Vs. järjestämisjohtaja Minna Sartes ja palvelujohtaja Mika Helva 15.6.2022:

Suomessa on valmisteilla kotoutumisen edistämisen lain muutos, jonka on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa työvoimapoliittisen lainsäädännön muutoksen kanssa. Arvioitu voimaantuloaika tällä hetkellä on 1.11.2024. Lain tarkoitus on nopeuttaa kotoutumista ja siirtää kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä kuntien vastuulle. Tällä hetkellä kuntien vastuulla on työvoimaan kuulumattomien kotoutumissuunnitelmien tekeminen ja toimeenpano. TE-toimiston vastuulla on työttömien työvoimaan kuuluvien kotoutumissuunnitelmien tekeminen ja toimeenpano. Työllisyyden kuntakokeilussa TE-toimiston kotouttamisesta vastaavat viranhaltijat ovat siirtyneet kuntien työnjohdon alle.

Periaatteessa kotoutumislain kohderyhmänä ovat kaikki maahanmuuttajat, mutta taloudellisista syistä kohderyhmää ei laajenneta eli edelleen kotoutumistoiminnan ulkopuolelle jää suurin osa maahanmuuttajista eli työn perässä tänne muuttaneet sekä ne perhesyiden perusteella muuttaneet, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Ainoana uutena kohderyhmänä tulevat ihmiskaupan uhrit kansainvälistä suojelua hakeneiden sekä muiden työttömäksi ilmoittautuneiden kotoutujien lisäksi. Ns. paperittomien tilannetta ei tällä lailla olla ratkaisemassa.

Uusi kotoutumislaki on tuomassa kunnalle selvästi uusia tehtäviä. Kunnan tulee laatia kotoutumisohjelma, jossa se kertoo, kuinka kotoutumisprosessi kunnassa käytännössä etenee. Uuden lain mukainen kotoutumisprosessi alkaa johdantojaksolla, joka sisältää osaamisen ja kotoutumisen palvelutarvearvion, kotoutumissuunnitelman laatimisen sekä maahanmuuttajan ymmärtämällä kielellä järjestettävän yhteiskuntaorientaation, joka on uusi myöhemmin asetuksella täsmennettävä palvelu. Seuraavassa vaiheessa suurin osa kotoutujista siirtyy kunnan järjestämis- tai hankintavastuulle tulevaan kotoutumiskoulutukseen, luku- ja kirjoitustaitokoulutukseen, aikuisten perusopetukseen tai lastenhoidolla tuettuun kotiäideille tarkoitettuun kotouttavaan toimintaan. Kotokoulutukseen lisätään uutena vaatimuksena kielitaidon päättöarviointi, jolla arvioidaan saavutettua suomen tai ruotsin kielen osaamista. Tarvelähtöisesti tarjotaan muita työllisyys-, koulutus- ja SOTE-palveluita. Lisäksi kuntia edellytetään tarjoamaan kaikille maahanmuuttajille ja tarpeen mukaan muunkielisille ohjaus- ja neuvontapalveluja. Tämä on kunnille uusi lakisääteinen tehtävä, vaikka Turku tarjoaa jo nyt näitä palveluja International House Turun kautta.

Laki antaa tehtäviä myös muille toimijoille. Alaikäisenä ilman huoltajaa tulevien lasten tuetut asuntolapalvelut tulevat sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi hyvinvointialueen vastuulle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeessa olevalle kotoutujalle kunta voi laatia yhdessä hyvinvointialueen kanssa monialaisen kotoutumissuunnitelman. Kiintiöpakolaisten vastaanotosta kunta sopii jatkossa ELY-keskuksen kanssa. Sille ja valtion muille toimijoille kuten Kehalle ja Työ- ja elinkeinoministeriölle varataan roolia valtakunnallisen kotoutumisen kehittämisessä ja kuntien valvonnassa, johon osallistuu myös AVI.

Uusien tehtävien toteuttamiseksi valtio tulee rahoittamaan toimintaa pääsääntöisesti kahdella tapaa eli kansainvälistä turvaa hakeneiden osalta maksetaan pakolaisten määrään sidottua valtionosuutta, joka jatkossa jaetaan kunnan ja hyvinvointialueen kesken sekä kunnan muunkielisistä maksettavan yleisen valtionosuuden vieraskielisyyskerrointa korottamalla.

Pakolaisten kotouttamisesta maksettava korvaus jakautuu kolmeen ikäryhmään. Kunnan osuus nykyisestä laskennallisesta korvauksesta alle 7-vuotiaiden osalta olisi jatkossa 95 prosenttia (6 845 euroa x 0,95 = 6 502,75 euroa eli noin 6 503 euroa). 7-17 -vuotiaille lapsille esitys kunnan osuudeksi nykyisestä laskennallisesta korvauksesta olisi 70 prosenttia (2 300 euroa x 0,7 = 1 610 euroa). Täysi-ikäisten kunnan osuudeksi nykyisestä laskennallisesta korvauksesta esitetään 70 prosenttia (2 300 euroa x 0,7 = 1 610 euroa). Tällä hetkellä valtio korvaa erillisten hakemusten mukaisesti heidän tulkkauspalvelut (tulkitsemispalvelut), mutta jatkossa tämä lisätään korottamalla tätä korvausta kaikkien ikäryhmien osalta 424 euroa per henkilö vuositasolla. Viimeksi mainitun ryhmän osalta maksetaan ensimmäisen vuoden osalta lisäksi Osaamisen ja palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen 29 euroa per henkilö, monikielisen yhteiskuntaorientaatioon tekemiseen 500 euroa per henkilö ja kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen 8 333 euroa per henkilö.

Vieraskielisyyskertoimen korotukseen tuodaan mukaan osaamiskeskuspalveluiden sekä neuvonta- ja ohjauspalvelujen vakinaistamisen rahoitus, mutta hallituksen esitys ei kuitenkaan tuo selvästi tämän rahan riittävyyttä. Jos jaettava raha on valtakunnallisesti vain 4-5 miljoonaa, tämä toisi Turulle ainoastaan 220 000 – 275 000 euroon, jos tuo raha jaetaan kaikkien Suomen muunkielisten suhteessa. Nykyinen kaupungin kahden hankkeen kautta saama rahoitus on yli miljoona euroa vuodessa. Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan kerrota, onko tämä oikea laskutapa kunnille maksettavan korvauksen suhteen.

Lakiesityksessä otetaan kantaa lisäksi tiedonsaantiin, mutta ei löydetä selvää ratkaisua, kuinka tieto yhteisistä asiakkaista liikkuisi kuntien, hyvinvointialueen ja valtion eri toimijoiden välillä.

Aikataulusyistä Turun lausunto on annettu kotoutumispalvelujen virkamieslausuntona, joka on liitteenä ja jossa varattiin Turun kaupunginhallitukselle mahdollisuus oman lausunnon antamiseen. Se haluttiin pitää suppeana ja ainoastaan tärkeimpiin asioihin puuttuvana.

Liite 1Turun kaupungin lausunto

Oheismateriaali 1Hallituksen esitys kotoutumisen edistämiseksi annetuksi laiksi

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus yhtyy liitteen 1 mukaiseen lausuntoon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.