Lausunto Turun hallinto-oikeudelle: Asemakaavanmuutos sekä tonttijako ja tonttijaonmuutos; Parkinkenttä 

25.4.2022 ympäristölakimies Nina Mattila

Viite: 507/03.04.04.04.16/2022

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Vaatimukset ja valitusperusteet

Valituksessa vaaditaan valtuuston päätöksen kumoamista. Valituksen mukaan asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty. Valituksen mukaan rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja ollaan hävittämässä rakentamalla alueelle rakennusmassoja, jotka muuttavat alueen yleisilmeen täysin. Luonnonympäristöä ei vaalita, vaan alue tulee kaavoituksen myötä menettämään vehreän ja puistomaisen luonteensa. Valituksessa on vedottu rakennetun ympäristön arvojen osalta Museoviraston 24.3.2021 antamaan lausuntoon. Nykyiset rakennukset, kuten harjakattoiset pienkerrostalot sekä Verkahovin rakennus yhdessä ympäröivien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kanssa muodostavat rakennetun ympäristön kokonaisuuden, johon korkea kerrostalorakentaminen ei sovi. Ympäröivää rakennuskantaa ei ole valituksen mukaan otettu asemakaavanmuutoksessa huomioon. Alueen rakennuskannan luonne on sellainen rakennettuun ympäristöön liittyvä erityinen arvo, jota ei maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan saa asemakaavalla hävittää. Rakentaminen tulee rajoittamaan myös Tuomiokirkkonäkymää. Valituksen mukaan asemakaavaehdotus ei ole valmisteilla olevan yleiskaavaehdotuksen mukainen eikä maakuntakaavan mukainen. Alueelle suunniteltu tiivis kerrostalojen rakentaminen johtaa alueen vehreän ja puistomaisen luonteen menettämiseen. Alueen liikuntapalvelut heikkenevät kaavamuutoksen myötä. Rakentamisen ajaksi alueen liikuntapalvelut katoavat kokonaan. Kentän huoltojärjestelyt muuttuvat rakentamisen vuoksi ja muutokset aiheuttavat huomattavia kustannuksia kaupungille. Valituksen mukaan uusien asuintalojen myötä autoliikenne alueella lisääntyy huomattavasti. Alueen nykyiset, vähäiset pysäköintipaikat poistuvat uusien rakennuksien myötä. Maanalle muodostuvat pysäköintitilat ovat kerrostalojen asukkaiden käytössä ja/tai maksullisia. Myös alueella jo olevien vanhojen rakennusten asukkaat ja vieraat tarvitsevat pysäköintipaikkoja, koska olemassa olevilla taloyhtiöillä paikkoja on vain vähän. Pyöräily ja kävely alueella on jo hankalaa ja vaarallista. Turun kaupunki on ennen kaavoitusprosessin päättymistä tekemillään sopimuksilla käytännössä estänyt kaavoittajaa suojelemasta rakennuskantaa.

Kaavan tavoitteet ja sisältö

Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Parkinkentän täydennysrakentaminen osana kehittyvää Aninkaisten aluetta siten, että samalla alueen liikuntapalvelut paranevat. Tavoitteena on muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja toiminnoiltaan monipuolinen kortteli, jossa yhdistyvät mm. liikunta, asuminen, toimisto- ja liikekäyttö. Asemakaavanmuutos tukee kaupungin väestötavoitetta ja on Keskustan kehittäminen -kärkihankkeen mukainen. Tavoitteita ja niiden tarkentumista kaavaprosessin aikana kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 4.3.

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. MRL 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön arvot ja ympäristöön soveltuvuus

Rakennusperintölain 2.2 §:n mukaan rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Rakennusperintölain 2.3 §:ssä säädetään tilanteista, joissa rakennusperintölakia voidaan soveltaa asemakaava-alueella. Parkin kentän ystävät Ry on esittänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Parkinkentän alueen suojelemista rakennusperintölailla. Varsinais-Suomen ELY-keskus on päättänyt 7.3.2022, että se ei määrää suojeluesityksessä esitettyjä rakennuksia, rakennelmia, kenttäaluetta tai sitä ympäröiviä puurivejä suojeltavaksi rakennusperintölain nojalla, koska kohteella ei ole rakennusperintölain 2.3 §:n mukaisia, lain soveltamista asemakaava-alueella koskevia, suojeluedellytyksiä. Tämä ei tarkoita, että alue tulisi suojella asemakaavalla, vaan että suojelutarpeet tulee arvioida asemakaavamuutoksen yhteydessä MRL:n edellyttämällä tavalla, kuten nyt on tehty. Kaava-alueen rakennetun ympäristön arvoja on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 3.1.3. Kaavaehdotuksesta annetuissa asiantuntijalausunnoissa ei ole edellytetty alueen tai sillä sijaitsevien rakennusten suojelemista asemakaavalla.

Kaavaselostuksen kohdassa 3.1.2 on arvioitu kaavoitettavan alueen luontoarvoja. ”Kaavamuutosalue on keskellä tiivistä kaupunkirakennetta. Se on pinnoiltaan pitkälti rakennettu. Kenttää reunustavat lehmusrivistöt Arkistonpolun, Kutomonkadun ja Ukkokodinpolun varrella. Kaavamuutosalueen koillis-, kaakkois- ja lounaisreunoilla olevat puurivistöt koostuvat 27 puistolehmuksesta. Niistä 18 sijaitsee Parkinkentän VU-alueella ja 9 Kutomonkadun katualueella. Kaikki puut ovat kartoitettuja ja iältään arviolta 50–60-vuotiaita. Kaupunkikuvan ja viihtyisyyden lisäksi ne tukevat alueen hulevesien hallintaa. Kaavamuutosalueelle ei sijoitu arvokkaita luontoympäristöjä, suojelualueita tai pohjavesialuetta.” Kaavamuutoksella ei hävitetä luonnonympäristön erityisiä arvoja. Vuorovaikutusraportissa (s. 50-51) on tarkemmin kuvattu, miten ympäristön vehreän ilmeen säilymiseen on kaavatyössä kiinnitetty erityistä huomiota. Kaavamääräyksiä on tarkennettu kaavaehdotusvaiheessa istutusten ja puiden osalta ympäristön vehreyden varmistamiseksi. Kaavassa on osoitettu säilytettävät sekä säilytettävät tai istutettavat puurivit kentän ympärille sekä erilaisia määräyksiä istutettavista alueista. Kaupunkikuvassa selkeästi erottuvan katuaukion osalta on määrätty, että tila tulee jäsentää kivimateriaaleilla sekä viheraiheilla ja aukiolle tulee sijoittaa puita ja muuta kasvillisuutta, myös Arkistonpolun alkupäähän osoitetaan istutettava puurivi, jota siellä ei tällä hetkellä ole. Näin ollen kaavamuutoksen myötä vehreys jopa lisääntyy alueella. Kaavamuutoksen vaikutuksia luonnonympäristöön on arvioitu tarkemmin kaavaselostuksessa (s. 49-50).

Lisäksi on otettava huomioon, että asemakaavaa laadittaessa joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia, myös joskus toistensa kanssa ristiriidassa olevia tavoitteita. Kuten kaavaselostuksessa (s.34) on todettu ”asemakaavamuutos tukee Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 tavoitetta keskustan täydennysrakentamisesta. Uudisrakentaminen on sovitettu Parkinkentän kokonaisuuteen liikuntapalveluja vaarantamatta. Rakennusmassat jatkavat Tuureporinkadun katulinjaa ja täydentävät sen varrelle sijoittuvien rakennusten mittakaavaa ja luonnetta. Rakennusten suunnittelulle on annettu erillisiä kaavamääräyksiä sovittamisesta kaupunkiympäristöön. Kaavaratkaisussa on säilytetty Tuomiokirkkonäkymä erityisesti Aninkaistensillan suunnasta kaupunkiin saavuttaessa. Rakennusmassoille on haluttu luoda kevyempi ilme toteuttamalla ylin kerros sisäänvedettynä ja julkisivultaan vaaleana sekä jäsentämällä Tuureporinkadun suuntainen massa pystysuunnassa useampaan toisistaan erottuvaan osaan julkisivujen, yksityiskohtien, värityksen ja aukotusten keinoin. Kiinnostavan kävely-ympäristön luomiseksi rakennusten maantasokerroksiin on osoitettu liiketiloja, runsaasti ikkunapintaa sekä sisäänkäyntejä. Ympäristön vehreän ilmeen säilyminen on varmistettu puurivejä, katuaukion kasvillisuutta ja pihan käsittelyä koskevin kaavamääräyksin.” Kaavaehdotuksella ei hävitetä rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön erityisiä arvoja. Viihtyisä elinympäristön muodostuminen on varmistettu kaavamääräyksillä. Kaavamuutosalueen ympäristö on otettu huomioon suunnittelussa, kuten kaavaselostuksesta käy ilmi. 

Liikuntapalvelut

Yhtenä kaupungin tavoitteena kaavamuutoksessa on ollut alueen liikuntapalveluiden parantaminen. Kaavaselostuksessa (s.34 ) on todettu, että ”asemakaava mahdollistaa nykystandardeja vastaavien tekojääradan ja -kaukalon/pallokentän rakentamisen uudelleen likimain nykyisen kentän korkotasolle ja kokoisena. Kentän huoltotilat sekä liikuntapalveluiden käyttäjien asiakaspalvelutilat sijoittuvat uudisrakennuksen maantasokerrokseen. Maan alle on mahdollista toteuttaa liikuntatiloja enintään 2 500 k-m², mikä mahdollistaa liikuntasalien tai esimerkiksi keilahallin toteutumisen Parkinkentän yhteyteen ja monipuolistaa alueen liikuntapalveluja.” Kaavamuutoksen vaikutuksia liikunnan olosuhteisiin on arvioitu tarkemmin kaavaselostuksessa (s. 47-48).

Liikenteen ja pysäköinnin järjestäminen

Kaupungin liikennesuunnittelu on tutkinut ehdotusvaiheessa asemakaavamuutoksen toteuttamisen liikenteellisiä vaikutuksia ja niiden mahdollisesti aiheuttamia tarpeita nykyiseen liikenneverkkoon, kuten kaavaselostuksesta (s.26-27) käy ilmi. Asemakaavan tavoitteet liikkumisen näkökulmasta liittyvät kiinteästi jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen, turvalliseen saatto- ja noutoliikenteeseen sekä alueen pysäköintipaikkapulan helpottamiseen mahdollistamalla pysäköintilaitos. Erilaiset toiminnot lisäävät liikkumistarvetta alueella. Suunnittelualueella on tarkoitus mahdollistaa jalankulku vielä kattavammin ja laadukkaammin kuin nykytilanteessa. Asemakaavan tavoitteena on parantaa jalankulun yhteyksien lisäksi myös pyöräilyn olosuhteita. Kaavassa käytetään Turun kaupungin uudessa rakennusjärjestyksessä esitettyä pysäköinnin mitoitusohjetta. Autopaikkoja on toteutettava asumista varten 1 autopaikka / 140 k-m² tai vähintään 1 autopaikka / 3 asuntoa. Korkotuetulle vuokra-asumiselle ja asumisoikeusrakentamiselle on varattava 1 autopaikka / 175 k-m². Vierailijoille tulee varata lisäksi yksi vieraspysäköintipaikka 10 asuntoa kohti. Kaava-alueen maanalaiseen pysäköintiin varatuille alueille (ma-LPA ja ma-1) saa sijoittaa yhteensä enintään 450 autopaikkaa. Kaavamuutoksen vaikutuksia liikenteen järjestämiseen on arvioitu kaavaselostuksessa (s. 45-47). Yhteenvetona voidaan todeta, että uusi maankäyttö tuottaa yleensä lisäliikennettä alueelle. Suunnittelualueelle tuleva maankäyttö lisää jalankulkua, pyöräilyä, saatto- ja noutoliikennettä, huoltoliikennettä sekä asumiseen ja asiointiin liittyvää moottoriajoneuvoliikennettä. Liikennemäärien kasvu on kuitenkin hyvin maltillista eikä vaikuta merkittävästi liikenteen sujuvuuteen. Mahdolliset hetkittäiset ruuhkautumiset risteysalueilla voivat johtua esimerkiksi läpiajon määrästä tai vuorokauden ajasta tai muusta hetkellisestä muutoksesta.

Maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisuus

MRL 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. MRL 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 32.1 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Kuten kaavaselostuksessa (s. 16) on todettu ”Voimassa olevassa yleiskaava 2020:ssa (lainvoimainen 28.7.2001) suunnittelualue on pääkeskustasoisten keskustatoimintojen aluetta (C). Alue varataan hallinnon, kaupan, palvelujen, keskustaan sopivan asumisen ja työpaikkatoimintojen, virkistyksen sekä alueella tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.” Kuten valittajan jättämään muistutukseen annetussa vastineessa todetaan: ”Asemakaavaa laadittaessa on huomioitu sekä maankuntakaava että voimassa oleva yleiskaava ja valmisteilla oleva uusi yleiskaavaluonnos ja -ehdotus. Asemakaavaluonnos on sekä maakuntakaavan että voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Kaavaa laadittaessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain sille asettamat edellytykset. Uudisrakentaminen ei ulotu maakuntakaavassa suojeltavaksi merkitylle alueelle. Asemakaavan toteutumisella ei ole sellaisia vaikutuksia maakuntakaavassa ja yleiskaavaluonnoksessa suojeltavaksi merkityn alueen kokonaisuuteen, että sen eheys, identiteetti tai kulttuuriset arvot häiriintyisivät. Uusi maankäyttöratkaisu ei vaaranna ylempien kaavatasojen suojelullisia arvoja ja antaa hyvät jatkosuunnittelun edellytykset myös suojeltujen korttelien kehittämiselle.” Edellä esitetyn perusteella voimassa oleva yleiskaava ja maakuntakaava ovat toimineet asemakaavaa valmisteltaessa ohjeena lain edellyttämällä tavalla. Myös vireillä oleva koko kaupungin yleiskaava on huomioitu valmistelussa.

Kumppanuussopimus

Kaupunki ja Kansalliskehitys Oy ovat solmineet kumppanuussopimuksen alueen kehittämisestä ja kaavoittamisesta. Sopimus on hyväksytty kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa 4.6.2018 § 59. Kumppanuussopimuksen kohdassa 2 on todettu, että ”asemakaavan sisällöstä ei voida etukäteen sopia. Kaava-asiakirjojen ja asemakaavaehdotuksen lopullisen sisällön ja laadun ratkaisee Kaupunki. Asemakaavoitukseen liittyvien suunnitelmien ja asiakirjojen hyväksymisestä, kaavoituksen edistämisestä tai kaavoituksen mahdollisesta keskeyttämisestä päättävät Kaupungin luottamuselimet. Osapuolet ovat tietoisia, että tämä asemakaavamuutoksen valmistelu ei välttämättä johda lainvoimaiseen asemakaavamuutokseen.” Sopimuksen kohdassa 8 on todettu ”Kaupunki ohjaa ja valvoo asemakaavan valmistelua, kaavoitusprosessin oikeellisuutta sekä kaavan sisältöä. Kaupunki arvioi kaavan sisällön ja asiakirjojen valmiusasteen riittävyyden kussakin kaavavaiheessa. Asemakaavaan liittyvän kuuluttamisen sekä nähtäville asettamisen ja siihen tarvittavan materiaalin ratkaisee lopullisesti Kaupunki. Asemakaavaehdotuksen lopullisen sisällön ja laadun ratkaisee Kaupunki. Asemakaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Sopijaosapuolet ovat tietoisia siitä, että tällä sopimuksella käynnistyvän asemakaavoituksen valmistelu ei välttämättä johda asemakaavan hyväksymiseen. Mikäli näin kävisi, ei Kansallis-yhtiöillä ole tässä tapauksessa mitään vaatimuksia Kaupunkia kohtaan eikä Kaupungilla Kansallis-yhtiöitä kohtaan.” Asemakaavaehdotusta ei voi pitää lainvastaisena sen perusteella, että kaupunki on kumppanuussopimuksen osapuoli.

Asemakaavan laatimistarve

MRL 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen.

Kaupungilla on kaavoitusmonopolinsa perusteella laaja harkintavalta sen suhteen, missä järjestyksessä ja miten se haluaa alueitaan kehittää. Kaupungilla on oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät. Asemakaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että sen toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia. MRL myös mahdollistaa kustannusten perimisen maanomistajilta 12 a luvun mukaisesti.

Yhteenveto

Valituksessa ei ole esitetty perusteita asemakaavamuutoksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä. Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti hyväksytty asemakaavanmuutos Parkinkenttä on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku