoushuone tulee sijaitsemaan Yliopistonkatu 27:n peruskorjatussa kiinteistössä keväästä 2023 alkaen aina kaupungintalon saneeraukseen valmistumiseen saakka. Yllä mainitut lautakunnat siirtyvät myös pitämään kokouksia Yliopistonkatu 27:n uusiin tiloihin.

Matkailupalvelut tulevat saneerauksen jälkeisenäkin aikana sijaitsemaan toisaalla.

Lausunto

Tilapalvelut pyysi kaupunkiympäristölautakunnalta lausuntoa kaupungintalon osittaisen peruskorjauksen hankesuunnitelma.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi osaltaan hankesuunnitelman toteutusvaihtoehdon 1 (ei laajennusta, ei maanalaista pysäköintiä) mukaisesti.

Annetussa lausunnossaan 4.10.2022 § 364 lautakunta lausui keskeisiltä osin, että:

• Hankesuunnitelman ehdottamaa vaihtoehtoa 1 pidetään resurssiviisaana ja parhaimpana vaihtoehtona verrattuna muihin vaihtoehtoihin.
• Alueen arvot on huomioitava niin rakennusten peruskorjauksissa kuin rakennusten lähiympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.
• Hankesuunnitelmassa on esitetty, että hankealueen nykyiset maantasossa olevat yleiset maksulliset pysäköintipaikat sekä polkupyörä- ja mopopaikat jäävät nykyiseen käyttöön. mutta on kuitenkin suositeltu, että Kaupungintalon puiston viihtyvyyden ja katukuvan laadun kohentamiseksi sekä kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi piha-alueen käytön kehittämistä keskustan liikenneratkaisuja käsittävän laajemman tarkastelun yhteydessä.
• Piha-alueiden käyttötarkoituksen suunnittelu uudelleen tässä tai ehdotetussa erillisessä hankkeessa on hyvin perusteltua.
• Tavoite kaupungintalon piha-alueen yleisen autopysäköinnin vähentämisestä ja muuttumisesta miellyttävämmäksi kaavan mukaiseksi kortteliaukioksi on erittäin toivottavaa.
• Tilahankkeissa kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimitilojen rakennuttamisen vastuualue vastaa hankkeen suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta. Kaupungintalon piha-alueet ovat osa liike- ja yleisten rakennusten tontteja, jolloin pihasuunnitelma hyväksytään rakennusluvan yhteydessä.
• Piha-alueiden yleisen luonteen vuoksi kaupunkiympäristön toteutussuunnittelu on, tilapalvelujen esityksen mukaisesti, valmis tekemään suunnitelmat yleisille piha-alueille rinnakkain kaupungintalon osittaisen peruskorjaushankkeen kanssa.
• Kaupungintalon piha-alue on ollut yleisessä pysäköintikäytössä pitkään, vaikka paikat sijaitsevatkin tontilla. Tämä ratkaisu on tehty aikana, jolloin lähistöllä ei ole ollut yleisiä pysäköintilaitoksia. Nyt kaupungintalo on alle 300 metrin etäisyydellä kahdestakin yleisestä pysäköintilaitoksesta, ja lyhytaikainen asiointipysäköinti voi tapahtua niissä. Lähistölle toteutetut yleiset pysäköintilaitokset mahdollistavat kaupungintalon piha-alueen palauttamista kaupunkimaisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi sekä toimivaksi osaksi elävää kaupunkirakennetta.
• Yleisen pysäköinnin poistaminen piha-alueelta mahdollistaa myös ns. puistikon ja piha-alueen joustavan yhteiskäytön, mikä lisää erityisesti puistikon toiminnallisuutta nykytilanteeseen verrattuna. Pysäköintipaikoista luopuminen mahdollistaa myös pyöräpaikoituksen lisäämisen, lukittavien pyöräkaappien sijoittamista voidaan myös tutkia. Liikuntaesteisten ja jakelu- ja huoltoliikenteen pysäköintipaikat on kuitenkin syytä varata itse kiinteistölle, kuten hankesuunnitelmassa on esitetty.
• Kohde on syytä sisällyttää valmisteilla olevaan kävelyn ja oleilun kehittämissuunnitelman toimenpideluetteloon, mikäli piha-alueen autopysäköintiä voidaan vähentää ja piha-alue muuttaa kaavan mukaiseksi kortteliaukioksi.
• Ennen piha-alueiden suunnittelun käynnistämistä on tarve erikseen päättää yleisten piha-alueiden tavoitteista.
• Yleisten piha-alueiden kustannusarviosta on syytä päättää erikseen ja sisällyttää suunnitteluun ja toteutukseen tarvittavat investointimäärärahat tilainvestointiohjelmaan. Hankesuunnitelmassa, joka keskittyi kaupungintalon peruskorjaushankkeeseen tilahankkeena, ei infrakustannuksia ollut kuin hyvin rajallisesti otettu huomioon.
• Linnankatu 14 piharakennuksen hankkiminen kaupungille on perusteltua, koska rakennus on kohtuullisen helposti muutettavissa toimistokäyttöön ja ei ole nyt, eikä jatkossa sijainniltaan optimaalinen yritystoimintaan.
• Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus pitää perusteltuna uudisrakennuksen korvaamisen 65 työpisteen vuokrahankkeella tilanteessa, jossa tilantarpeen ennakointi on vaikeaa.
• Mikäli Läntinen Rantakatu 13 A rakennukseen sijoittuu ravintola tmv. yritystoimintaa, tulee vuokrahanketta kasvattaa 15 työpisteellä.

Kaupungintalon piha-alueet ovat keskeisellä paikalla keskustassa ja niiden saavutettavuus on erinomainen. Alue voi tulevaisuudessa olla yksi keskustan viihtyvyyttä lisääviä virkistys- ja levähdyspaikkoja kaupunkilaisille. Ottaen huomioon piha-alueiden julkinen luonne, tulisi kaupunginhallitukselle tuoda piha-alueiden suunnitelma ennen piha-alueita koskevan rakennusluvan jättämistä. 

Liite 1Byråbo - Kaupungintalon osittaisen peruskorjauksen hankesuunnitelma

Oheismateriaali 1Hankesuunnitelman liitteet

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää

• hyväksyä liitteenä 1 olevan kaupungintalon, kaupungintalon siipirakennusten sekä Linnankatu 14, nk. Konsulin talon perustusten vahvistamisen, paalutuksen sekä peruskorjauksen hankesuunnitelman,
• että kaupungintalon yleisten piha-alueiden tavoitteista päätetään erikseen kaupunginhallituksessa liikenteellisen selvityksen valmistuttua ennen piha-alueiden suunnittelun käynnistämistä,
• että tonttien 1, 2 ja 4 yleisten piha-alueiden suunnittelusta vastaa kaupunkiympäristön toteutussuunnittelu rinnakkain kaupungintalon osittaisen peruskorjaus -hankkeen kanssa,
• kaupunginhallitukselle tuodaan suunnitelma piha-alueista ennen piha-alueita koskevan rakennuslupahakemuksen jättämistä,
• että yleisten piha-alueiden kustannusarviosta ja toteutuksesta päätetään erikseen,
• että kaupunki tilapalvelujen toimesta käynnistää 65 työpisteen tilakokonaisuudesta markkinavuoropuhelun ja päätös vuokrakilpailutukseen siirtymisestä tehdään Yliopistonkatu 27 käyttöönoton kokemusten perusteella,
• että kaupunki käynnistää Läntinen Rantakatu 13 A peruskorjaussuunnittelun osana kaupungintalokokonaisuuden suunnittelua ja peruskorjauttaa rakennuksen rinnakkain kaupungintalohankkeen kanssa,
• että kaupunki jatkaa neuvotteluja Linnankatu 14 piharakennuksen hankkimisesta kaupungin omistukseen ja
• että arkeologisten kaivausten kustannus 1.400.000–1.500.000 € maksetaan tilapalvelujen käyttömenoista ja katetaan tilapalvelujen kustannuspaikalta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.