Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi ja kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa 29.9.2022:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi syrjäytymisen ehkäisemisen ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämisen -toimenpideohjelmat 28.1.2019 § 7 ja niitä toteutettiin valtuustokaudella 2018-2021. Toimenpideohjelman toimeenpanoa ovat tukeneet Smart and Wise Turku -kärkihankkeen painopistealueet syrjäytymisen ehkäisy ja kaupunkisuunnittelu. Järjestämistoiminnon johtoryhmä on käsitellyt ja hyväksynyt syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpideohjelman loppuraportin. Työ syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja tasapainoisen aluekehityksen edistämiseksi jatkuu myös kuluvalla valtuustokaudella perustoiminnassa ja mm. osana pormestariohjelman mukaista Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja tasapainoisen aluekehityksen kärkihanketta.

Syrjäytymisen ehkäisemisen osalta toimenpideohjelmaan kirjatut toimenpiteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet vuoden 2021 loppuun mennessä. Nuorten vapaamuotoinen oleskelu -toimenpide sekä alueellisen eriytymiseen kirjatut toimenpiteet eli alueellisen erittymisen ennakointimalli ja alueprofiili eivät ole edenneet suunnitelman mukaisesti. Tämä johtuu resurssien kohdentamisesta muuhun kaupungin toimintaan.

Toimenpideohjelman vaikutuksia ja vaikuttavuutta on seurattu laadullisten mittareiden sekä syrjässä olevien nuorten määrän kautta. Lisäksi hankkeen aikana on kehitetty kaupunkitasoinen syrjäytymisen seurantamalli jatkuvaa seurantaa varten. Syrjässä olevien nuorten määrä on kehittynyt positiivisesti toimenpideohjelman aikana koronan vaikutuksista huolimatta. Hankkeen alkaessa Turussa oli arviolta 2.900 syrjään jäänyttä 15–29-vuotiasta nuorta. Tänä vuonna kesäkuussa 2022 luku on 2.600. Syrjässä -luku perustuu Me säätiön toteuttamaan laskentamalliin, joka hyödyntää tuoreinta saatavilla olevaa tietoa työttömistä, työvoiman ulkopuolisista sekä eläkkeellä olevista 15-29 -vuotiaista nuorista. Koronapandemian vuoksi työttömien nuorten määrä lähti kovaan kasvuun, mutta niiden osuus, joilla oli työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä, pieneni.

Monet toimenpideohjelmaan kirjatuista sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen toimista ovat pitkän aikavälin hankkeita, joita on toimenpideohjelman aikana edistetty. Lyhemmän aikavälin toimet ovat edenneet myönteisesti. Sosiaalisesti kestävää kaupunkikehitystä on edistetty esimerkiksi hyödyntämällä lähiökehittämisessä kumppanuusmalleja, toteuttamalla asunto- ja maapoliittisia periaatteita sekä parantamalla julkisen ja kevyen liikenteen palvelutasoa.

Toimenpideohjelmien yksityiskohtaisemmat raportit ovat oheismateriaaleina. Alla on tiivistelmä toimenpideohjelmien toteutumisesta tavoitekokonaisuuksittain.

Syrjäytymisen ehkäiseminen 

Tiedolla johtamisen työkalut:

Toimenpideohjelma tuotti tiedolla johtamisen tueksi mm. kouluterveyskyselyn aluedatan, tutkimuksia syrjäytymisen riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä, syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ilmiöihin perehdyttäviä koulutuksia useille eri kaupungin palvelualueiden ammattilaisille (n. 400 hlöä) sekä syrjäytymisen ehkäisemisen ilmiön seurantamallin. Resurssivirtojen analyysin avulla selvitettiin syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen käytettyjä resursseja Turussa ja suuralueittain. Valtiovarainministeriön Aurora AI-hankkeen kanssa yhteistyössä on tunnistettu uusia nuorten kohderyhmiä klusteroimalla kouluterveyskyselyä, kehitetty tilannekuvajohtamista ja valmisteltu nuorten kokonaisvaltaista asiakasohjausta. Tietoa koronan vaikutuksista lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin kerättiin ja palveluohjausviestintää tehostettiin monikanavaisesti.

Koti tukee nuoren kasvua:

Nuorten ja perheiden osallisuutta tukeva systeeminen työote on jalkautunut perhe- ja aikuissosiaalityön toimintatavaksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.10.2020 sisältäen mm. lapsivaikutusten arvioinnin. Monialaista matalan kynnyksen apua tarjoavan Perhekeskusmallin toiminnan kehittämistä jatkettiin Syvälahden ja Ypsilonin monitoimitaloissa. Aluekehittämisen pilotoinnin myötä Turkuun on rakentunut perhekeskustoiminnan hybridimalli, jonka perustana toimivat aluekehittämisessä luodut alueelliset moniammatilliset verkostot. Varhaiskasvatukseen vanhemmuuden tukemiseen saatiin perhetyöntekijä, 8 sosionomia ja kaksi koulukuraattoria. Vanhempien mielen hyvinvointia tukemaan palkattiin myös psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka resurssi kohdistettiin neuvolatoimintaan. Tämän resurssin avulla pystyttiin auttamaan 79 asiakasta n. puolen vuoden aikana. Perheneuvola aloitti varhaiskasvatuksen konsultoinnin elokuussa 2020 ja toiminta jatkuu.

Aikuiset välittävät nuoresta:

Syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemisen teemat otettiin mukaan konsernihallinnon jakamien avustusten jakamisperusteisiin. Perusopetus sitoutui toiminnassaan hyvinvointi-laatuteemaan, jonka puitteissa mm. otettiin käyttöön koko koulun ennaltaehkäisevä ProKoulu -toimintamalli ja koulutettiin MAPA -kouluttajia haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kohtaamiseen. ProKoulu -toimintamallin edistämiseksi on palkattu koordinaattori ja jalkauttamisen tueksi perustettu ohjausryhmä. Kiusaamisen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevän työn ohjeistukset päivitettiin ja yhteisöllisen oppilashuollon laadun kehittäminen käynnistettiin. Kiinanmyllyn sairaalakoulu aloitti 08/2020 perusopetuksen henkilökunnan konsultoinnin ja on toteuttanut lähes 100 konsultointia. Kehittämistyö on nyt käynnissä. Sivistystoimi kohdensi lisäresursseja koulukohtaisten tarpeiden mukaisesti OPH:lta saadun mittariston avulla. Lapsille ja nuorille tarjottiin vapaa-ajan toimintaa loma-aikoina asuinalueilla. Nuorisopalvelut uudistivat työntekijöiden työaikoja ottaen huomioon lasten ja nuorten toiveet. Uudistus lisäsi nuorisotalojen aukioloaikoja myös viikonloppuisin. Toisen asteen henkilökunta sitoutui erityistä tukea tarvitseville tukea antavaan ratkaisukeskeiseen Nepsy-valmentajakoulutukseen. Kouluakäymättömyyden ehkäisemiseksi tehtiin työtä myös hankkeiden kautta ja työ jatkuu edelleen.

Palvelut ja nuoret kohtaavat:

Vamos, Ohjaamo, aikuissosiaalityö ja perheneuvola kehittivät palveluitaan asiakaslähtöisemmiksi palvelumuotoilun avulla. Aikuissosiaalityö ja Ohjaamo uudistuivat asiakasprosesseista lähtien. Palveluohjauksen ja viestinnän edistämiseksi vapaa-aikatoimiala resursoi some-työntekijän, jonka avulla edistettiin olemassa olevien palveluiden ja toimintojen näkyvyyttä nuorille. Tietoisuutta palvelumahdollisuuksista lisättiin toteuttamalla 3 matalan kynnyksen palveluohjauksen opasta varhaiskasvatuksen henkilökunnalle, lapsille, nuorille ja lapsiperheille sekä toisen asteen opiskelijoille. Oppaiden sisältöjen markkinointia sekä palveluohjauksen tehostamista edistettiin aktivoivan pilotin kautta.

Nuorella on eväät hyvään mieleen:

Kymmenen psykiatrisen sairaanhoitajan työskentelyn aloittaminen yläkouluissa ja 2. asteen oppilaitoksissa vähensi nuorisopoliklinikan lähetteiden määrää alkuvaiheessa 25 %. Oman henkilöstön osaamista lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi vahvistettiin koulutuksilla, joihin osallistui 1000 henkilöä. Ehkäisevän päihdetyön osalta käynnistettiin syksyllä 2021 päihdekasvatustunnit myös 7.-luokkalaisille.

Nuorella on mahdollisuus harrastaa:

Kimmoke-rannekkeen käyttäjäkunta laajennettiin työttömien perheenjäseniin. Nuorten toimintakykyä tuettiin ulottamalla liikkuva koulu –toimintamalli toiselle asteelle. Liikkuva koulu jatkui perusopetuksessa yhteyshenkilöiden tukemana. Harrastamisen Suomen mallin pilotissa keväällä 2021 (”Kohti harrastamisen Turun mallia”) käynnistettiin etsivä harrastustoiminta seitsemällä eri koululla sekä Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistossa. Pilotti sai jatkoa syksyllä 2021. Harrastamisen edistämiseksi työhön palkattiin harrastamisen koordinaattori. Toiminnoilla on vahvistettu syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja lisätty palveluja niille kohderyhmille, jotka muuten jäävät harrastusten ulkopuolelle. Elintapaohjausta kehittävä Terveempää elämää -hanke käynnistyi vuoden 2020 alussa.

Nuorella on koulutus, joka avaa ovia työelämään:

Nuorisotakuun vision toteuttamista jatkettiin vahvistamalla yritysyhteistyötä ja kehittämällä oppisopimuskoulutusta. Maahanmuuttajataustaisten koulutukseen ja työhön ohjaamista tehostaa Osaamiskeskus. Nuorisotakuun toteuttamista tuettiin useilla hankkeilla. Tuotoksena saatiin useita työkaluja sekä ohjaus- ja tukimalleja 2. asteelle. Uusi työnhaun opas (Työelämän pelikäsi) opastaa 2. asteen opiskelijoita ja toimii yläkoulujen opinto-ohjauksen opetusmateriaalina. Nuorten palvelut huomioitiin osana vuonna 2021 käynnistyvää työllisyyskokeilua.

Sosiaalisesti kestävä kaupunkikehitys

Aluekehittämisen toimenpiteet:

Runosmäen monitoimitalon osalta siirryttiin vuonna 2021 toteutusvaiheeseen ja kumppanina hankkeessa toimii ”Runosmäki yhdessä” -ryhmittymä. Runosmäen uuteen monitoimitaloon keskitetään alueen toimintoja (kuten päiväkoteja ja nuorisotilat), ja talon rakentamisen kautta vapautuvien kiinteistöjen kehittäminen toimii starttimoottorina laaja-alaisessa, Piiparinpolulle ja sen lähialueille keskittyvässä, aluekehittämisen kokonaisuudessa.

Runosmäen lisäksi monitoimitalo- ja aluekehityshankkeet ovat edenneet Linnakaupungissa ja Pansio-Pernossa. Vuonna 2021 hyväksyttiin Linnakaupungin monitoimitalon tarveselvitys. Pansio-Pernon monitoimitalon edellyttämän asemakaavamuutoksen tavoitteet hyväksyttiin 2021. Pansio-Pernossa alkuperäinen ajatus aluekehittämisen kumppanuusmallista ei ole toteutunut, mutta sen sijaan pormestariohjelmaan on nostettu merellisen Turun vision laatiminen. Vision pohjalta on tarkoitus päivittää yleiskaavaa erityisesti länsi-Turun osalta.

Kumppanuusmallien lisäksi keinoja alueiden täydennysrakentamisen edistämiseksi on haettu asunto- ja maapolitiikan periaatteilla, jotka hyväksyttiin kaupungin valtuustossa kesäkuussa 2020 ja niiden toimenpano hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa 2020. Täydennysrakentamiseen ja / tai asumisvaihtoehtojen monipuolistamiseen tähtäävää kaavoitusta on saatu eteenpäin esimerkiksi Lausteella, Pansio-Pernossa ja Koivulassa.

Hepokullassa asuinaluetta uudistetaan korjausrakentamisen ja täydennysrakentamisen kautta. Alueella on käynnissä poikkeuksellinen korjaushanke, johon osallistuvat lähes kaikki alueen omistusasuntoyhtiöt. Taloyhtiöt ovat jättäneet kaupungille yhteisen kaavoitusaloitteen.

Turun kaupunki osallistuu valtakunnalliseen lähiöohjelmaan 2020-2022. Ohjelman tavoitteena on asuinalueiden kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen myönteinen kehitys. ARA on myöntänyt ohjelmaan liitetyille toimenpiteille 35 %:n avustuksen. Nämä toimenpiteet on keskitetty kolmen kohdelähiön alueelle, eli Lausteelle, Runosmäkeen ja Pansio-Pernoon.

Asukkaiden osallisuus asuinalueiden ja yhteisen kaupungin kehittämiseen:

Turun ensimmäinen asukasbudjetti toteutettiin vuosien 2020 ja 2021 aikana ja sen teemana oli hyvinvoinnin edistäminen. Asukasbudjettiin kohdistui paljon mielenkiintoa. Toteutukseen valitut hankkeet tuli toteuttaa vuoden 2021 aikana. Valtaosa hankkeista toteutui aikataulun mukaisesti, mutta kuusi hankkeista on edelleen kesken. Vuonna 2021 osallistavan budjetoinnin toimintatapa päätettiin vakiinnuttaa ja Turun toinen asukasbudjettiprosessi aloitettiin teemalla lasten ja nuorten hyvinvointi. Asukasbudjetin toteutukseen varattu määräraha on toisen budjetin kohdalla nostettu miljoonasta kolmeen miljoonaan euroon.

Asukkaiden ääntä pyritään saamaan vahvemmin kuulumiin myös hyödyntämällä yhteiskehittämistä aluesuunnittelussa. Vuonna 2021 aloitettiin Turun lähiövision tekeminen. Visio valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä ja se on osa vuoden 2022 alussa hyväksyttyä Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanketta. Lähiövision tavoitteena on muodostaa yhteinen ajatus ja tavoitetila Turun lähiöiden tulevaisuudesta ja niiden kehittämisestä. Visio rakennetaan yhteistyössä kaupunkiorganisaation, Turun asukkaiden ja kaupungissa toimivien eri osapuolten kanssa erilaisten tapahtumien, työpajojen sekä kyselyn ja raatityöskentelyn avulla.

Alueiden erityispiirteet suunnittelun ja toimien kohdentamisen pohjana:

Alueiden erityispiirteitä huomioidaan positiivisen erityiskohtelun toimintamallin avulla varhaiskasvatuksessa. Toimina on toteutettu esimerkiksi osoittamalla lisäresursseja lastentarhanopettajille ja jalkauttamalla perhetyöntekijöitä varhaiskasvatukseen asuinalueilla, joilla tähän on eritystä tarvetta. Segregaation ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi peruste konsernihallinnon avustusten jaossa. Ymmärrystä alueiden erityistarpeista pyritään saamaan kattavan alueellisen tietopohjan ja indikaattorien seuraamisen lisäksi myös kuuntelemalla asukkaita ja osallistamalla heitä alueiden suunnitteluun.

Saavutettavuutta ja liikkumista edistävät palvelut:

Julkisen liikenteen palveluita on parannettu esimerkiksi lippu-uudistusten avulla ja parantamalla viestintää. Vuoden 2021 talousarvion hyväksymisen yhteydessä bussien runkolinjastouudistus päätettiin siirtää vuodesta 2022 kolmella vuodella ja päätöksen mukaan runkolinjasto otetaan käyttöön kesällä 2025. Runkolinjauudistuksen tavoitteena on lisätä tiheästi liikennöiviä linjoja ja poikittaisia yhteyksiä, mikä parantaa alueellista saavutettavuutta etenkin keskustan ulkopuolella. Raitiotien suunnittelu jatkuu ja raitiotien yleissuunnitelman laatiminen linjalle Satama-Varissuo käynnistyi keväällä 2021. Raitiotie ratkaisulla on kaupungille suuri strateginen merkitys ja se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita ja parantaa lähiöiden saavutettavuutta.

Kevyen liikenteen edellytyksiä parannetaan uudistamalla kaupunkipyöräjärjestelmää. Kolmivuotinen sopimus palveluntuottajan kanssa päättyi 2021 ja 2022 aloittaa uusi palveluntuottaja nelivuotisella sopimuksella. Uuden kaupunkipyöräjärjestelmän avulla pyörien ja pyöräasemien määrä saadaan kaksinkertaistettua saman kokoluokan kustannuksilla verrattuna edelliseen järjestelmään. Talvipyöräilyä edistetään laajentamalla tehostetun talvikunnossapidon pyöräilyväylästöä. Väylästön kokonaisuus on kilpailutettu erikseen 2021.

Oheismateriaali 1Syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpideohjelman vuosien 2018-2021 loppuraportti

Oheismateriaali 2Sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen toimenpideohjelman päätösvuoden 2021 raportti

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee raportit tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.