Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alueen valmistelu on vaiheessa, jossa päätetään henkilöstöorganisaatiosta, jonka on suunniteltu perustuvan vahvaan linjajohtamiseen, missä sote-palveluiden tulosalueiden 1. Tyks-sairaalapalvelut; 2. Sote-palvelut; 3. Ikääntyneiden palvelut johtaminen toteutuu yhdenvertaisesti ja samoilla prosesseilla koko Varsinais-Suomen alueella. Linjajohtamisen tarve syntyy mm. lainsäädännöstä, jossa palvelujen järjestämisen reunaehtona on tarjota yhdenvertaiset palvelut koko hyvinvointialueen väestölle.

Johtamisjärjestelmän suunnittelussa on toisaalta tiedostettu, että voimakkaasti keskitetty linjajohtamismalli ei tule sellaisenaan onnistumaan Varsinais-Suomen kokoisella alueella. Esitetyistä syistä linjajohtamiseen on sisällytetty alueulottuvuus. Alueille on tulossa linjajohtamisesta vastuussa olevat omat kolme johtajaa:

1.     Sote-keskusten aluejohto

2.     Sosiaali- ja vammaispalveluiden aluejohto

3.     Ikääntyneiden palveluiden aluejohto

Alueilla toimivat johtajat toimivat tulosaluejohtajien alaisuudessa eikä alueille ole tarkoitus synnyttää ”autonomista” alueen omaa johtamismallia.

Turussa vastaavat kokonaisuudet on nykyisellään jaettu palvelualueisiin siten, että sote-keskukset ovat osana terveyspalveluita, sosiaalipalvelut ovat osa perhe- ja sosiaalipalveluita ja vammaispalvelut sekä ikääntyneiden palvelut ovat osa vanhus- ja vammaispalveluita. Palvelualueiden toiminnot ovat vammaispalveluita lukuun ottamatta jaettu alueisiin, joiden rajat eivät kuitenkaan ole kaikilla alueilla täysin yhtenevät. Yhtenäistämisen tarpeet ovat olleet myös riippuvaisia esim. koulujen aluejaosta. Linjajohtaminen on ulottunut palvelualueista aina asiakasrajapintaan yhtenevästi toki toiminnan laajuus huomioiden. Samanlaista aluejohtamista ei tarvita esim. sosiaalityössä ja kotihoidossa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toiminnan johtaminen kaikilla tasoilla edellyttää erittäin vahvaa palveluiden yhteensovittamista, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutuu koko palveluketjussa. Palveluintegraatiota ajatellen lausunnolla oleva esitys vahvistaa tätä kehityssuuntaa ja on ymmärrettävää hajanaisella kuntakentällä. Vastaavaa perustetta ei ole Turun palveluissa, koska palvelut ovat jo sekä järjestämisen, tuottamisen että johtamisen näkökulmasta yhtenäisiä periaatteita noudattavia. Myös tietojohtaminen on toteutettu siten, ettei Turun kahtia jakaminen toisi mitään lisäarvoa. Suunniteltujen alueiden koko, käytössä olevien tietojärjestelmien erilaisuus ja yhteisten tietopohjien puute tuovat haastetta tulevan hyvinvointialueen johtamiselle.

Aluejako yleisellä tasolla myös Akselin ja Härkätien muutosten jälkeen tukee tässä vaiheessa alueen johtamista, koska muutokset toimintatavoissa ja prosesseissa tulevat olemaan nimenomaan vanhalla kuntakentällä huomattavia. Alueiden koko tulee kuitenkin olemaan hyvin erilainen, mikä itsessään on jo haaste. Turun jakaminen tässä alueen muodostamisen vaiheessa ei tuo lisäarvoa myöskään toimintatapojen ja prosessien kehittämisen toteuttamiselle. Sen sijaan itse kehittämistyötä tullaan tarvitsemaan runsaasti myös Turun toimintoihin osana Varsinais-Suomen kokonaisuutta.

Turun keskitetyt sote-keskuspalvelut ja yliopistollinen sote-keskus ovat luontevasti osa nykyistä kokonaisuutta.  Kehittämistyö edellyttää yhteisiä linjauksia ja esim. digitaalisten palveluiden merkittävää laajentamista. Kehitystyön myötä aluejako muuntuu enenevässä määrin asiakaslähtöisyyteen perustuvaksi, jonka mahdollistaminen edellyttää puolestaan hyvää tietojohtamista.

Nykyisiä kuntayhtymiä tai vastuukuntamallilla toimivia organisaatioita ei kannata hajottaa, mikäli ne toimivat hyvin Hajottaminen lisäisi järjestämisen riskiä alkuvaiheessa. Sama pätee kaikkeen toimintaan: mikä toimii, sitä ei ole syytä hajottaa.

Sote-keskuspalvelut ja sosiaali- ja vammaispalvelut pitävät sisällään hyvin erilaisia ja vaativia asiakaskokonaisuuksia. Näiden hyvän johtamisen tueksi on syytä harkita matriisijohtamista esim. perhekeskuksissa. Alueiden resurssointia arvioitaessa tulee analysoida väestörakenteen mukanaan tuomat palvelutarpeiden erot. Tämäkin edellyttää yhtenäistä tietojärjestelmää ja -pohjaa.

Ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen on turvattava tarkoituksenmukaisesti myös palveluiden kehittämisvaiheessa. Tätä on mahdollista toteuttaa nykymuodossaan. Suunniteltaessa ruotsinkielisiä terveyspalveluita, tulee myös erilaiset sosiaalipalvelut huomioida,

Tulevaisuutta ajatellen sote-keskuspalveluiden, sosiaali- ja vammaispalveluiden ja ikäihmisten palveluiden aluejaon samankaltaisuus mahdollistaa ns. täydellisen integraation, jolloin perustason terveyden- ja sosiaalihuollon toiminnat saadaan samasta kokonaisuudesta, johon tuotetaan erikoissairaanhoidon ja -sosiaalityön palveluita tarvittaessa.

Toiminnan kehittäminen alueelliset erityispiirteet huomioiden edellyttää kaikkien osallistumista kehitystyöhön, tietojohtamisen ja tekniikan hyödyntämiseen ja ennen kaikkea tietojärjestelmien yhtenäistämistä. Näiden pohjalta myös alueellisuus ja johtaminen saavat oikeat uomansa, sillä maantieteellinen aluejako ei tuo hyötyä asiakkaalle tai johtamiselle Turun näkökulmasta.

Lausuntopyynnössä olleiden tietojen perusteella ei ole tarkoituksenmukaista jakaa Turkua kahteen kokonaisuuteen, sillä jakamiseen ei nähdä merkittäviä perusteita asiakkaiden tai johtamisen näkökulmasta. Uusien mahdollisten hallinnollisten rajapintojen syntymiselle ei ole perusteita.

Sairaala- ja vanhuspalveluiden organisoituminen esillä olleilla malleilla tukee hyvin järjestämistä.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

PäätösPäätin antaa edellä olevan vastauksen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle kyselyyn.

Tuomas Heikkinen

kansliapäällikkö