Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi, maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi ja kehittämispäällikkö Juha Jokela 31.5.2022:

Taustaa

Linnanniemi on yksi Turun keskustan kehittämisen keskeisimmistä hankkeista. Turun linnan ympäristön ja Aurajokisuun länsirannan kattavaa aluetta, kehitetään kunnianhimoisesti osaksi merellistä kaupunkikeskustaa.

Linnanniemen kehittäminen edellyttää Turun Satama Oy:n uuden yhteisterminaalihankkeen toteuttamista, joka valmistuessaan vapauttaa Viking Linen käytössä olevan nykyisen terminaalin ja Forum Marinumin välisen autokentän kaupunkikehittämiseen ja mahdollistaa samalla terminaalien lähialueen kehittäminen uudeksi kaupunginosaksi

Linnanniemen kehittämisen tavoitteet on asetettu kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa 7.10.2019 § 69. Linnanniemen on tarkoitus olla tulevaisuudessa elävä ja toiminnoiltaan monipuolinen alue, jonka tulevassa rakentamisessa asuminen ei ole pääroolissa. Alueen on tarkoitus kehittyä palveluiden, tapahtumien, elämysten ja oleilun viihtyisänä ympäristönä, joka on ympäri vuoden houkutteleva niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin. Kaupunginhallitus oli myös jo 27.5.2019 § 230 päättänyt valita tulevan Historian museon sijaintipaikaksi Turun linnan ympäristön.

Tavoitteiden pohjalta kaupunginhallitus päätti 19.12.2019 § 499 käynnistää kansainvälisen ideakilpailun, jonka tavoitteena oli saada vaihtoehtoja alueen tulevaisuuskuvaksi sekä löytää kokonaisidea alueen kehittämiselle, jossa tavoitteena oli vahvistaa ainutlaatuisen alueen vetovoimaa ja mahdollistaa kaupunkilaisille pääsy satamatoiminnoilta vapautuville ranta-alueille – tulevaisuuden Linnanniemestä rakentuu ympärivuotisen kaupunkikulttuurin keskus, jossa meri ja historia ovat vahvasti läsnä. Kilpailuohjelman mukaan satamaan kulkeva henkilöjunaliikenne asemineen oli esitetty siirrettäväksi nykyiseltä Turun linnan etelä- ja itäpuolelta kulkevalta satamaraiteelta uuden yhteisterminaalin pohjoispuolelta tulevalle raidelinjaukselle, joka mahdollistaa Linnanniemen alueen kehittämisen ilman nykyisen satamaraiteen muodostamaa fyysistä estettä.

Linnanniemen kilpailun tulos julkistettiin 29.10.2020. Palkintolautakunta valitsi voittajaksi ehdotuksen ”Kolme palaa”. Suunnitelma perustuu ratkaisuun, jossa Turun linnan ja Aurajoen välissä ei ole satamaraidetta. Kilpailun voittajat, After Party ja Arkkitehtitoimisto SHY, ovat jatkaneet kilpailuehdotuksen kehittämistä asemakaavan viitesuunnitelmaksi.

Linnanniemen kilpailun pohjalta on käynnistetty alueen asemakaavan muutos. Hyväksyessään Historian ja tulevaisuuden museon asemakaavan tavoitteet kaupunginhallitus päätti 27.9.2021 § 439, että tulee selvittää henkilöliikenneraiteen uudelleenlinjausta siten, että se voisi jatkossakin johtaa nykyistä vastaavalle etäisyydelle matkustajaterminaalista.

Laaditun selvityksen tavoitteena oli löytää satamaraiteelle kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu sataman uuden matkustajaterminaalin sekä kaupunkikehityksen kannalta. Satamaraiteen sijainti vaikuttaa sataman uuden yhteisterminaalin liikennejärjestelyihin ja saavutettavuuteen sekä kaupunkikehitykseen mm. Linnanniemellä. Yleiskaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen mukaan raiteen ja pääteaseman sijainti tulee ratkaista yleiskaavatasolla.

Turku-Helsinki-rata on osa Euroopan unionin TEN-T-verkkoa. TEN-T verkon tavoitteena on luoda turvallista ja kestävää EU:n liikennejärjestelmää ja edistää ihmisten ja tavaroiden saumatonta liikkumista. Ratayhteys Turun päärautatieasemalta Pasilaan ovat osa ydinverkkoa. Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2022 esittänyt Euroopan komissiolle Turun satamaan johtavan radan sisällyttämistä kattavaan verkkoon.

Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa 2020-2031 (kv 15.6.2020 § 97) seudun elinvoimaisuuden tavoitetilaksi 2030+ on kirjattu mm. Etelä-Suomen yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue (Pohjoinen kasvuvyöhyke) kytkeytyy entistä vahvemmin Euroopan Unionin TEN-T-ydinverkkokäytävään. Seudun valtakunnallinen ja kansainvälinen saavutettavuus on turvattu sekä henkilö- että rahtiliikenteen osalta. Alueelliset ja paikalliset liikenneyhteydet ovat toimivat. TEN-T-ydinverkkokäytävien radoille ja teille työssäkäynnin ja kestävien liikkumismuotojen sekä kuljetusten edistämiseksi asetettavat palvelutavoitteet on saavutettu.

MAL-sopimuksen mukaan mm. Turun satamaa kehitetään mahdollistamalla uudet liikennejärjestelyt ja toteuttamalla vanhan ratayhteyden korvaava uusi henkilöraide yhteisterminaalihankkeen yhteydessä. Turun kaupunki ja valtio neuvottelevat tarkemmalla tasolla sopimuksen satamaraiteen omistus- ja hallintajärjestelyistä siten, että investointi on mahdollista toteuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä.  Valtio ja Turun kaupunki hakevat ja pyrkivät saamaan mahdollisuuksien mukaan kohdissa 35 (Turun ratapiha ja Turku-Kupittaa-kaksoisraide) ja 36 (uusi henkilöraide satamaan) mainituille ratahankkeille täysimääräisesti Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -rahoitusta tai mahdollisia muita saatavilla olevia taloudellisia tukia ja avustuksia. Investoinneille myönnetyt tuet ja avustukset vähentävät sopimusosapuolten kustannuksia sopimuksessa määriteltyjen jako-osuuksien mukaisesti.

Kaupunginvaltuusto päätti 14.6.2021 § 151 oikeuttaa Turun Satama Oy:n käynnistämään Ferry Terminal Turku –hankkeen ja hyväksyi hankkeen rahoitusjärjestelyt enintään 172 miljoonalla eurolla. Rahoituslaskelmissa on huomioitu arviot satamatoiminnoilta vapautuvien alueiden kiinteistökehityksestä saatavista tuloista. Linnanniemen uusiutuvaan maankäyttöön vapautuvalle alueelle arvioidaan syntyvän noin 45.000 k-m² uutta rakennusoikeutta, jolloin alueen kiinteistökehityksestä arvioidaan saatavan rakentamiskustannusten jälkeen noin 15 milj. euron nettotuotto. Sataman maankäytöstä vapautuvalle muulle alueelle on arvioitu syntyvän rakennusoikeutta noin 120.000 k-m², jonka nettotuotto rakentamiskustannusten jälkeen kaupungille olisi noin 45-50 milj. euroa. Kokonaisuutena uuden Turun Satama Oy:n esittämän investoinnin myötä arvioidaan siten saatavan kaupungille Linnanniemen ja Herttuankulman jatkon kiinteistökehityksestä noin 60-65 milj. euron nettotuotto. Rahoitusjärjestelyissä ei ole huomioitu satamaraiteen siirtoa.

Keväällä 2022 nähtävillä olleessa Yleiskaava 2029 ehdotuksessa satamassa liikenneratkaisut perustuvat sataman yhteisterminaalihankkeen rahoitusjärjestelypäätöksen taustalla oleviin suunnitelmiin sataman liikennejärjestelyistä. Näissä suunnitelmissa käytetään nykyistä satamaraidetta. Yleiskaavaehdotuksesta saatiin useita lausuntoja satamaraiteeseen liittyen, mm. VR:n, ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton mukaan raiteen ja pääteaseman sijainti tulee ratkaista yleiskaavatasolla.

Tutkitut satamaraidevaihtoehdot

Satamaraiteen sijainnista Sitowise on Turun kaupungin toimeksiannosta selvittänyt yhdeksää eri vaihtoehtoa. Vaihtoehdot VE0-VE4 käyttävät nykyisen satamaraiteen reittiä, vaihtoehdot VE5-VE7 käyttävät ns. pohjoista reittiä ja vaihtoehdossa VE8 satamarata poistuu. Periaatteena suunnittelussa on ollut mm., että matkustajakapasiteettia nykyiseen laituriin verrattuna ei heikennetä, laiturin pituus on 350 metriä ja leveys 7,6 metriä.

Selvityksen perusteella heikoimmat vaihtoehdot ovat VE2, VE3, VE4, VE6 ja VE8.

VE4 ja VE6 päättyvät tunneliin. Näiden merkittävin heikkous on suuret investointikustannukset. Karkea kustannusarvio vaihtoehdoille on 129 ja 187 miljoonaa euroa.

VE2 ja VE3 kulkevat nykyisen satamaraiteen reittiä päättyen Satamakadulle. Molemmissa vaihtoehdoissa uuden ratakäytävän rakentaminen mm. estää voimassa olevan asemakaavan mukaisen asuinrakentamisen (AK-1, kortteli 17) toteuttamisen sekä aiheuttaa estevaikutuksia Satamakadun läheisyydessä. VE2:ssa myös etäisyys terminaaliin kasvaa hieman nykytilanteeseen nähden. VE3:ssa sillan alla katualueelle tulisi merkittäviä muutoksia: Juhana Herttuan puistokadun, Satamakadun ja Vallihaudankadun tasauksia tulisi laskea noin 75-135 metrin etäisyydellä, mikäli pituuskaltevuudeksi hyväksyttäisiin 10 %, jolloin kadut eivät olisi esteettömiä. Jalankulku- ja ajoyhteyksiä nykyisille ja kaavoitetuille tonteille ei ole varmistettu. VE3:lla olisi merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia.

VE8:ssa ratayhteys ei ulotu Linnanniemen alueelle, vaan lähin asema on Turun rautatieasema. Tällöin etäisyys juna-aseman ja uuden satamaterminaalin välillä on vaihtoehdoista ylivoimaisesti suurin ja suurimmalle osalle matkustajista liian pitkä jalan kuljettavaksi. Laivojen matkustajapiikit edellyttävät korvaavilta joukkoliikennevälineiltä varautumista suuriin matkustajamääriin ja synkronointia laivaliikenteen aikataulujen kanssa. Suunnitellut aikataulut ovat tiukkoja ja mahdolliset viivästykset saattavat olla kriittisiä koko matkaketjulle ja laivaan tai jatkojunayhteyteen ehtimiselle. Osa nykyisin junalla satamaan tulevista matkustajista siirtyisi kulkemaan autoilla ja busseilla. VE8 ei toteuta MAL-sopimuksen 2030+ tavoitetilakirjausta.

Tarkemmin arvioidut päävaihtoehdot

VE0:ssa satamaraide ja pääteasema sijaitsevat nykyisillä paikoilla. Rautatie halkaisee Turun linnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Vaihtoehdolla on haitallisia vaikutuksia Aurajoen ranta-alueen sekä Linnanniemen alueen kehitykseen estevaikutuksen vuoksi. Alueelle on suunnitteilla Historian ja tulevaisuuden museo, joka jäisi radan taakse ja liikenne joutuisi kiertämään radan. Nykyiset rautatien monet tasoristeykset säilyvät, mikä mm. heikentää liikenneturvallisuutta muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Kolmen miljoonan euron karkea kustannusarvio sisältää mm. laiturin peruskorjauksen, mutta ei mm. mahdollista yli- tai alikulkusiltaa tai pumppaamoa.

VE1:ssa nykyistä satamaraidetta lyhennetään siten, että junalaituri sijoittuu Linnankadun pohjoispuolelle. Etäisyys terminaalista on heikennys nykyisen aseman palvelutasoon verrattuna. Väyläviraston 12.5.2022 antaman lausunnon mukaan Satamaraide välillä Linnankatu-Matkustajaterminaali on Turun kaupungin omistamalla alueella ja tällä alueelle on radanpitäjälle myönnetty käyttöoikeus. Käyttöoikeussopimuksessa ei ole purkuehtoa, jonka nojalla Väylävirasto katsoo, että nykyistä asemapaikkaa ei saa siirtää kohtuuttoman kauas nykyisestä sijainnistaan. VE1 ei ole Väyläviraston lausunnon mukaan hyväksyttävissä, koska se heikentää matkaketjuja ja esteettömyyttä merkittävästi etäisyyden terminaalista kasvaessa sekä suurimman osan tasoristeyksistä säilyessä turvallisuus on heikoin vaihtoehdoista. Väylävirasto ei pidä vaihtoehdon 1 valintaa tarkoituksenmukaisena, eikä ole siten valmis luopumaan käyttöoikeudestaan nykyiseen satamaraiteeseen. Lisäksi valmiiksi kaavoitettua asuinkerrostalokorttelia AK-17 Harppuunakorttelin pohjoispuolella joudutaan pienentämään asemalaiturin vuoksi. Kyseinen kortteli sisältyy kaupungin TVT:n kanssa solmimaan kiinteistökaupan esisopimukseen.  Asemalaituri voi myös aiheuttaa meluhäiriöitä Linnankadun lähiasukkaille ja nykyisten asuinrakennusten seinälinja on lähellä sähköradan rakenteita. Vaihtoehdolla on suotuisia vaikutuksia Aurajoen ranta-alueen ja Linnanniemen kehitykseen radan estevaikutuksen poistuessa. Vaihtoehdon karkea kustannusarvio on viisi miljoonaa euroa.

VE5:ssä ratayhteys saapuu pohjoisesta ja junalaituri sijoittuu satamakentän pohjoispuolelle. Laiturilta on noin 500 metrin etäisyys katettua kävelysiltaa pitkin satamakentän yli terminaaliin. Terminaalin turvatarkastus- ja check-in toiminnot on suunniteltu uuden terminaalirakennuksen alakertaan, jolloin sillalta pitäisi laskeutua maan tasolle ja terminaalin sisällä nousta uudestaan yläkertaan. Väyläviraston lausunnon mukaan VE5 on etäisyydeltään huomattavasti heikompi kuin nykyinen VE0, mikä heikentää matkaketjuja ja esteettömyyttä, vaikka parantaisikin turvallisuutta tasoristeysten poistumisen myötä. Lisäksi vaihtoehdolla olisi suotuisia vaikutuksia Aurajoen ranta-alueen ja Linnanniemen kehitykseen, kun vanha satamaraide voidaan purkaa. Aseman läheisyydessä on mahdollista pitkällä aikavälillä kehittää kaupunkimaista maankäyttöä. Alustava maankäyttösuunnitelma on esitetty oheismateriaalissa 2. Vaihtoehdon karkea kustannusarvio on 22 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä mm. kävelysillan mahdollista liukukäytävää, Turun seudun puhdistamon poistoputken huomiointia tai paalulaattaa. Vaihtoehto laskee raitiotien kustannuksia, kun raitiotie ja satamaraide eivät risteä.

Satamaraiteen parhaaksi sijainniksi nähdään VE7, jossa ratayhteys saapuu pohjoisesta ja asema on terminaalin välittömässä läheisyydessä. Aiemmin vaihtoehtoa ei valittu yhteisterminaalihankkeen rahoituspäätöksen (kv 14.6.2021 § 141) suunnitelmiin, koska sen arvioitiin estävän uutta maankäyttöä ja siitä saatavia tuloja sataman pohjoisosassa. Tämän jälkeen laadittujen sataman liikenteen ja maankäytön suunnitelmaluonnosten perusteella satama-aluetta on saatu pienennettyä merkittävästi kevään 2020 suunnitelmista. Vaihtoehto vähentää jossain määrin maankäytön aiemmin arvioitua kehittämispotentiaalia VE5 verrattuna, mutta säilyttää kaupunkimaisen maankäytön kehittämisen vapautuvalla satama-alueella myös jatkossa. Yleiskaavaehdotuksessa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Lisäksi merkittävää maankäytön kehittämispotentiaalia on yleiskaavaehdotuksessa osoitetulla palvelujen ja asumisen (PA) alueella.

Väyläviraston lausunnon mukaan VE7 on paras vaihtoehto ja se jopa parantaa nykyistä tilannetta: etäisyys terminaalista lyhenee ja kaikki tasoristeykset poistuvat parantaen matkaketjuja, esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta. Lisäksi vaihtoehdolla on suotuisia vaikutuksia Aurajoen ranta-alueen ja Linnanniemen kehitykseen, kun nykyinen satamaraide voidaan purkaa.

VE7:ssä laivaan ja laivasta ajava liikenne ohjataan muista vaihtoehdoista poiketen Pansiontien eritasoliittymän (Vientiväylä, Tuontiväylä) kautta, mikä turvaa vaihtoehdoista parhaiten liikenteen sujuvuuden pitkällä aikavälillä. Raiteen rakentaminen häiritsee Tallink Siljan liikennettä, mikäli uusi yhteys eritasoliittymän kautta ei ole vielä raiteen rakentamisaikana käytössä.

Vaihtoehto 7 mukainen satamaraide muodostaa estevaikutuksen nykyisille satamaan liittyville toiminnoille radan itäpuolella, jonka vuoksi on jatkosuunnittelussa tarpeellista selvittää tasoristeyksen toteuttamismahdollisuutta. Tällä voidaan turvata sataman huolintatoiminnoille tarvittava yhteys satama-alueelle sekä ja mahdollistaa nykyistä sujuvampi kävely- ja pyöräily-yhteys Ruissaloon. Väylävirasto pitää ensisijaisena ratkaisuna sitä, ettei yhtään uutta tasoristeystä rakenneta ja niiden sijaan suosittaisiin ali- tai ylikulkusiltoja. Jos muut ratkaisut ovat käytännössä kalliita tai teknisesti vaikeita Väylävirasto voi sallia uuden tasoristeyksen rakentamisen, mikäli uudesta kokonaisuudesta tulee huomattavasti nykyistä turvallisempi.

Vaihtoehdon VE7 karkea kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä mm. Turun seudun puhdistamon poistoputken huomiointia, johtosiirtoja, paalulaattaa, noin 800 metrin ajoyhteyttä (katua) satamakentän ja eritasoliittymän välille, mahdollista siltaa tai siltoja radan yli aseman läheisyydessä maankäytön kehittämiseen ja Ruissalo-yhteyteen liittyen. Vaihtoehto laskee raitiotien kustannuksia, kun raitiotie ja satamaraide eivät risteä. Yhteisterminaalihankkeen rahoituspäätös (kv 14.6.2021 § 141) kattaa tätä vaihtoehtoa lyhyemmän ajoyhteyden toteuttamisen eikä sisällä uutta henkilöliikenneraidetta satamaan.

Satamaraiteen toteutus

Kaupunginhallitukselle esitetään, että Väyläviraston kanssa käynnistetään neuvottelut VE7 mukaisen satamaraiteen suunnittelu-, toteutus-, rahoitus-, omistus- ja hallintajärjestelyistä MAL-sopimuksen mukaisesti.

Tavoitteena on, että Väylävirasto vastaa satamaraiteen suunnittelusta ja toteutuksesta kuten Kupittaa-Turku-kaksoisraidehankkeessa (KUTU).

Väylävirasto ja Turun kaupunki hakevat ja pyrkivät saamaan Euroopan Unionin CEF -rahoitusta uuden henkilöraiteen toteuttamiseksi yhteisterminaalihankkeen yhteydessä.  CEF-rahoitushaun edellytyksenä on, että hankkeesta on tehty suunnittelupäätös. Tukea voidaan hakea suunnitteluun 50 % ja rakentamiseen 30 % kokonaiskustannuksista. Väyläviraston mukaan on myös mahdollista hakea rakentamissuunnittelulle samalla tukea, mutta silloin täytyy olla varmuus, että hanke tullaan toteuttamaan. Hyötykustannusarvion on oltava kannattava eli HK-suhde on vähintään 1. Hyöty-kustannussuhteen osalta voidaan selvittää mahdollisuutta yhdistää Satamaraiteen HK-suhde käynnissä olevaan Turku - Kupittaa hankkeeseen, jossa HK-suhde on riittävä CEF-tuen hakemiseksi. 

Tukea on mahdollista hakea seuraavassa CEF 2022 haussa, joka päättyy tammikuussa 2023. Tämän jälkeen seuraavia hakuja on tulossa CEF 2023 ja CEF 2024, joissa haku päättyy aina seuraavan vuoden tammikuussa. Väyläviraston mukaan on mahdollista, että viime ohjelmakauden tapaan komissio järjestää ohjelmakauden lopulla 2025-2027 ns. Reflow -hakuja, jos jäsenmailta palautuu käyttämättömiä tukirahoja. 

CEF-asetusta ollaan päivittämässä ja se tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2023 aikana. Päivitystyön yhteydessä pyydettiin arviota TEN-T verkon kartan päivittämistä varten Satamaraiteen tulevasta sijainnista. Euroopan komissiolle todettiin, että tulevasta sijainnista ei ole vielä varmuutta ja että vaihtoehtoja on useita. Nähtäväksi jää, miten Satamaradan linjaus on merkitty, kun päivitys saadaan valmiiksi. Tärkeintä on, että satamaterminaaliin voi myös tulevaisuudessa kulkea junalla ydinverkon periaatteiden mukaisesti.

Väylävirasto on lausunnossaan tuonut esiin, että päävastuu satamaraiteen muutoskustannuksista kuuluu muutosten aiheuttajalle eli Turun kaupungille, sillä Väylävirastolla ei ole radanpidollisia tarpeita muutosten tekemiseen. Lausunnon mukaan Väylävirasto arvioi muutosten kustannuksiin tarkempien hankearviointien pohjalta sekä osallistumistaan seuraavien tavoitteiden perusteella:

• Liikenteellinen saavutettavuus (mm. henkilöliikenteen käyttäjien hyödyt)
• Liikennejärjestelmän turvallisuus (mm. tasoristeysturvallisuus)
• Ekologinen kestävyys (mm. vaikutukset ilmastonmuutokseen, joukkoliikenteen olosuhteet)
• Sosiaalinen kestävyys (mm. kulkuteiden esteettömyys)
• Taloudellinen kestävyys (mm. kunnossapitokustannukset)

Edellä esiteltyjä tavoitteita parhaiten noudattaa vaihtoehto VE7, joka parantaa matkaketjuja, esteettömyyttä ja turvallisuutta.

Turun kaupungin tavoitteena on, että Väyläviraston tulee osallistua satamaraiteen suunnittelu- ja toteutuskustannuksiin esimerkiksi kustannusjaolla 50%-50% kuten Kupittaa-Turku-kaksoisraidehankkeessa (KUTU). Seuraavat MAL-sopimusneuvottelut käynnistyvät tämän hetken arvion mukaan keväällä 2023.

Väyläviraston mukaan satamaradan suunnittelu- ja rakentamisprosessin kestoksi on arvioitu yhteensä noin 5 vuotta. Ratasuunnitelman laatimiseen kuluu noin 2 vuotta, rakentamissuunnitelman 1,5 vuotta ja rakentamiseen 1,5 vuotta. Edellä esitetyt ajat sisältävät myös hankintoihin kuluvan ajan, sillä oletuksella, ettei markkinatilanne heikkene oleellisesti nykytilanteesta.

Toteutusaikatauluun vaikuttaa olennaisesti hankkeen rahoituksen ohjelmointi. Edellä mainittuun vaikuttaa mm. mahdollinen valtion rahoitusosuus ja hankkeen yhteiskuntataloudellinen tehokkuus sekä muut Liikenne12 –tavoitteet.

Väylävirasto on valmis ratasuunnitelmaan pohjautuen vaihtamaan nykyisen vapautuvan rautatiealueen kaupungin omistukseen ja luopumaan käyttöoikeudesta, jos kaupunki vastavuoroisesti luovuttaa uuden VE7 perustuvan linjauksen tarvitseman rautatiealueen Väyläviraston omistukseen. Päätöksen satamaraiteesta tekee Traficom Väyläviraston esityksestä kuultuaan Turun kaupunkia.

Pohjoinen satamaraidelinjaus VE7 tullaan esittämään vireillä olevassa yleiskaava 2029:ssä ja Ferry Terminal Turku asemakaavassa. Ratasuunnitelman hyväksyminen edellyttää, että satamaraide on asemakaavassa rautatiealuetta (LR).

Yhteisterminaalihankkeen rahoitusjärjestelyt eivät mahdollista raideinvestoinnin toteuttamista Turun Satama Oy:n taseeseen, jonka vuoksi satamaraideinvestointi tulee toteuttaa kaupungin taseeseen. Lisäksi kaupungin investointivastuulle tulee satama-alueelle johtava katu (noin 800 metriä) ja mahdollinen kävely- ja pyörätie Aurajokirannasta Ruissaloon satamaraiteen ja satama-alueen väliin. Näiden infran rakentamisen kustannusarviot esitetään Ferry Terminal Turku asemakaavan hyväksymisen yhteydessä, kun niistä on ensin tehty yleisten alueiden suunnitelmat.

Satama-alueen pienentyminen mahdollistaa kaupunkimaisen maankäytön kehittämisen satamakentän pohjoispuolella. Yleiskaavaehdotuksessa osoitettu keskustatoimintojen alueen (C) sekä palvelujen ja hallinnon alueen (PA) kehittämisestä pitkällä aikavälillä saatavien tulojen avulla voidaan kompensoida sataman kehittämiseen liittyviä investointeja. Em. alueille laaditun alustavan maankäytön suunnitelma osoittaa, että alueet omaavat merkittävää kehittämispotentiaalia pohjoisen satamaraiteen linjauksesta huolimatta. Alustava maankäytön suunnitelma on esitetty oheismateriaalissa 2.

Liite 1Turun satamaradan muutostyöt, vaihtoehtoiset asemapaikat ja niiden vaikutukset -selvitys (Sitowise 25.2.2022)

Oheismateriaali 1Väyläviraston lausunto 12.5.2022

Oheismateriaali 2Alustavat maankäyttösuunnitelmat satamaraidevaihtoehdoilla VE5 ja VE7

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• Väyläviraston kanssa käynnistetään neuvottelut liitteessä 1 esitetyn uuden vaihtoehto 7 mukaisen satamaraiteen suunnittelu-, toteutus-, rahoitus-, omistus- ja hallintajärjestelyistä edellä kuvatuin periaattein ja
• pohjoinen raidelinjaus VE7 osoitetaan vireillä olevassa Yleiskaava 2029 ehdotuksessa ja vireillä olevassa Ferry Terminal Turku asemakaavanmuutosehdotuksessa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Miikkola ja Bergström ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.