Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja eritysasiantuntija Janne Mustonen 13.4.2022:

Asuntomessut

Asuntomessut on tapahtuma, jonka järjestävät yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Osuuskunta Suomen Asuntomessut yhteistyössä vuosittain vaihtuvien isäntäkuntien kanssa. Tapahtumien tarkoituksena on parantaa asumisen laatua sekä lisätä asumistietoutta ja edistää alan osaamista. Tapahtuma on rakennettu niin, että se palvelee tavallista kuluttajaa ja ammattilaista mahdollisimman hyvin.

Suomen Asuntomessut vastaa messutapahtuman vaatimista yleisöpalveluista, messutekniikasta ja tapahtuman markkinoinnista. Isäntäkunta vastaa kohteen kaavoituksesta ja kunnallistekniikasta aikataulun mukaan sekä messupysäköinnistä. Rakennuttajat ja rakentajat vastaavat omien kohteittensa toteutuksesta, rahoituksesta ja messuesittelystä. Yhteistyö on monimuotoista lukuisten organisaatioiden ja yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa.

Asuntomessut on järjestetty lähes vuosittain vuodesta 1970 lähtien. Turussa Asuntomessut on järjestetty kerran, vuonna 1988 Katariinanlaaksossa. Turun Asuntomessut olivat siihen mennessä messuhistorian suosituimmat. Kävijöitä oli yli 230 000. Korona-aika on asettanut haasteita messuille ja toisaalta luonut odotuksia messujen kiinnostavuudelle ja tätä kautta messuvierailijoiden määrän kasvamiselle verrattuna muutamaan edelliseen vuoteen. Messujen mediahuomio on kasvanut ja monipuolistunut jatkuvasti, jopa korona aikana messualueelle rekisteröityi yli 700 median edustajan vierailua. Samalla messujen virtuaalisuus ja messujen riippuvuus yleensä loppukesään ajoittuvasta aukiolokuukaudesta vähentynyt.

Miksi messut Turkuun ja miksi juuri nyt?

Asuntomessujen järjestämisestä on Turussa keskusteltu aika ajoin: Viime vuosikymmenten kaupunkikehityksen painotuttua kerrostalorakentamiseen, ei pientalorakentamiseen painottuvien messujen järjestämistä ole kuitenkaan koettu tarkoituksenmukaiseksi. Nyt kun kaupunginvaltuuston vuoden 2022 talousarviopäätökseen sisältyi tavoite pientaloasumisen tuntuvasta pitkän aikajänteen lisäämisestä, tarvitaan monenlaisia keinoja löytää myös uusia urbaaneja pientaloasumisen muotoja. Siihen asuntomessujen uudenlaisten asumisratkaisujen etsimisen tavoite tarjoaa hyvät mahdollisuudet.

Messujen ajankohta

Osuuskunta Suomen asuntomessut on jo tehnyt isäntäkaupunkien kanssa sopimukset messujen järjestämisestä vuoteen 2026 asti. Erityisen hyvin soveltuvana Turun messuvuotena on pidetty vuotta 2027. Esiselvityksissä on varmistettava riittääkö aika esimerkiksi kaavoituksen ja infrastruktuurin toteuttamiseen, vai onko olemassa riskejä, joiden perusteella messuilla pitäisi pikemminkin tähdätä vuoteen 2028 tai 2030. Turun 800-juhlavuotta 2029 on muun ohjelma- ja tapahtumatarjonnan kannalta pidetty haasteellisena.

Käytännössä messuvuoden kiinnittäminen vuodelle 2027 tai 2028 tarkoittaa asemakaavoitusohjelman ja investointiohjelman tarkistustarpeita vuosien 2023 – 2026 ajalta.

Hakuprosessi ja valmisteluresurssit

Asuntomessuhanke lähtee kaupungin päätöksestä hakea messuja. Tämän jälkeen on tarkoitus laatia kaupungin omat esiselvitykset ja vaikutusarvioinnit hankkeesta. Samalla neuvotellaan Suomen Asuntomessujen kanssa yhteistyösopimuksesta. Tyypillistä asuntomessuhankkeiden kohdalla on se, että sopimus allekirjoitetaan noin neljästä viiteen vuotta ennen messutapahtumaa. Esiselvitykset, vaikutusarvioinnit ja sopimus on tarkoitus tuoda päätöskäsittelyyn vielä vuoden 2022 aikana. Siihen mennessä on tarkoitus myös kirkastaa tapahtuman tavoitteet ja teemat. Joka tapauksessa keskeinen viesti näkyvyydelle on Turun halu profiloitua monipuolisen asumisen ja pientaloasumisen osalta uudella tavalla urbaanin asumisen kaupunkina.

Tarkoitus on siis toteuttaa kaksivaiheinen hakuprosessi Turun kaupungin ja Osuuskunta Suomen asuntomessujen välillä. Suomen Asuntomessut on tuonut esiin tavoitteen kehittää asuntomessutapahtuman hakuprosessia ja sopimusrakennetta enemmän yhteistyömuotoisemmaksi. Perinteisesti on kaupungin toimesta laadittu sitova anomus, jonka osuuskunta on käsitellyt ja myöntänyt tapahtuman haetulle vuodelle. Sopimusrakenne on ollut hyvin sitova. Tätä menettelyä on tarkoitus kehittää ja Turun kanssa on mallinnettu kaksivaiheinen prosessi, joka tarkoittaa käytännössä kaupungin taholta kahta päätöksentekopistettä.

Ensimmäisessä tehdään nyt esillä oleva päätös hakemisesta ja jatkoksi lopullinen yhteistoimintasopimusta koskeva hyväksymispäätös laadittujen lisäselvitysten pohjalta vuoden 2022 loppuun mennessä. Uudistettu hakumenettely antaa mahdollisuuden kaupungin ja osuuskunnan yhteiseen paikkaan ja aikatauluun liittyvän hankekehityskokonaisuuden sekä tapahtuman teemoitetun toteutuksen suunnittelulle. Mallilla haetaan joustavuutta ja keinoja tunnistaa ja välttää asiaan liittyviä riskejä.

Hakuprosessin valmistelu on mahdollista toteuttaa kaupungin omana virkatyönä. Alustavan arvion mukaan valmisteluun tulisi kiinnittää vuoden 2022 ajalle; 1 viestintä ja markkinointi htv 10 % työpanoksella, valmistelun koordinaatiosta vastaava 1 htv 20 % työpanoksella sekä tukipalveluita 1 htv:n 20 % panostuksella. Lisäksi on tunnistettu mahdollisten ulkoisten rahoituskanavien kautta haettavien kehityshankkeiden valmisteluresurssin tarve, 1 htv 20 % työpanoksella. Hakuvalmistelussa keskeisessä asemassa ovat hankekehityskokonaisuuden eli messualueen esiselvityksen valmisteluun liittyvät kysymykset, joten resurssit tulisi kiinnittää kaupunkiympäristön palvelualueelta, jolla vastuu kaupunkiympäristön suunnittelusta ja rakentamisesta. Tällä varmistetaan realistinen ja toteutuskelpoinen hankekehityskokonaisuutta koskeva hanke- ja toteutussuunnittelu mahdollisine kynnysinvestointeineen.

Messualueen sijainti

Asuntomessujen lähihistoria osoittaa, että isäntäkaupunkien kannalta onnistuneimpia sijaintipaikkoja messuille ovat sellaiset kiinnostavat kohteet, jotka toisaalta liittyvät kiinteästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen mutta toisaalta kaipaavat sysäystä kehityksen käynnistämiseksi. Asuntomessujen omat havainnot eivät tue erillisten peltomessualueiden valintaa. Toisaalta messuista saatavaa vetovoimasysäystä ei kannata suunnata sellaisiin kohteisiin, jotka muutenkin ovat etenemässä ja toteutumassa.

Turussa tällainen pitkään valmistelussa ollut käynnistyskipinää odottava kiinnostava kohde on Koroisten alue. Laaja historiallinen Koroistenniemi on luonnollisesti pääosiltaan kulttuurisesti arvokasta maisema-aluetta, minne rakentamista ei voida ajatella. Sen sijaan välikehän tuntumassa sijaitseville reuna-alueille ollaan valmistelussa olevassa Turun yleiskaavassa 2029 osoittamassa asumista, josta osa voi luontevasti toteutua Asuntomessutapahtuman myötävaikutuksella (Liite 1).

Alueen lähiympäristöön liittyy myös yleiskaavassa osoitettuja tärkeitä liikenne- ja infrastruktuuriratkaisuja kuten Koroistenkaari, Halistenväylä, uusi Maarian kirkkosilta joen yli sekä rautatien eritasojärjestelyt Kärsämäessä. Alustavien arvioiden mukaan massut itsessään eivät edellytä liikenneinfran uudistamista, mutta on johdonmukaista toteuttaa kokonaisuus yhtenä jatkuvana prosessina. Esimerkiksi olemassa olevan asuntoalueen läpi Maunu Tavastin kadun nimellä kulkevan välikehän osuuden korvaaminen uudella väylällä on tarkoituksenmukaista toteuttaa esiselvityksessä arvioitavalla aikataululla.

Esiselvitystarpeet, kaavatalous ja resurssitarpeet

Koroisiin esitetyn asuntomessualueen ja lähiympäristön kehittämisestä laaditaan vuoden 2022 aikana esiselvitys. Tarkasteltavana alueena on paitsi Koroisten alueelle yleiskaavassa 2029 esitetty asumisen alue myös asuinalueiden tasapainoisen kehittämisen tavoittein myös Halisten ja Räntämäen alueet. Samalla tarkoituksenmukaista kartoittaa palveluverkon kehittämistarpeet. Asuntomessualueella itsessään ei ole pienen asukasmääränsä takia olennaisia vaikutuksia pysyviin palvelutarpeeseen, mutta alueen käynnistyvä laajempi kehitys synnyttää arviointrapeen yhdessä viereisten alueiden kanssa.

Asuntomessujen kustannusrakenne muodostuu tapahtumaan liittyvistä kustannuksista sekä alueen suunnittelun ja pysyvän infrastruktuurin investoineista. Aluesuunnittelun ja infrastruktuurin kustannukset ovat joka tapauksessa aluekehityksestä syntyviä kustannuksia. Tapahtumakustannukset ovat moninaisempia liittyen markkinointiin, tilapäisjärjestelyihin ja moninaiseen tapahtumatoimintaan. Molempien kustannuserien osalta suuruusluokka riippuu messujärjestelyiden laajuudesta ja laadusta sekä on sidoksissa myös messujen sijaintiin. Niiden kustannukset arvioidaan esiselvitysvaiheessa.

Esiselvitys laaditaan ennen lopullista sopimusta messujen järjestämisestä. Samalla tulee arvioida muut tapahtuman elinvoimavaikutukset esimerkiksi matkailun kannalta. Myös mahdollisuudet saavuttaa kansainvälistä kiinnostavuutta arvioidaan.

Koroisten alueen kaavatalous on jo aiemmin todettu huolellista suunnittelua ja harkintaa vaativaksi. Alueelle tulee huomattavia välttämättömiä väyläinvestointeja ja kuitenkin vain osalle aluetta tuloa tuottavaa tonttituotantoa. Lisäksi alueen maaperä ja perustamisolosuhteet asettavat vaatimuksia kaavataloudellisesti perustellun ratkaisun hakemiseen. Esiselvityksessä on myös syytä varmistaa arkeologisten tutkimusten tarve, joka alustavan arvioiden mukaan kohdistuu enintään pieneen osaan uudisaluetta.

2022 esiselvityksen yhteydessä on tarkoitus myös selvittää, tutkia ja mahdollisesti käynnistää hakuprosessit ulkoisten rahoituskanavien käyttämisestä messualueen kehityksen ja tapahtuman toteuttamisen järjestämisen tueksi.

Messujen teemat

Asuntomessujen luonteeseen kuuluu, että messuilla on sisällöllinen teema tai teemoja, jotka lähtevät isäntäkaupungin strategiasta, historiasta tai messujen sijaintipaikasta sekä toisaalta asumisen ja yhteiskunnan ajankohtaisista kysymyksistä.

Teemoituksella on merkittävä rooli messujen kiinnostavuuden ja luonteen kannalta. Samanaikaisesti esiselvityksen kanssa valmistellaan monialaisesti (esimerkiksi laadukas suunnittelu, kestävät rakennusmateriaalit, kiertotalous, ilmastonäkökulma, alueellinen segregaation ehkäiseminen, matkailullinen vetovoima tms.) teemat hyväksyttävästi osana messujen järjestämispäätöstä.

Kaikki seuraavaan päätöskohtaan ja sopimuksen allekirjoitukseen asti tehtävä pohjatyö sekä esiselvitykset tehdään olennaisilta osin nykyisiä resursseja ja organisaation osaamista hyödyntäen.

Liite 1Kartta

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää että

• Turun kaupunki käynnistää Asuntomessujen hakuprosessin,
• asuntomessujen ajankodaksi tavoitellaan vuotta ensisijaisesti vuotta 2027 - vaihtoehtoisesti 2028 tai 2030,
• asuntomessujen sijanniksi tutkitaan ensisijaisesti Halisten-Koroisten aluetta, mikä näkyy myös asuntomessujen nimessä. Tällä pyritään tasapainoiseen aluekehitykseen ja alueen kehittämiseen sen luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen,
• ennen sopimuksen hyväksymistä laaditaan kaavoituksen esiselvitys, joka sisältää palveluverkon kehittämistarpeet, mahdolliset kynnysinvestoinnit, kaupunkiympäristöön tarvittavat tilapäisjärjestelyt sekä alustavan kaavatalouslaskelman,
• sopimus Asuntomessujen järjestämisestä, linjaus täsmällisestä ajankohdasta, sijainnista, messujen keskeisistä tavoitteista, teemoista sekä resursoinnista saatetaan päätöksentekokäsittelyyn vuoden 2022 aikana ja
• messujen valmistelusta vastaa kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, elinvoiman johtoryhmän ohjauksessa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.