Lausunto Turun hallinto-oikeudelle: asemakaavanmuutos- ja tonttijako/tonttijaonmuutos ”Uusi konserttitalo”

31.5.2022 ympäristölakimies Nina Mattila

Viite: 469/03.04.04.04.16/2022, 593/03.04.04.0416/2022, 615/02.04.04.04.04.16/2022, 622/03.04.04.04.04.16/2022

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Vaatimukset ja valitusperusteet

Valituksissa vaaditaan valtuuston päätöksen kumoamista. Valitusten mukaan konserttitaloa ei olisi tullut sijoittaa Itsenäisyydenaukiolle. Sijaintipaikka ei perustu riittäviin selvityksiin eikä ole perusteltu riittävästi eivätkä asiantuntijalausunnot ole puoltaneet sijaintia. Viranomaisohjaus ei ole toteutunut. Rakennetun ympäristön vaalimisen sisältövaatimus ei täyty. Asemakaava on maakuntakaavan ja yleiskaavan ja niiden tavoitteiden vastainen. Asemakaava on ristiriidassa 2013 voimaan tulleen asemakaavan suojelumerkinnän VP/s kanssa. Asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaalimisen osalta. Itsenäisyydenaukion vaikutus viheralueiden säilymiseen on hahmotettu väärin. Kansallisen kaupunkipuiston arvoja ei ole huomioitu eikä huolto- ja käyttösuunnitelmaa noudatettu. Kaava ei perustu riittäviin liikenteellisiin ja muihin selvityksiin. Maisemavaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Kaava on ristiriidassa Itäisen rantakadun yleissuunnitelman liikenne ym. tavoitteiden kanssa. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kansalliseen kaupunkipuistoon ja kulttuuriympäristöön eivät pidä paikkansa. Vuorovaikutus on toteutunut minimin mukaan ja sen olisi pitänyt olla laajempaa. Kaikilta tarvittavilta tahoilta (esim. Varsinais-Suomen sotaveteraanipiiri) ei ole pyydetty lausuntoa. Konserttitalon sijoituspäätöstä on valmisteltu salassa ja asemakaava ja tarjousten laatiminen tehty väärässä järjestyksessä. Pormestariohjelma on edellyttänyt valtuutetuilta sitoutumista siihen, että konserttitalo rakennetaan nopeasti ja tämä on vaikuttanut äänestystulokseen. Kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa salliessaan Itsenäisyydenaukion poistamisen. Kaavalla on kielteisiä vaikutuksia kaupungin talouteen. Lisäksi yhdessä valituksessa on vaadittu, että kaupunki velvoitetaan laatimaan kaavoituskatsaus ja pitämään se helposti saatavilla internetissä.

Kaavan tavoitteet ja sisältö

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti akustisen orkesterimusiikin esittämiselle tarkoitetun konserttitalon rakentaminen Itsenäisyydenaukiolle. Rakennuksen pääsali mitoitetaan 1300 katsojalle ja vähintään 95 soittajalle. Pienempi monitoimisali mitoitetaan 350 katsojalle. Konserttisalit aula- ja taustatiloineen muodostavat toimivan kokonaisuuden, jossa konserttitalon ja kaupunginteatterin toiminnallinen integroituminen ja synergia hyödynnetään. Tavoitteita ja niiden tarkentumista kaavaprosessin aikana kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 4.3. Kohde sijaitsee arvokkaaksi määritellyllä maisema-alueella Aurajoen itärannan kulttuurirakennusten muovaamassa ympäristössä. Kaavaselostuksen mukaan kaikki toimenpiteet Itsenäisyydenaukiolle tulee tehdä vaativan kaupunkikuvallisen ympäristön ehdoilla siten, että turvataan ja parhaimmillaan vahvistetaan kaupunginteatterin, virastotalon ja Wäinö Aaltosen museon muodostaman kokonaisuuden asemaa. Rakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja aikaa kestävää.

Vuorovaikutuksen toteutuminen

Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltassa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 8 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen luvussa 6. Lain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 64 §:ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireille tulosta. MRL 65.1 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

MRL 66 §:n mukaan valmisteltaessa kaavaa, joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, kunnan on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi. MRA 29 §:n mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto: 1) maakunnan liitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita; 2) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta taikka maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta; 3) kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa; 4) tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään, sekä asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä.

Konserttitalon sijaintia tutkittiin useaan eri paikkaan ja valinnassa käytettiin taloudellista, toiminnallista ja kaupunkikehityksellistä harkintaa. Kuten kaavaselostuksen kohdassa 4.4.1 on todettu, kaupunginhallitus valitsi uuden konserttitalon sijaintipaikaksi Itsenäisyydenaukion ja hankintamenettelyksi allianssin 6.4.2020 § 142. Sijoituspaikkojen vertailu on luettavissa kaupunginhallituksen pöytäkirjasta. Kaavamuutoksen käynnistämistä samalle hankkeelle useaan eri paikkaan ei voi pitää tarkoituksenmukaisena ja siksi sijoituspaikasta tuli tehdä erillinen päätös. Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin kuulutuksella 1.8.2020. Konserttitalon uudisrakennuksen hankintaa ja tarjouksiin liittyviä suunnitelmia on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 4.4.9. Parhaaksi ehdotussuunnitelmaksi arvioitiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 18.10.2021 § 236 Ryhmittymä Harmonia, jonka pohjalta laadittiin kaavaehdotus. Kaavaehdotus on asetettu nähtäville ja osallisille on varattu mahdollisuus muistutuksen jättämiseen. Kaupunki on antanut muistutuksiin vastineensa. Kaavaa koskien pidettiin myös yleisötilaisuus. Toteutunutta vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin erillisessä vuorovaikutusraportissa. Vuorovaikutus ei valitettavasti aina voi johtaa jokaisen osallisen kohdalla kaikkien toiveiden täyttymiseen, koska kaavoitusprosessin aikana joudutaan yhteensovittamaan useita intressejä. Lausunnot on pyydetty ELY-keskukselta, maakunnan liitolta ja lisäksi mm. Museovirastolta ja museopalveluilta. Muilla yhteisöillä on ollut mahdollisuus osallistua edellä kuvatulla tavalla kaavan valmisteluun ja lausua mielipiteensä. Vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla.

Kaupungin kaavoitusohjelmat ovat helposti löydettävissä internetistä. Lisäksi kaupungin kaavahaussa on tarkemmat tiedot kaikista vireillä olevista asema- ja yleiskaavoista.

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen ja selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. MRL 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan on arvioitu kaavaselostuksen kohdissa 5.6.3 ja 5.6.9. Alueen maankäytön historiaa, rakennuksia ja kaupunkikuvaa on selvitetty tarkemmin kulttuuriympäristöselvityksessä (Itsenäisyydenaukion kulttuuriympäristö Turun kaupunki kaupunkiympäristö, Samuli Saarinen 22.12.2020). Kaavakartalla on annettu määräyksiä, joilla varmistetaan uudisrakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. Kaavamääräyksen YY-2 mukaan ”Uudisrakentamisen tulee täydentää saman korttelin suojeltavia rakennuksia arvokkaalla tavalla. Rakennuksen arkkitehtuurin ja rakentamisen laadun tulee olla korkeatasoista. Rakennuksen joen puoleisen katutason tulee avautua visuaalisesti julkiseen kaupunkitilaan. Ilmanvaihtokonehuoneiden ja -laitteiden tulee soveltua julkisivujen ja vesikaton yleiseen arkkitehtuuriin ja ilmeeseen, ja ne tulee integroida rakennusmassaan. Laitteet eivät saa ylittää rakennuksen ylintä vesikattokorkeutta. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää kuparia tai muuta saman korttelin rakennuksiin sopivaa materiaalia. Rakennuksen katolla tulee olla julkinen tila.” Lisäksi on annettu mm. määräyksiä koskien vesikaton ylintä korkeusasemaa.

Vaikka säilytettäväksi puistoksi tällä hetkellä asemakaavassa merkitty Itsenäisyydenaukio tulee kaavamuutoksen myötä poistumaan, lähiympäristössä säilyy laajasti puistoja ja muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Suunnittelualueen nykytilanteesta on todettu kaavaselostuksessa (s. 40) ” Itsenäisyydenaukion käyttö on nykyään vähäistä. Teatterin viereistä osaa käyttävät skeittaajat. Yksi syy vähäiseen käyttöön on puistikon sijainti erillään ydinkeskustasta, vaikka Teatterisilta toimii yhdistävänä tekijänä. Puiston merkitys on kaupunkikuvallinen, se antaa tilaa ympäröiville rakennuksille.” Kuten vuorovaikutusraportissa (s. 13) on todettu, ”tuleva konserttitalo muuttaa kaupunkikuvaa Itsenäisyydenaukiolla ja tuo siihen uuden kaikkien kansalaisten käyttöön tulevan kulttuurirakennuksen. Hyvällä suunnittelulla uusi rakennus on mahdollista sovittaa olemassa oleviin rakennuksiin. Siitä onnistuneena esimerkkinä on teatterin laajennus. Itsenäisyydenaukio jää paikalle nykyiseen puistoon verrattuna toisenlaisena rakennettuna kaupunkitilana, eikä sen symboliarvo katoa.” Kaavamääräykset velvoittavat toteuttamaan konserttitalon arkkitehtuuriltaan korkeatasoisena ja ympäristöön soveltuvana sekä toteuttamaan rakennuksen katolle julkisen tilan.

Tietyn maisemakuvan korostaminen arvioitaessa kaavan laillisuutta kulttuuriympäristön arvojen ja kaupunkikuvan kannalta ei ole riittävä näkökulma. Maisema koostuu eri elementeistä ja arvioitaessa kaavamuutoksen vaikutuksia ympäristöön ja maisemaan pitää huomioida myös, että kaavamuutoksella luodaan uutta julkista tilaa, josta avautuu uusia näkökulmia maiseman tarkasteluun. Kuten kaavaselostuksessa on todettu pitkä historia ja rakennetun ympäristön kerroksellisuus ovat Turun vahvuuksia.

Kaupunkikuvallista ja maisemallista vaikutusta arvioitaessa sekä erityisten arvojen säilyttämisessä on otettava huomioon, että asemakaavaa laadittaessa joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia, myös toistensa kanssa ristiriidassa olevia tavoitteita sekä painottamaan eri sisältövaatimuksia. Kaupunki on tutkinut useita eri sijaintivaihtoehtoja uudelle konserttitalolle ja päätynyt kyseiseen sijaintiin. Kuten vuorovaikutusraportissa (s.12) museopalveluiden lausuntoon annetussa vastineessa on todettu ”Konserttitalon sijaintia tutkittiin useaan eri paikkaan ja valinnassa käytettiin taloudellista, toiminnallista ja kaupunkikehityksellistä harkintaa. Kriteereinä otettiin huomioon kaupunkikuvalliset vaikutukset, saavutettavuus, rakentamiskelpoisuus, investointihankkeen nettokustannukset, kytkentä kaupunginvaltuuston hyväksymiin visiolinjauksiin ja riskiarviot investointikustannusten ja hankeaikataulujen pitävyyden osalta.” Kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa museopalvelut on todennut, että ”Mikäli konserttitalo kuitenkin päätetään sijoittaa Itsenäisyydenaukiolle, on kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön arvot otettava huomioon. Erittäin arvokas ympäristö edellyttää, että konserttitalon toteutus on loppuun asti huoliteltua. Kaavamuutoksen on varmistettava hankkeelle tiukat reunaehdot. Museokeskus katsoo, että rakennuksen suurimpaan sallittuun korkeuteen on kaavamuutoksessa kiinnitettävä vielä huomiota. Asemakaavaan ei tule jättää tarpeettoman paljoa joustonvaraa konserttitalon suunniteltuihin mittoihin nähden. Ilmastointilaitteet ym. talotekniikka tulee sijoittaa vesikattopinnan alle. Muutoin on riskinä, että havainnekuvissa esitelty muotokieli heikentyy tai rakennus erottuu ympäristöstään suhteettoman massiivisena.” Kaavamääräystä YY-2 on täydennetty museokeskuksen lausunnon takia. Kaavaehdotusta ei voi pitää lainvastaisena pelkästään sen takia, että asiantuntijalausunnossa on arvioitu, ettei rakennuksen sijainti paikalle ole puollettavissa.

Kaavaselostuksen kohdassa 3.1.6 on arvioitu kaava-alueen ja ympäristön liikenteellisiä lähtökohtia ja todettu ” Saavutettavuudeltaan kortteli on kaikilla liikennemuodoilla, joukkoliikenteellä, pyöräillen ja jalkaisin, erittäin hyvä. Monet palvelukohteet, kuten ravintolat ja hotellit, joista asiakkaita saapuu, ovat lähellä. Etäisyys Kauppatorille on vajaa kilometri. Valtakunnallisiin liikenneterminaaleihin yhteydet ovat pidemmät, mutta toiminnallisesti luontevat.” Vaikutuksia liikenteeseen on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 5.6.5. Kaavaselostuksessa on arvioitu liikennetuotoksia ja niiden suuntautumista.

Kaavaselostuksen kohdassa 3.1.2 on todettu, että ”Itsenäisyydenaukion puisto-osa on hoidettua nurmikkoaluetta. Puistossa on 6 vuorijalavaa ja 13 vaahteraa ja yksi rauduskoivu. Lisäksi alueella on marjakuusipensaita virastotalon edustalla ja patsaiden yhteydessä. Turun ympäristönsuojelun tietojen mukaan Itsenäisyydenpuistosta ei ole tiedossa erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja.” Kaavakartalla on annettu määräyksiä, joilla tavoitellaan luonnonympäristön moninaisuuden säilymistä. Kaavaselostuksen kohdan 5.3.1 mukaan ”Viherkattojen ja muiden istutusten toteuttamisessa hyödynnetty kotoperäinen ja paikallista perimää edustava kasvilajisto ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Viherkatoilla menestyvät monet sellaiset kasvilajit, jotka luontaisesti kasvavat kedoilla, jotka kaikki on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi.” Vaikutuksia luonnonympäristöön on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 5.6.2. Itäiselle rantakadulle on merkittyä kaavakarttaan säilytettävä/istutettava puurivi ja lisäksi on annettu määräys kattopuutarhan toteuttamisesta YY-2 korttelialueelle.

Kaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty liikenteellisiä lähtökohtia, luonnonympäristöä muutosalueen rakennettua ympäristöä ja siihen liittyviä arvoja ja kaupunkikuvaa sekä kaavamuutoksen vaikutuksia näiltä osin. Kaavamuutos perustuu sen merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisuus

MRL 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. MRL 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 32.1 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Kaavamuutosalueen suunnittelutilannetta on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 3.2. Maakuntakaavassa teatterin ja virastotalon kokonaisuus, johon liittyy myös Wäinö Aaltosen museo ja Urheilupuisto, on osoitettu Turun keskustan suojeltavana rakennetun ympäristön kokonaisuutena. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan ”Maisema-arvojen tulee olla lähtökohtana alueelle laadittaville suunnitelmille ja toimenpiteille. Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä ja ottaa huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Maisemaan vaikuttavien suunnitelmien ja hankkeiden (korkeiden rakennelmien) yhteydessä maisemavaikutukset tulee erikseen arvioida.” Asemakaavamuutoksen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu laajasti kaavaselostuksen kohdissa 5.6.9 ja 5.6.11. Kaavamuutokseen liittyen tehtiin myös erillinen kulttuuriympäristöselvitys. Kaavakartan YY-2 korttelialueen määräyksen mukaan ”Uudisrakentamisen tulee täydentää saman korttelin suojeltavia rakennuksia arvokkaalla tavalla”. Maakuntakaavan yleispiirteinen luonne on otettava huomioon kaavan ohjausvaikutuksia koskevan säännöksen soveltamisessa. Maakuntakaavassa esitetyt maakunnallisista lähtökohdista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan alueiden käytön suunnittelussa. Varsinais-Suomen Liitolle varattiin mahdollisuus lausua kaavasta, mutta se ei katsonut lausumisen olevan tarpeen.

Kaavanmuutosalueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen Turun yleiskaava 2020. Yleiskaavassa alue on osoitettu palveluiden ja hallinnon alueeksi PY. Lisäksi alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella. Yleiskaavamääräyksen ”turmelemisen” voidaan katsoa tarkoittavan ominaispiirteiden menettämistä joko kokonaan tai merkittäviltä osin. Yleiskaavassa ei ole tarkemmin määritelty, mitä ominaispiirteitä tarkoitetaan. Kyseisellä yleiskaavamerkinnällä on merkitty varsin laajat maa-alueet, eikä merkinnän tarkoitus ole kieltää rakentamista kyseisillä alueilla. Merkityillä alueilla tulee kiinnittää erityistä huolta suunnittelun laatuun ja uudisrakennusten yhteensovittamiseen olemassa olevaan maisemaan ja rakennuskantaan. Uudisrakennuksen sopeuttaminen ympäristöönsä on asemakaavanmuutosehdotuksessa huomioitu asemakaavamääräyksillä. Lisäksi rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on suojeltu. Ottaen huomioon, että alue on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa palveluiden ja hallinnon alueeksi ja koko kaupungin yleiskaavan yleispiirteinen luonne, yleiskaava on ollut ohjeena asemakaavaa valmisteltaessa lain edellyttämällä tavalla. Myös vireillä oleva koko kaupungin yleiskaava on huomioitu valmistelussa.

Kansallinen kaupunkipuisto

MRL 68 §:n mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto.  Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. MRL 70.4 §:n mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on otettava huomioon puistoa koskevat määräykset.  Turun kansallinen kaupunkipuisto eli Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011 on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä 5.6.2013 YM 2/5541/2011 Turun kaupungin hakemuksesta (kv 7.3.2011 § 59).

Kaavaselostuksen kohdassa 3.2.6 on todettu, että ”Kansallinen kaupunkipuisto on urbaanien arvomaisemien muodostama yhtenäinen verkosto, joka kattaa kaupunkikulttuurin ja -luonnon kannalta oleellisimmat kohteet. Perustamisselvityksessä (28.2.2007) suunnittelualuetta kuvataan kulttuurisena ja hallinnollisena edustuskeskustana. Teatterisillan eteläpuolen jokivartta hallitsee modernistinen kaupunkikuva. Turun kansalliseen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa suunnittelualue on osa ns. viihteen jokea Auransillan ja Myllysillan välillä. Osa-alueen hoidon, käytön ja kehittämisen päätavoitteena on ylläpitää elinvoimaista kaupunkikulttuuria. Tähän tavoitteeseen kuuluu merkittävien kulttuuriympäristöjen rakennustaiteellisten, kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vaaliminen. Kaupunkikulttuuriin kuuluvien toiminnallisten ja sosiaalisten arvojen, kuten tapahtumien ja julkisen ulkotilan säilyttäminen ja kehittäminen on myös tavoitteena. Erityisesti tavoitteena on Aurajokivarren virkistyskäytön turvaaminen ja ympäristön viihtyisyyden parantaminen. Luonnon monimuotoisuutta ylläpidetään arvokkaita luontokohteita hoitamalla ja säilyttämällä. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kehittämiskohteina mainitaan epämääräiset pysäköintialueet kaupunginteatterin takana (pysäköintimonttu) ja vieressä (”Hämähäkkitontti”). Kaupunginteatteri on mainittu monumentaalirakennuksena. Itsenäisyydenaukion puistoa ei ole mainittu erikseen puistona.” Kaavamuutoksen vaikutuksia kansalliseen kaupunkipuistoon on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 5.6.10.

Muut kaupungin suunnitelmat

Kuten kaavaselostuksen sivulla 19 on todettu Aurajoen ja sen rantojen käytön yleisperiaatteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 5.2.2018 § 47. Kaupunkiympäristölautakunta päätti 17.12.2019 § 502 hyväksyä yksisuuntaiset, ajoradan molemmin puolin sijaitsevat, pyörätiet Itäisen Rantakadun pyöräily-yhteyden periaateratkaisuksi. Nämä päätökset eivät ole suoraan asemakaavamuutoksia ohjaavia, mutta ne on kuitenkin huomioitu Uuden konserttitalon kaavamuutoksen valmistelussa.

Asemakaavan laatimistarve ja hyväksyminen

MRL 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen. MRL 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Kaupungilla on kaavoitusmonopolinsa perusteella laaja harkintavalta sen suhteen, missä järjestyksessä ja miten se haluaa alueitaan kehittää. Kaupungilla on oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät. Asemakaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että sen toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia. Hallinto-oikeus ei voi myöskään kumota kaavaa sillä perusteella, että valittajien mielestä joku muu sijainti olisi ollut hankkeen toteuttamiseksi tarkoituksenmukaisempi.

Uuden konserttitaloa sijaintia on harkittu ennen kaavamuutoksen käynnistämistä ja sijaintivaihtoehtoja on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 4.4.1. Kaupunginhallituksen päätöksessä 6.4.2020 § 142 on todettu, että ”pitkän valmisteluprosessin ja poliittisen lähetekeskustelun myötä on tullut selväksi, että uudelle konserttitalolle on useita sellaisia sijaintivaihtoehtoja, jotka olisivat ominaisuuksiltaan soveltuvia rakennushankkeen toteuttamiselle. Kaupunginhallitukselle esitettävä sijaintivaihtoehto ei voikaan siten perustua ainoastaan tontin yksittäisiin ominaisuuksiin vaan vaihtoehtojen väliseen laajaan kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon mm. kaupunkikuvalliset vaikutukset, saavutettavuus eri kulkumuodoilla, rakentamiskelpoisuus, investointihankkeen nettokustannukset ja kytkentä kaupunginvaltuuston hyväksymiin visiolinjauksiin. Näiden lisäksi esitykseen ovat vaikuttaneet oleellisesti riskiarviot investointikustannusten ja hankeaikataulujen pitävyyden osalta.” Päätöksessä on todettu, että ”parhaiten uuden konserttitalon sijaintivaihtoehtojen kriteerit täyttyvät Aurajoen Itärannalla sijaitsevan Itsenäisyydenaukion osalta. Kaupunginhallituksen olisikin perusteltua päättää, että Turun uuden konserttitalon sijaintipaikaksi valitaan Aurajoen itärannan Itsenäisyydenaukio siten, että kohdetta koskeva asemakaavanmuutos käynnistetään välittömästi.” Tämän jälkeen kaavamuutoksen valmistelu on käynnistetty ja kaavaprosessiin on voinut osallistua MRL:n edellyttämällä tavalla. Kaupunginvaltuuston toimivalta hyväksyä asemakaava perustuu lakiin eikä kaupunginvaltuusto näin ollen ole ylittänyt toimivaltaansa hyväksyessään kaavamuutoksen.  

Muuta huomioitavaa

MRL 188.2 §:n mukaan asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoksenhakuviranomaisen on kunnan pyynnöstä ilmoitettava arvio siitä, milloin tällaista kaavaa koskeva päätös annetaan. Jos arvioitua aikaa ei ole mahdollista noudattaa, siitä on ilmoitettava kunnalle.

Nykyinen konserttitalo on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja uuden konserttitalon toteuttaminen on kaupungin kehityksen kannalta erittäin tärkeää. Turun konserttitalon tekninen kunto on huono ja talossa on muun muassa toistuvia vesikaton vuotoja. Lisäksi Turun filharmonisen orkesterin toiminta on täysin riippuvainen nykyisen konserttitalon kunnosta, eikä orkesterin toiminnalle ole uuden konserttitalon hankkeen viivästyessä osoitettavissa väistötiloja. Turun kaupunki pyytää, että Turun hallinto-oikeus käsittelee tämän yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavan kaavan kiireellisesti ja ilmoittaa, milloin päätös asiassa annetaan.

Yhteenveto

Valituksissa ei ole esitetty perusteita asemakaavamuutoksen kumoamiseksi, joten valitukset tulee hylätä. Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti hyväksytty asemakaavanmuutos Uusi konserttitalo on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku