Vs. tilapalvelujohtaja Leevi Luoto ja kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi 29.9.2022:

Energiakriisin taustat

Ukrainassa käynnissä oleva sota ja venäläisen maakaasun saatavuuden heikentyminen Euroopassa on nostanut sähkön hintaa merkittävästi. Tulevan talven kaasutoimituksiin liittyy suurta epävarmuutta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ja paikalliset jakeluverkkoyhtiöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että kylminä talvikuukausina saatetaan joutua sähköpulatilanteeseen, jossa pahimmassa tapauksessa joudutaan toteuttamaan kiertäviä sähkökatkoja.

Turun kaupungilla on sähkönhankintasopimus Turku Energian kanssa ajalle 1.1.2022 – 31.12.2024. Sopimusmallissa Turku Energian asiantuntijat ostavat kaupungille sähkön hinnan kiinnityksiä pitkälle tulevaisuuteen ennalta sovitun kiinnityssuunnitelman mukaisesti. Kaupungin sähkönhankinnan hinta nousee huomattavasti, mutta kiinnitysjärjestely osaltaan suojaa kaupunkia suurimmilta hintariskeiltä.

Sähkön hinnan kallistuessa ja mahdollisen sähköpulan uhatessa kaupungin tulee käynnistää vaikuttavia toimia sähkön kulutuksen pienentämiseksi. Toimiin tulee ryhtyä viipymättä, koska syksyn aikana toteutettu säästö tarkoittaa sähköntuotannossa säästyviä resursseja, kuten voimalaitospolttoaineita, joita tarvitaan akuutisti talvikuukausina. Säästötoimenpiteissä puhutaan usein sähkön säästöstä, mutta on hyvä tiedostaa, että osin samoja energialähteitä käytetään kaukolämmön tuotannossa. Siksi myös kaukolämmön säästö on kokonaisuuden kannalta merkityksellistä.   

Energiansäästötoimet toimitiloissa

Turun kaupungin toimitiloissa huonelämpötilan tavoitearvona on pidetty 21 celsiusastetta. Kohteiden välillä ja yksittäisten kohteiden sisälläkin esiintyy huonelämpötilojen osalta hajontaa. Ylilämmityksen eliminoiminen palvelee kaupunkia akuutissa energiakriisissä, mutta tuottaa myös pitkäkestoista kustannussäästöä. Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaan palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa huoneilman lämpötilan tulee lämmityskaudella olla vaihteluvälin +20 °C –  +26 °C sisällä. Lämpötilojen säätö mahdollisimman lähelle asumisterveysasetuksen mukaista alarajaa tuottaa merkittävää säästöä lämmitysenergian kulutuksessa ja lämmityskustannuksissa.

Impivaaran uimahallissa on kolme saunaa pukuhuonetta kohden (höyrysauna, kovat löylyt, lempeät löylyt). Saunat ovat merkittäviä sähköenergian kuluttajia kohteessa. Reaktiona sähköenergian poikkeuksellisen kalliiseen hintaan ja mahdolliseen sähköpulatilanteeseen Impivaaran uimahallissa tulee siirtyä lämmittämään vain yhtä saunaa pukuhuonetta kohden.

Turun kaupungin luonnonjääkentillä on yhteensä 39 pukusuojaa, jotka palvelevat luistelijoita. Pukusuojat ovat pääsääntöisesti sähkölämmitteisiä ja monet puutteellisesti eristettyjä. Sähkön säästämiseksi kaudella 2022-2023 luistelukenttien pukusuojia ei lämmitetä.

Energiansäästötoimet kaupunkiympäristössä

Ulkovalaistus muodostaa noin ¾ kaupunkiympäristön kunnossapidon energiankulutuksesta. Ulkovalaistusta on määrätietoisesti kehitetty energiatehokkaammaksi. Ulkovalaistuksen energiatehokkuutta on parannettu saneeraamalla valaistuskokonaisuutta noin 2 milj. eurolla vuosittain.  Vuodesta 2012 lähtien kaupungin 29648 ulkovalaisimista 38 % on korvattu led-valaisimilla ja samalla kaikki elohopeahöyrylamput on saatu korvattua ledeillä. Viimevuosien energiasäästötoimet ovat keskittyneet suurpainenatriumlamppujen korvaamiseen vähemmän sähköä kuluttavilla ledeillä.  Ulkovalaistuksen toimenpiteillä on kolmessa vuodessa saavutettu 15 % energiansäästö.

Valaisimien ja lamppujen uusimista tehdään suunnitelmallisesti – jo rakennetuilla alueilla infran saneeraustarpeen mukaan ja uusilla alueilla infran rakentamisen myötä.

Kaupunkiympäristön kunnossapidon tavoiteltavat energiansäästön toimenpiteet kohdistuvat toimenpiteisiin, jotka voidaan kohdistaa energiankulutuksen huippukulutuksen ajankohtiin ja heikentämättä oleellisesti turvallisuutta tai sen kokemista. Tavoitteena on, että ulkovalaistuksesta voidaan saada EU:n edellyttämä 5 % energiansäästö.

Kaupunkiympäristö esittää valotehon vähentämisen optimoimista ajankohtiin, joissa on suurin energiakulutus. Esimerkiksi hämärän aikaa voidaan pidentää aamulla ja iltapäivällä/ illalla. Lyhentämällä ulkovalaistuksen paloaikaa koko kaupungin alueella puolella tunnilla - tunnilla aamuin ja illoin, voidaan saavuttaa arviolta noin 3 – 4 % energiansäästö vuositasolla.

Maisemavalaistuskohteita voidaan yöajaksi sammuttaa turvallisuutta heikentämättä. Maisemavalaistuskohteita ovat mm. jokirannan muurivalaistus ja puuvalaistus.

Yhtenä mahdollisena säästökohteena on yksityisteiden valaistuksen sammuttaminen.

Energiansäästötoimenpiteet ei tule kohdistua toimenpiteisiin, joissa turvallisuusriski oleellisesti kasvaa, eikä toiminnan kannalta välttämättömiin kohteisiin, kuten esim. liikennevalot. Kaikki liikennevalojen hehkulamput on korvattu vähemmän sähköä kuluttavilla ledeillä.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• Turun kaupungin toimitilakohteiden lämmitysjärjestelmät säädetään siten, että huonelämpötila pyritään saamaan mahdollisimman lähelle asumisterveysasetuksen mukaista alarajaa +20 °C,
• Impivaaran uimahallissa siirrytään lämmittämään vain yhtä saunaa pukuhuonetta kohden. Poikkeusjärjestely on voimassa 1.11.2022 – 31.3.2023 ja
• luonnonjääkenttien pukusuojia ei lämmitetä luistelukaudella 2022-2023.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupunkiympäristön kunnossapidossa energiansäästötoimet kohdistetaan ulkovalaistukseen, jossa tavoitellaan EU:n edellyttämää 5 % energiansäästöä. Periaatteena on, että energiansäästötoimet kohdistetaan ajankohtiin, joissa energiankulutus on suurimmillaan, ja joissa säästötoimenpiteillä ei heikennetä merkittävästi turvallisuutta ja energiansäästöä ei kohdisteta toiminnan kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin. Toteutettavat energiansäästötoimenpiteet tuodaan kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi lokakuun 2022 aikana.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.