Yhteysjohtaja Matti Niemi 21.9.2022:

Suomessa käydään eduskuntavaalit 2.4.2023. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmassa tulee ratkaistavaksi monia Turun kaupungin sekä laajemmin Varsinais-Suomen, suurten kaupunkien ja kaikkien kuntien kannalta olennaisia kysymyksiä.

Turun kaupungin tärkeimmät edunvalvontatavoitteet on määritelty valtuustokauden alussa hyväksytyssä Pormestariohjelmassa. Ohjelman tavoitteista erityisesti Tunnin juna -yhteyden toteuttaminen sekä Saaristomeren suojelun riittävän rahoituksen turvaaminen tulevat olemaan seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa linjattavia asioita. Tässä esityksessä keskitytään näitä asioita koskevien hallitusohjelmatavoitteisiin.

Kuntien rooli on laajassa muutoksessa, kun hyvinvointipalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta. Tulevaisuuden kuntien rooli keskittyy erityisesti osaamiseen ja elinvoimaan, jolloin suurten kaupunkien rooli korostuu. Kaupunkien kasvumahdollisuuksien varaan rakentuu suurelta osin myös koko Suomen tulevaisuuden kasvu.

Turun kaupunki on tehnyt tämän laajemman kokonaisuuden osalta tiivistä yhteistyötä kuuden suurimman kaupungin C6-verkostossa sekä laajemmassa C21-verkostossa. Verkostojen hallitusohjelmatavoitteiden luonnoksissa korostuvat kuntien ja valtion välisen sopimuspohjaisen kehittämisen merkitys tulevaisuuden kunnille sekä kuntien rahoituspohjan ja erityisesti TKI-toiminnan ja sivistystoimialan toimintaedellytysten turvaaminen. Kaupunkiverkostojen tavoitteita valmistellaan parhaillaan ja ne on tarkoitus julkaista loppuvuonna 2022 ja alkuvuodesta 2023.

Turku tukee osaltaan myös Varsinais-Suomen liiton hallitusohjelmatavoitteiden toteutumista. Maakuntahallitus hyväksyi tavoitteet toukokuussa 2022 ja ne heijastelevat pitkälti myös tässä kuvattuja Turun kaupungin omia hallitusohjelmatavoitteita.

Turun kaupungin hallitusohjelmatavoitteet:

1. Tunnin junan investointipäätöksen toteuttaminen

Turun ja Helsingin välisen nopean raideyhteyden toteuttaminen on edennyt kuluvalla hallituskaudella Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön kautta. Hankeyhtiö on valmistellut yksityiskohtaisia ratasuunnitelmia siten, että ne valmistuvat vuoden 2023 loppuun mennessä. Tunnin junaan kuuluvat Turku-Kupittaa -väli ja Espoon kaupunkirata ovat jo rakentamisvaiheessa. Niihin on myös haettu ja myönnetty EU-rahoitusta n. 80 miljoonaa euroa. Ratasuunnitelmien valmistuttua tulisi tehdä varsinainen toteuttamispäätös, jotta vuonna 2024 päästäisiin toteutus- ja rakentamissuunnitteluun. Itse rakentamisen olisi tarkoitus alkaa 2025 ja radan käyttöönotto tapahtuisi vuosina 2030-2031.

Yllä kuvatun aikataulun toteutumiseksi seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi tehdä selkeä kirjaus Tunnin junan toteuttamisesta ja investointipäätöksestä uudelle ratayhteydelle siten, että junayhteys on otettavissa käyttöön 2030.

Poliittinen päätös toteuttamisesta tarvitaan heti hallitusohjelmasta, jotta tarvittavat valmistelut päätösten tekemiseksi pääsevät käyntiin ajoissa. Vielä tämän vaalikauden aikana tulisi ratkaista nopeiden raideyhteyksien rahoitusmallin periaatteet, jotta toteutukseen päästään suunnitellussa aikataulussa ja jotta EU:n kuluvan rahoituskehyskauden mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Tunnin junaan liittyvää edunvalvontaa tehdään hallitusohjelman lisäksi Euroopan komission ja parlamentin suuntaan, sillä yhteys on keskeisin Suomen ydinverkkoon kuuluva hanke.

Tunnin junan edunvalvontatyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Tunnin juna -hankeyhtiössä mukana olevien kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen kanssa. Eräs keskeinen haaste liittyy ylipäätään nopeiden ratayhteyksien merkityksen perusteluun Suomen tulevaisuuden kannalta, joten vuoropuhelua tulee käydä myös muiden nopeiden ratayhteyksien hankeyhtiöiden ja vaikutusalueen kaupunkien ja kuntien kanssa.

2. Saaristomeren suojelu ja rahoitus

Saaristomeren vesistön ekologinen tila on heikentynyt viimeisten vuosien saatossa merkittävästi. Saaristomeren alueen maatalouden kuormitus on Suomen ainoa kohde Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien listalla (ns. hot spot -lista).

Nykyinen hallitus hyväksyi huhtikuussa 2021 Saaristomeri-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta niin, että hot spot -statuksesta päästäisiin vuoteen 2027 mennessä. Osana ohjelmaa on laadittu Maatalouden vesiensuojelun tiekartta, jonka toimenpiteillä valuma-alueen suurimpia kuormitustekijöitä voitaisiin vähentää. Tiekartan toimenpiteiden on arvioitu onnistuessaan vähentävän Saaristomeren valuma-alueen vuosittaista kuormitusta n. 100 000-150 000 kiloa, mikä olisi nykyarvion mukaan riittävä taso Saaristomeren tilan nostamiseksi ns. hyvälle tasolle.

Tiekartan toteuttamisen kustannuksiksi on arvioitu n. 18 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2022-2027, eli yhteensä hieman yli 100 miljoonaa euroa. Vuosille 2022 ja 2023 ohjelman toteuttamiseen varattu rahoitustaso ei ole ollut riittävä, minkä lisäksi esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyn käytännön toteuttamisessa on ollut haasteita. Osa ongelmaa on valtion rahoituksen hallinnollinen jakautuminen usean eri toimijan budjetteihin, jolloin kokonaisuutta on hankala hallita. Saaristomeren suojelun riittävän tilan saavuttaminen edellyttää kasvavia toimintaresursseja tulevalla vaalikaudella.

Hallitusohjelmaan tulisikin tehdä kirjaus, jossa erillistä Saaristomeri-ohjelmaa jatketaan, tavoitteena saavuttaa Saaristomeren hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Samalla ohjelmalle tulisi osoittaa yhtenäinen, itsenäinen rahoitus, joka riittää ohjelman ja sen sisältämän tiekartan toimenpiteiden toteutukseen, arviolta n. 80-90 miljoonaa euroa vuosina 2024-2027.

Saaristomeren suojeluun ja sen rahoitukseen tehtävää edunvalvontaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, muiden alueen kuntien, järjestöjen ja aktiivien kesken.

Oheismateriaali 1Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee kaupungin hallitusohjelmatavoitteet tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.