Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen, liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari ja palveluverkkojohtaja Minna Juselius 24.5.2022:

Tausta

Liikuntapaikkaverkon kehittämistyön kokonaistavoitteena on lisätä liikettä luomalla entistä laajempi ja monipuolisempi liikuntapaikkaverkko, jota rakennetaan, päivitetään ja ylläpidetään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Lisäksi päämääränä on luoda liikuntapaikkaverkon käyttöä ja kehittämistä tukeva avustamisen malli, joilla aktivoidaan ja kannustetaan kuntalaisia liikkumaan, pidetään harrastamisen kustannukset maltillisina sekä tuetaan liikunta- ja urheiluseuroja heidän toiminnassaan liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi.

Kaupunginvaltuuston päätös (11.4.2022 § 67) käsittää alla luetellut periaatelinjaukset 1–6. Linjaukset perustuvat päätöksen liitteenä olevaan liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelmaan, jossa tuodaan esille pitkän aikavälin kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet.

1) Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli nostetaan kaupungin investointilistoille tai huomioidaan vaihtoehtoisesti kyseisten kohteiden tarvittavat vuokra- tai avustusmäärärahat riippuen hankkeen toteutustavasta. Ratkaistavana olevien liikuntakohteiden tarveselvityksiä ja hankesuunnittelua edistetään viivytyksettä sekä viedään päätöksentekoon riittävän ajoissa, ennen kuin alkuperäinen rakennus on käyttökelvoton tai sen vuokrasopimus päättyy. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien edetessä selkiytyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat ratkaistavien liikuntapaikkojen tulevaisuudelle. Jokaisen kohteen osalta selvitetään kokonaisuuden kannalta parhain investointi-, rakennus- ja hallintamuoto sekä riittävät resurssit liikuntapaikan ylläpitoon.

2) Omatoimista liikkumista tukevat liikuntakohteet (esim. uimalaitokset, ulkokuntosalit, ulkoilureitit, skeittipaikat, alueelliset ulkotekojääradat, lähiliikuntapaikat) sekä kouluverkon yhteydessä olevat sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteet rakennetaan ensisijaisesti kunnallisina hankkeina. itäisen Turun liikuntamahdollisuuksien tarjonnan lisääminen mm. tekojään, skeittiparkin, ministadionin sekä kuntoilureittien parantamisen osalta toteutetaan.  Lajiharjoitusolosuhteita pyritään toteuttamaan ensisijaisesti yksityisinä hankkeina. Korvaavia ja uusia lajiharjoitusolosuhteita tarjotaan tarveselvitysvaiheen jälkeen toteutettaviksi yksityisrahoitteisina hankkeina, joissa liikunta- ja urheiluseurat ovat pääkäyttäjinä. Jos toteuttajia ei löydy, hankkeet toteutetaan toissijaisena vaihtoehtona kaupungin investointeina.

3) Kunnalliset liikuntapaikkakeskittymät pyritään ensisijaisesti sijoittamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen sisälle. Yksityisrahoitteiset liikuntapaikka- ja lajikeskittymät laajenevat nykyisten Impivaaran ja Kupittaan alueiden sekä Urheilupuiston lisäksi mm. Lausteen ja Artukaisten suuntaan. Artukaisten paremmat joukkoliikenneyhteydet turvataan. Impivaarana nykyinen liikuntapaikkarakentamiseen varattu alue varataan liikuntapaikkarakentamiseen liikunta- ja urheiluseuroille, jos Impivaarassa tällä hetkellä olevien jää- ja jalkapallohallin korvaavat uudisrakennukset sijoitettaisiin toisaalle. Yksityisille tenniskentille osoitetaan alueet tenniskenttäverkkoselvityksen mukaisesti. Kaupunki sitoutuu tukemaan yksityisten liikuntapaikkahankkeiden edistämistä mm. osoittamalla vuokrattavia maa-alueita sekä tehostamalla ja selkiyttämällä viestintää.

4) Koulujen yhteydessä tai läheisyydessä olevia sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteita kehitetään kaikkia kuntalaisia liikuttavana kokonaisuutena. Suurien monitoimitalojen yhteyteen, kuten Karhunaukio, Itäharju ja Linnakaupunki, suunnitellaan jatkossa yli 1 000 m² liikuntasaleja paikkaamaan erityistä tarvetta suuriin liikuntasaleihin. Isot salit palvelevat monitoimitalojen ja yhtenäiskoulujen laajaa oppilasmäärää tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tarjoavat koululiikunnan lisäksi harjoitusolosuhteet liikunta- ja urheiluseurojen toiminnalle, varhaiskasvatukselle, Turun Seudun Urheiluakatemialle sekä eri-ikäisille omatoimiliikkujille. Kouluverkkoon liittyvissä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa huomioidaan entistä laajemmin koko liikuntapaikkaverkon tilanne ja sen alueelliset kehittämistarpeet. Lisäksi varaudutaan suunnitelmallisesti väistötilatarpeisiin sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteiden takaamiseksi. Hyödynnetään mahdollisia kevyellä remontilla toteutettavia hybridikäyttökohteita sisäliikuntatilojen väistötiloina sekä selvitetään kevytrakenteisen väistöhallin hyödyntämistä ulko- ja sisäliikuntaolosuhteena.

5) Liikunnan avustusjärjestelmä uudistetaan. Kokonaistavoitteena on rakentaa 2020-luvun liikuntapaikkaverkon käyttöä tukeva avustusmalli, joka laajentaa liikuntapaikkatarjontaa, kannustaa kaupunkilaisia harrastamaan liikuntaa omatoimisesti ja ohjatusti sekä mahdollistaa organisoidun liikuntatoiminnan kehittymisen. Uusi avustusjärjestelmä huomioi monipuolisesti erikokoiset urheilu- ja liikuntaseurat sekä tukee niiden elinvoimaisuutta. Avustusuudistuksen tavoitteena on, että lasten ja nuorten harrastamisen omakustannusosuus suhteessa harrastamisen kokonaiskustannuksiin ei kasva. Tavoite on ottaa käyttöön pääsääntöisesti seuratoimintaan kohdistuva 7–19-vuotiaille suunnattu harrasteseteli, jota tavoitellaan myöhemmin seudullisesti laajennettavaksi lasten ja nuorten tasapuolisen aseman turvaamiseksi. Alle 7-vuotiaiden liikuntatoiminta säilytetään kaupungin tiloissa ja toiminnassa maksuttomana. Harrastesetelin lisäksi suunnitellaan myös erillistä tukimallia vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen mahdollistamiseksi. Alle 20-vuotiaiden seuratoimintaan suunnatun yksityisomisteisten liikuntatilojen käytön vuokra-avustuksen lisäksi tavoitteena on luoda uusi seura-/yhdistystoiminnan laadun ja osaamisen kehittämisen tuki. Uudistettua avustusjärjestelmää tavoitellaan otettavaksi käyttöön vuonna 2024. Tätä ennen harjoitustilavuokrien korvaamisen avustusmuodon määrärahaa kasvatetaan ja periaatteita päivitetään aiempaa tasavertaisemman tuen toteutumiseksi, jotta kaikkia hakijoita pystyttäisi tukemaan tasapuolisemmin alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta. Avustusjärjestelmä tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi ja sen suunnitteluun toteutetaan yhteistyössä seurakentän kanssa.

6) Osana avustusjärjestelmän kokonaisuudistusta huomioidaan huippu-urheilun tapahtuma-areenat, koska huippu-urheilu, sen tapahtumat sekä menestyvät urheiluseurat ja urheilijat ovat tärkeä osa liikunta- ja tapahtumakulttuuria. Kaupungin omat katsomolliset areenat sekä muilla järjestelyillä tuetut areenat pidetään jatkossakin mukana kaupungin tukipolitiikassa niin, että katsomoita tuetaan erillisellä määrärahalla osana huippu-urheilukaupunki-teemaa.

Avustusmalliin ja liikuntapaikkojen hinnoitteluun liittyvät toimenpiteet vuosille 2022–2024

Suuren palveluverkkokokonaisuuden linjaukset edellyttävät toimenpiteitä, joiden suunnittelua ja toteuttamista tulee vaiheistaa. Alla on lueteltu liikuntapaikkaverkon kehittämiseen olennaisesti liittyvät avustusmallin uudistamisen ja liikuntapaikkojen hinnoittelun toimenpiteet lähivuosille. Kokonaistavoitteena on päivittää avustus- ja tukijärjestelmää niin, että se huomioi käyttäjät entistä tasavertaisemmin.

1. Liikunta- ja urheiluseurojen junioritoiminnassa sekä soveltavassa vesiliikunnassa käytettävien yksityisten liikuntatilojen vuokra-avustamisen malli, 7–19-vuotiaiden seuratoimintaan käytettävä harrasteseteli/-kortti sekä seuratoiminnan osaamista tukeva toimintamalli määräraha-arvioineen tuodaan päätettäväksi syksyllä 2022. Edellä mainitut avustus- ja tukimuodot otetaan käyttöön vuonna 2024. Ne tulee huomioida vuoden 2024 talousarviovalmistelussa.
2. Kaupungin liikuntatilojen päivitetty hinnoittelumalli tuodaan päätettäväksi syksyllä 2022 yhdessä yksityisten liikuntatilojen vuokra-avustamisen mallin kanssa.
3. Vuodelle 2023 korotetaan nykyistä yksityisten liikuntapaikkojen vuokra-avustusmallin määrärahaa 400 000 eurolla ja se huomioidaan talousarviovalmistelussa (liiklk 19.4.2022 § 34).
4. Vähävaraisille lapsille ja nuorille kohdistettu erillinen liikuntaharrastamista tukeva avustusmalli tuodaan päätöksentekoon vuonna 2023.
5. Kaupunki hankkii tietojärjestelmän, jolla hallinnoidaan ja ohjataan harrasteseteliin/-korttiin liittyvää palvelutarjontaa ja määrärahoja sekä seurataan harrastamista. Järjestelmän kautta kuntalainen valitsee seuraharrastuksen tarjoajan ja kaupungin budjetissa oleva harrastesetelin/-kortin arvo siirtyy seuralle. Järjestelmän kilpailutus tehdään vuoden 2023 aikana ja budjettivaraus hankinnasta tehdään vuodelle 2024. Järjestelmän jatkokehittelyyn ja hyödyntämiseen etsitään hankerahoitusmahdollisuuksia.

Avustusmallin uudistamiseen liittyvä valmistelu on käynnissä. Prosessin eri vaiheissa on kuultu turkulaisia seuratoimijoita erillisen sparrausryhmän kautta. Lisäksi avustusmallia tullaan käymään läpi erilaisissa liikunta- ja urheiluseuroille sekä liikuntaa järjestäville yhdistyksille järjestettävissä tilaisuuksissa ennen päätöksentekoa. Avustusmallin valmistelussa käydään myös vuoropuhelua Suomen Olympiakomitean seuratoimintayksikön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa.

Liikuntapaikkainvestointeihin liittyvät toimenpiteet

Alla on lueteltu keskeisimpiin kaupungin liikuntaolosuhteisiin liittyvät muutokset, jotka ovat vireillä tai jotka ovat tavoitteena toteuttaa vuosien

2022–2024 aikana:

• Liikuntakeskus Alfan vuokrasopimuksen jatko vuoden 2028 loppuun saakka ja lisäliikuntatilan rakentaminen (toteutuksessa)
• Messukeskuksen A-hallin väliaikainen vuokraaminen vuoden 2022 lopusta
• Kouluhankkeiden yhteydessä toteutettavat liikuntaolosuhteet (mm. Suikkila, S:t Olofsskolan, Perno/Pansio, Luolavuori, Lyseo, Pääskyvuori, Sirkkala, keskusta-alueen koulut)
• Väliaikainen liikuntahalli kilpailuttaminen Lausteelle (2022)
• Linnakaupungin monitoimitalon ja Karhunaukion yhtenäiskoulun liikuntaolosuhteiden hankesuunnitelmat (2023)
• Veritas Stadionin uusi päätykatsomo: rakentaminen alkanut, valmis (2022)
• Veritas Stadionin uusi lämmitettävä tekonurmi: rakentaminen alkaa syksyllä 2022, valmis keväällä 2023
• Veritas Stadionin Olympiakatsomon peruskorjauksen tarveselvitys (2023)
• Paavo Nurmen stadionin katsomon peruskorjaus (2022–2023)
• Urheilupuiston tenniskenttien rakentaminen (2022)
• Kupittaan maauimalan peruskorjaus alkaa (syksy 2023)
• Parkin kentän uudisrakentaminen asemakaavamuutoksen yhteydessä (aloitus 2024) ja Kupittaan tekojääradan rakentaminen (2023)
• Petreliuksen uimahallin korvaavan uimahallin kaavoitus Itäharjulle (2023)
• Lauttarannan urheilupuisto (tarveselvitys 2022)
• Skanssin keskuspuiston liikuntaolosuhteiden rakentaminen alkaa (2023)
• Kupittaan urheiluhalli tarveselvitys (2023)
• Skeittihalli Cuben tarveselvitys (2023)

Lisäksi useampia pienempiä hankkeita toteutetaan vuosien 2022–2024 aikana.

Kouluverkon yhteyteen suunnitellut liikuntasalit- ja olosuhteet on huomioitu jo Linnakaupungin monitoimitalon, Karhunaukion yhtenäiskoulun, Pansio/Perno monitoimitalon sekä Suikkilan koulu- ja päiväkotihankkeiden suunnittelussa. Ko. kohteisiin liittyvät kaavavalmistelut ovat käynnissä tai jo valmiita. Samppalinnan palloiluhalli ei kytkeydy vielä kouluverkon muihin hankkeisiin ja sen ratkaisujen osalta on käynnistettävä yksityiskohtaisempi selvitystyö ja arvioitava mahdollisesti liittyvä kaavoitustarve sekä ohjelmoitava se kaavoitusohjelmaan.

Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelmassa on linjattu, että omatoimista liikkumista tukevat ja kouluverkon yhteydessä olevat liikuntapaikat ovat lähtökohtaisesti kaupungin itse toteuttamia. Monitoimitalojen tai yhtenäiskoulujen liikuntasalien osalta on kuitenkin nähty tarpeelliseksi nostaa vielä tarkasteluun mahdollisimman kustannustehokkaan mallin löytäminen. Tähän liittyen selvitetään tarkemmin mm. erilaisia innovaatiokumppanuusmalleja.

Liikuntapaikkaverkossa määritellyt muut kaupungin omat liikuntatilainvestointikohteet huomioidaan tilainvestointiohjelman laadinnan yhteydessä ja hankkeet aikataulutetaan investointiohjelmaan.

Itäiseen Turkuun visioidun uimahallihankkeen sijaintia ja toteutustapaa tulee arvioida edelleen tarkemmin. Linjaus sijainnista saatetaan erikseen päätöksentekoon.

Kaupungilla on tärkeä rooli yksityisten liikuntaolosuhteiden toteutumisen tukemisessa. Tähän voidaan vaikuttaa hyvällä yhteistyöllä. Yksityisten liikuntapaikkaratkaisujen edistämistä Artukaisiin, Impivaaraan, Lausteelle ja muihin mahdollisiin sijainteihin tuetaan käytössä olevin keinoin. Erityisesti kohteita, joihin liittyy asemakaavoitustarpeita, pyritään tunnistamaan viipymättä ja sisällytetään kaavoitusohjelmaan. Impivaaran alueesta on käynnistetty yleissuunnitelman laadinta ja tässä huomioidaan myös hyväksytyt verkkolinjaukset.

Ulkoliikuntapaikkojen pienten investointien toteutuksessa on havaittu viime aikoina paljon haasteita niin aikataulujen kuin kustannusten osalta. Toteutusprosessia on tarve keventää ja henkilöresurssia samoin kuin rahoitusta lisätä. Ulkoliikuntapaikkojen investointeihin osoitettua vuosittaista peruskorjausmäärärahaa tulee korottaa. Nykytilanteessa määräraha on 700 000 € ja esitettävä korotus on 300 000 €/vuosi. Korotus alkaa vuodesta 2023 ja huomioidaan TA2023 valmistelussa. Näin ollen ulkoliikuntapaikkojen peruskorjausmääräraha on jatkossa 1,0 milj. €/vuosi. Suuremmat ulkoliikuntainfrahankkeet vaativat erillistä budjetointia. Jotta hankkeet etenevät ja jo siirtyneet hankkeet saadaan käyntiin, tarvitaan henkilöresurssi hankkeiden suunnittelun ja rakennuttamisen edistämiseen (kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus). Henkilörekrytointi on käynnissä. Myös asukasbudjetointia hyödynnetään osana ulkoliikuntainfan kehittämistä.

Ensivaiheen toimenpiteet

Liikuntapaikkaverkon kehittämislinjausten toteutetaan seuraavin ensivaiheen toimenpitein:

• Uudistetuista liikunnan avustamisen ja liikuntapaikkojen hinnoittelun malleista päätetään syksyllä 2022. Mallit otetaan käyttöön vuonna 2024.
• Vuodelle 2023 korotetaan yksityisten liikuntatilojen vuokra-avustamisen mallin määrärahaa 400 000 eurolla päivitettyjen avustusperiaatteiden mukaisesti.
• Pienten ulkoliikuntapaikkainvestointien määrärahaa korotetaan vuositasolla 700 000 eurosta miljoonaan euroon.
• Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuteen rekrytoidaan uusi asiantuntija kaupunkiympäristön rakennuttamisyksikköön.
• Liikuntaolosuhteiden toteuttamisvaihtoehtoja arvioidaan edelleen ja selvitetään mm. innovaatiokumppanuusmallia.
• Petreliuksen korvaavan uimahallin sijaintipaikkaa tarkastellaan Itä-Turun alueella.
• Liikuntaolosuhteiden toteuttamista mahdollistavia kaavanmuutostarpeita sisällytetään kaavoitusohjelmaan.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liikuntapaikkaverkkolinjausten toimeenpanoa koskevat toimenpiteet vuosille 2022–2024 edellä esitetyn mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.