Avustava lakimies Niina Kujansuu 5.5.2022:

Johdanto

Valtiovarainministeriö on katsonut, että ennen kuin hallituksen esitys voidaan antaa, arvioita sen kustannusvaikutuksista yhteiskunnan eri toimijoille on tarkennettava. Valtiovarainministeriö pyytää Turun kaupungilta arvioita siitä, millaisia kustannuksia hallituksen esityksestä aiheutuu organisaatiollenne tulevina vuosina.

Asian tausta

Valtiovarainministeriössä on parhaillaan käynnissä henkilötunnuksen uudistamisen hanke, jolla varmistetaan henkilötunnusten riittävyys, mahdollistetaan sukupuolineutraali henkilötunnus, sujuvoitetaan ulkomaalaisten asiointia laajentamalla henkilötunnuksen saajien piiriä sekä ohjataan henkilötunnuksen ja siihen liittyvien muiden ydinhenkilötietojen käyttötapoja yhteiskunnassa. Yhtenä tavoitteena on vähentää henkilötunnuksen käyttöä tunnistamistilanteissa.

Hankkeen keskeisenä tehtävänä on valmistella henkilötunnuksen uudistamisen ja valtion takaaman identiteetin kehittämisen edellyttämät lainsäädäntömuutokset ja tehdä kattavat vaikutustenarvioinnit. Lisäksi hankkeessa muun muassa luodaan edellytykset uuden yksilöintitunnuksen mahdollistamiseksi sekä muodostetaan yhdessä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa ohjeita ja toimintamalleja henkilötunnuksen tarkoituksenmukaista käyttöä varten.

Turun kaupunki on antanut lausuntonsa 4.3.2022 koskien henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevia säädös- ja muita ehdotuksia.

Toimivalta

Hallintosäännön 41 §:n 3. kohdan mukaan kansliapäällikön tehtävänä on antaa kaupungilta pyydetyt lausunnot, tiedot ja selvitykset, jotka koskevat useampaa palvelukokonaisuutta tai muutoin edellyttävät palvelukokonaisuuksien rajat ylittävää harkintaa tai kaupungin kokonaisnäkemyksen muodostamista, ellei pormestari lausu asiasta.

Kommentit koskien hallituksen esityksen vaikutustenarviointikyselyä

Etärekisteröinti

Esityksessä ehdotetaan luotavaksi mahdollisuus rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta. Menettelyn kautta ulkomaalainen henkilö voisi rekisteröityä väestötietojärjestelmään mobiilisovellusta hyödyntäen jo ennen Suomeen saapumistaan. Etärekisteröityvä henkilö saisi samalla suomalaisen henkilötunnuksen, jonka avulla hän voisi nykyistä nopeammin ja helpommin aloittaa integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Henkilön etärekisteröinti väestötietojärjestelmään ei sisältäisi lainkaan tarveharkintaa, minkä lisäksi menettelyyn sisältyvä henkilöllisyyden varmistaminen ei välttämättä yltäisi varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen.

Etärekisteröintiin perustuvien VTJ-tietojen hyödyntämiseksi eräiden tietoja vastaanottavien tahojen olisi suunniteltava tietojärjestelmät, tietovarantojen tietorakenteet ja niihin liittyvä tietojenkäsittely siten, että vaadittujen tietojen erottaminen voidaan vaivatta toteuttaa. Tietojen vastaanottajalla olisi velvollisuus pystyä erottamaan etärekisteröidyt henkilötiedot muista VTJ-identiteeteistä. Mikäli organisaatiollanne ei ole tarvetta erottaa etärekisteröintiin perustuvia VTJ-tietoja muista VTJ-tiedoista, pyydämme ilmoittamaan tämän vastauksessanne.

Ehdotetun mahdollisuuden antaa muille kuin Suomen kansalaisille henkilötunnus nykyistä aiemmin ja laajemmin arvioidaan mahdollistavan toiminnan tehostamista ja tiedonhallinnallisia hyötyjä laajalle joukolle yhteiskunnan toimijoita. Esimerkiksi keinotunnusten tarpeen oletetaan vähenevän menettelyn myötä. Hyötyjä olisi saavutettavissa periaatteessa kaikissa niissä organisaatioissa, jotka käsittelevät toiminnassaan henkilötunnuksia, ja joissa toisaalta asioi myös sellaisia ulkomaalaisia, joille ei ole mahdollista voimassa olevan lainsäädännön mukaan henkilötunnusta antaa.

1.    Mitä toimenpiteitä vaatimus erottaa etärekisteröityjen tiedot muulla tavalla tunnistettujen tiedoista vaatisi ja mikä on toimenpiteiden toteuttamisen vaatima resurssitarve (mm. kustannukset, työmäärä)?

Tietojen erottamista varten tulee tietojenkäsittelyä ja järjestelmiä uudistaa, joka tarkoittaa muutoskustannuksia. Muutostyön laajuuteen ja kustannusten arviointiin tulee varata riittävä määrä aikaa, jotta järjestelmiä koskevat sopimukset voidaan käydä läpi.

2.    Mitä hyötyjä etärekisteröintimenettelystä mahdollisesti seuraisi organisaatiollenne ja vaatiiko tietojen hyödyntäminen erillisiä toimenpiteitä tai resurssitarpeita (mm. kustannukset, työmäärä)?

Etärekisteröintimenettely helpottaa asioiden käynnistämistä Suomessa ja tuo samalla mahdollisia hyötyjä myös kunnan toimijoille.

Lisäksi valtiovarainministeriö on pyytänyt täydentämään vaikutustenarviointikyselyssä olevaan taulukkoon euromääräiset arviot ja mahdollisuuksien mukaan erottelemaan muutoksen toteuttamisesta aiheutuvat kertaluontoiset kustannukset sekä mahdolliset jatkuvat kustannukset, mikäli niitä syntyy tietojen hyödyntämisestä.

Ei lausuttavaa.

Sukupuolineutraali henkilötunnus

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötunnukseen sisältyvän yksilönumeron rakennetta siten, että siitä ei enää kävisi ilmi henkilön sukupuoli. Yksilönumero olisi muutoksen myötä sukupuolesta riippumaton kolminumeroinen luku. Uudet henkilötunnukset annettaisiin ehdotuksen mukaan sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. Sukupuolitietoa ei kuitenkaan tulisi enää muutoksen voimaantulon jälkeen päätellä suoraan vanhoistakaan henkilötunnuksista, vaan sitä tulisi muutoksen jälkeen käsitellä henkilötunnuksesta erillisenä tietona. Tieto sukupuolesta merkittäisiin edelleen väestötietojärjestelmään ja sitä luovutettaisiin järjestelmän tietoja hyödyntäville tahoille. VTJ-lain 4. luvussa säädettyjen yleisten edellytysten mukaisesti.

1.    Käyttääkö organisaationne henkilötunnuksesta pääteltävää sukupuolitietoa tietojärjestelmissään tai palveluissaan/prosesseissaan? 

Henkilötunnuksesta päätellään sukupuolta järjestelmissä tällä hetkellä esimerkiksi sote-puolella. Käyttötarve on jatkossa ainakin jossain määrin ilmeinen, joka tuo mukanaan muutoskustannuksia.

2.    Jos kyllä, mitä toimenpiteitä asian käsittelyssä tarvittavan sukupuolitiedon muodostaminen muilla tavoin (esim. väestötietojärjestelmästä tai asiakkaalta saatavana tietona) edellyttäisi ja mikä on toimenpiteiden toteuttamisen vaatima resurssitarve (kustannukset, työmäärä)?

Käyttötarve on tunnistettu Turun kaupungilla, joten toimenpiteitä ja järjestelmiä tulisi uudistaa.

Kirjallisen vastauksen lisäksi pyydetään täydentämään vaikutustenarviointikyselyssä olevaan taulukkoon euromääräiset arviot ja mahdollisuuksien mukaan erottelemaan muutoksen toteuttamisesta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset sekä mahdolliset jatkuvat kustannukset, mikäli niitä syntyy tietojen hyödyntämisestä.

Ei lausuttavaa. Huomioitavaa on, että kaupunki ei itse tuota tietojärjestelmiä, joten muutostyön laajuus ja kustannus on saatavissa vain järjestelmätoimittajilta. Kaupungin kustannuksiin vaikuttaa voimassa oleva lainsäädäntö sekä toimittajien kanssa tehdyt sopimukset.

Uusi yksilöintitunnus

Esityksessä ehdotetaan luotavaksi henkilötunnuksen rinnalle uusi yksilöintitunnus. Yksilöintitunnus olisi nimensä mukaisesti tarkoitettu henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen ja se annettaisiin kaikille väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille. Toisin kuin henkilötunnus, yksilöintitunnus ei sisältäisi minkäänlaisia henkilötietoja. Yksilöintitunnus olisi laajasti saatavissa väestötietojärjestelmästä ja sen käyttöönotto olisi kuitenkin ehdotuksen mukaan täysin vapaaehtoista.

1.    Huolimatta yksilöintitunnuksen käyttöönoton vapaaehtoisuudesta, onko organisaationne tunnistanut tunnuksen käyttöönoton jostakin syystä välttämättömäksi? Mikä tällöin edellyttää tunnuksen käyttöönottoa?

Itse muutos on tietosuojan ja tietoturvan kannalta kannatettava, koska nykyinen henkilötunnus kantaa mukanaan tarpeetonta henkilötietoa. Käyttötarkoitukseen nähden henkilötunnus ei siis pyri minimoimaan henkilötietojen käsittelyä ja voi muodostaa tarpeettomia riskejä rekisteröidyille. 

Lisäksi identiteettivarkaudet ovat helpommin toteuttavissa nykyisellä hetu-mallilla. Muutoksen myötä myös jo aiemmin identiteettivarkauksien kohteeksi joutuneet henkilöt saisivat helpotuksen tilanteeseensa. Tällä hetkellä henkilötunnuksen vaihtaminen on todella vaikeaa, joten rikolliset voivat hyödyntää aiemmin vuodettuja henkilötunnuksia toistaiseksi, mikäli muutosta ei toteuteta.

Osittain henkilötunnuksen väärinkäytöstä johtuvat laittomuudet eivät kuitenkaan johdu henkilötunnuksen muodosta tai sen kantamasta tietosisällöstä. Nykyisellään henkilötunnuksen väärinkäyttö perustuu usein henkilötunnuksen käyttämiseen henkilön tunnistamisessa/tunnistautumisessa. Hetua tulee käyttää vain henkilön yksilöinnissä.

2.    Mikäli organisaationne katsoo tunnuksen käyttöönoton välttämättömäksi, mitä toimenpiteitä uuden yksilöintitunnuksen hyödyntäminen vaatisi ja mikä on toimenpiteiden toteuttamisen vaatima resurssitarve (mm. kustannukset, työmäärä)?

Ei lausuttavaa.

3.    Tunnistatteko, että mahdollisuus yksilöintitunnuksen käyttöönottoon tulevaisuudessa olisi organisaatiossanne hyödyllinen tai että sitä voitaisiin hyödyntää vapaaehtoisesti? Missä toiminnassa tunnusta voitaisiin hyödyntää?

Viitaten kysymykseen kohta 1 : Tietosuojan ja tietoturvan kannalta tarve tunnistetaan.

4. Miten organisaationne tiedonhallintaan vaikuttaisi, mikäli jokin sidosryhmänne hyödyntäisi yksilöintitunnusta välillänne tapahtuvassa tiedonvaihdossa?

Järjestelmätoimittajat määrittelevät enimmäkseen muutokset ja toteutusaikataulun. Uuden uniikin tietokentän lisäämistä tietojärjestelmään asiakkaan tunnistamiseksi ei voida pitää lähtökohtaisesti pienenä muutoksena, sillä se joudutaan viemään käytännössä jokaiselle näytölle, joissa asiakkaan tietoja käsitellään ja osin sen perusteella todennäköisesti määritellään myös relaatiota muihin asiakkaan tietoihin. Tällä hetkellä henkilötunnusta käytetään eri järjestelmien välisissä integraatioissa sanomaliikenteessä, kun esimerkiksi asiakkaan lähetteitä tai vastauksia liikutetaan eri järjestelmien ja organisaatioiden välillä. Tämä kokonaisuus on myös muutoksen kohteena uuden tunnisteen myötä.

Kirjallisen vastauksen lisäksi pyydetään täydentämään vaikutustenarviointikyselyssä olevaan taulukkoon euromääräiset arviot ja mahdollisuuksien mukaan erottelemaan muutoksen toteuttamisesta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset sekä mahdolliset jatkuvat kustannukset, mikäli niitä syntyy tietojen hyödyntämisestä. Vaikutusten arvioiminen tapahtuu oletuksella, että yksilöintitunnusta käsiteltäisiin henkilötunnuksen rinnalla yksilöivänä tunnisteena omissa tietojärjestelmissä ja tiedonvaihdossa. Henkilö voitaisiin yksilöidä kummallakin tunnuksella ja yksilöintitunnus sekä henkilötunnus voitaisiin yhdistää ainakin VTJ:n avulla. Yksilöintitunnusta ei lähtökohtaisesti kerättäisi asiakkaalta/rekisteröidyltä eikä luovutettaisi hänelle, vaan yksilöintitunnusta käytettäisiin ensisijaisesti tietojärjestelmissä yksilöintikeinona ja eri organisaatioiden välillä tapahtuvassa tiedonsiirrossa yksilöintiin ja tietojen yhdistämiseen. Hetua käytettäisiin nykyisten periaatteiden mukaisesti.

Turun kaupungissa henkilötunnuksen muutokseen kohdistuvia euromääriä ei ole tietojärjestelmätoimittajien taholta pystytty vielä arvioimaan. Kustannusvaikutusten aito arviointi vaatii kaikkien järjestelmien systemaattisen läpikäynnin, joissa tällä hetkellä henkilötunnusta käytetään. Toimittajien kustannusten suuruuden arviointia ei ole saatavilla tällä aikataululla.

Mikäli kustannukset halutaan tarkasti selvittää, tulee käydä läpi tietojärjestelmät sekä niihin liittyvät sopimukset ja pyytää toimittajilta arvioita.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

PäätösPäätin antaa edellä esitetyn selvityksen Turun kaupungilta koskien hallituksen esityksen vaikutustenarviointikyselyä henkilötunnuksen uudistamisen hankkeesta.

Tuomas Heikkinen

kansliapäällikkö