Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristölakimies Nina Mattila 5.8.2022:

Kaupunginvaltuusto on 13.12.2021 § 287 hyväksynyt asemakaavan- ja tonttijaonmuutoksen Tammitien kulma 2.0 Nummen kaupunginosaan. Asemakaavanmuutos mahdollistaa alueen käyttötarkoituksen muutoksen pienteollisuustoiminnasta asumiseen. Kaavamuutoksella tavoitellaan alueen kokonaisilmeeseen soveltuvaa matalahkoa 2-5 kerroksista kerrostalovaltaista asumista. Rakennusten korkeus on sovitettu ympäristöön ja matalin rakentaminen sijoittuu Vanhan Hämeentien varteen. Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus on n. 31700 k-m². Alueelle arvioidaan tulevan n. 530 asuntoa ja niihin n. 650 asukasta.  Nummenmäen Pientalot ry on valittanut valtuuston päätöksestä ja vaatinut päätöksen kumoamista. Valittaja on myös vaatinut asemakaavamuutoksen aloitteentekijöitä korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa.

Turun hallinto-oikeus on päätöksellään 29.6.2022 hylännyt valituksen. Hallinto-oikeus toteaa, että kun otetaan huomioon, että asemakaava-alueella on voimassa Turun yleiskaava 2020, ei maakuntakaavalla ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ohjausvaikutusta laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Voimassa olevassa esitystavaltaan varsin yleispiirteisessä Turun yleiskaavassa 2020 kaavamuutosalue sijoittuu pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP). Yleiskaavassa osoitettu pääkäyttötarkoitus on siten asuminen. AP-kaavamerkintään liittyvässä kaavamääräyksessä todetaan mm., että alue varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle. Kaavamääräys ei siten kokonaan sulje pois kaavamuutoksessa osoitetun mukaista rakentamista, kunhan alueen pääasiallinen luonne säilyy pientalovaltaisena. Kaavamuutoksen myötä alueen pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu pienteollisuuskäytöstä asumiseen, mitä on pidettävä yleiskaavan mukaisena. Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen muuttaa alueen kaupunkikuvaa, mutta Nummenpakan alueen ominaispiirteet eivät kaavamuutoksen johdosta kuitenkaan olennaisesti muutu. Yleispiirteinen yleiskaava on otettu riittävästi huomioon asemakaavan muutosta laadittaessa.

Hallinto-oikeus on todennut, että kaavamuutoksessa on laissa edellytetyin tavoin otettu huomioon rakennetun ympäristön vaalimista koskeva sisältövaatimus. Rakennusten sijoittelua ja julkisivuja koskevilla tarkemmilla kaavamääräyksillä on siten sovitettu uudisrakentamista erityisesti Vanhan Hämeentien nykyiseen ilmeeseen yhtenäisen katunäkymän aikaansaamiseksi. Kaava-alueelle osoitettu rakentamistehokkuus on kaupunkialueella maltillinen, mikä mahdollista suhteellisen väljän rakentamisen niin, että rakentaminen sopeutuu myös tehokkuudeltaan ja kaupunkirakenteellisesti läheisiin pientaloalueisiin.

Hallinto-oikeuden mukaan kaava-alueen sijainti, alueen nykyinen voimassa olevien kaavojen sisältö ja käyttö sekä lähialueen olosuhteet huomioon ottaen kaavamuutos ei myöskään merkitse kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaupunkikuvassa tapahtuvien muutosten mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon tai asumisviihtyisyyteen ei ole sellainen maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle aiheutuva kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Lisäksi päätöksessä nostetaan esille, että kaavamuutosten edellytysten arviointi on laillisuusharkintaa. Hallinto-oikeus voi siten arvioida ainoastaan valitun kaavaratkaisun lainmukaisuuden.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kaavoituksen tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiin ja täyttää kaavalle asetetut vaatimukset ottaen huomioon kunkin kaava-alueen olosuhteet. Siten yhden alueen kaavoittaminen ei valituksessa esitetyin tavoin merkitse, että kyseisen kaavamuutoksen perusteella maanomistaja voisi jollain toisella alueella saada omistamalleen alueelle samansisältöisen kaavan.

Hallinto-oikeus on hylännyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Kaavan muuttamista koskevan aloitteen tekijä ei ole hallintoprosessilain 95 §:ssä tarkoitettu oikeudenkäynnin osapuoli asemakaavan muutosta koskevassa valitusasiassa. Asemakaavamuutoksen hakijaa ei siten voida yhdistyksen vaatimalla tavalla velvoittaa korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikuluja.

Turun hallinto-oikeuden päätöksestä on jätetty valituslupahakemus korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Oheismateriaali 1Turun hallinto-oikeuden päätös 29.6.2022

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee Turun hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lindfors ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Asian esitteli pormestari Minna Arve.