Lausunto Turun hallinto-oikeudelle: Asemakaavan- ja tonttijaonmuutos; Paljetie

14.4.2022 ympäristölakimies Nina Mattila

Viite: 386/03.04.04.04.16/2022, 400/03.04.04.04.16/2022

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Vaatimukset ja valitusperusteet

Yksityishenkilön tekemässä valituksessa on vaadittu muutoksia asemakaavassa hyväksytyn rakennuksen kokoon ja korkeuteen sekä tontin kokoon. Valituksen mukaan rakennus ei saa rikkoa Kalevanpuiston ja vanhan pientaloalueen kulttuurimaisemaa ja sen on mahduttava Paljetie 2:n alkuperäiselle tontille, oltava olemassa olevaa puiston puustoa matalampi ja muodostettava suojavyöhyke vanhan kulttuurimaiseman ja Kupittaanseudun korkean rakentamisen välille. Puiston puustoa ei saa kaataa rakentamisen tieltä eikä kaikille yhteistä puistoaluetta saa pienentää eikä käyttää yksittäisen kerrostalon tarpeisiin. Rautakadun ja Paljetien välistä Kalevanpuistoa reunustaa puiston itäpäässä vanha seurakuntatalo (nykyinen Majatalo 22). Länsipäässä, ennen Paljetietä, puistomaisemaa suojaa korkea puusto. Suunniteltu liian korkea ja häiritsevän näköinen kerrostalo rikkoisi pahasti puiston maiseman. Luonnonsuojelun ja kaupungin asukkaiden viihtyvyyden kannalta on tärkeää, että Turun viheralueita ei hävitetä eikä pienennetä eikä puistoihin tule rakentaa.

Omakotiyhdistyksen valituksessa on vaadittu, että rakennus ei saa rikkoa Kalevanpuiston ja vanhan pientaloalueen kulttuurimaisemaa.  Rakennuksen on mahduttava Paljetie 22:n alkuperäiselle tontille, oltava olemassa olevaa puiston puustoa matalampi ja muodostettava suojavyöhyke vanhan kulttuurimaiseman ja Kupittaan seudun korkean rakentamisen välille. Puiston puustoa ei saa kaataa rakentamisen takia. Kaikille yhteistä puistoaluetta ei saa pienentää eikä käyttää yksittäisen kerrostalon tarpeisiin. Uusi suunniteltu kerrostalo on kaavoitettu kokonaan puistoon ja puistomaiseen Itäharjun ympäristöön, joka toteutuessaan pienentäisi puistoa n. 1/8 osalla. Puistot ja korkeat puut ovat osa Itäharjun kulttuurimaisemaa vanhoine puutaloineen. Alueen puistoa ei tule pienentää eikä kaavoittaa yhden kerrostalon pihaksi.  Paljetien uudisrakennuksen tulee olla selvästi puustoa matalampi ja mahtua alkuperäiselle tontilleen. Suunnitelmaa tulee muuttaa siten, että päiväkodin tilalle rakennetaan suunniteltua pienempi ympäristöön sopiva kerrostalo ja sen piha rajataan Paljetien (tulevan Paljepolun) puolelle. Uudisrakennus on massiivinen kooltaan ja massaltaan paljon suurempi kuin esim. Paljetien toisella puolella pysäköintitalon takana olevat talot.  Vanhassa kaavassa oleva Kalevanpuiston osa säilytetään puistona ja kolme metriä korkeasta puistoon sijoittuvasta meluaidasta luovutaan. Vanhan Littoistentien varrella olevat puut säilytetään ja pyritään säilyttämään myös muut tontilla olevat arvokkaat puut mahdollisuuksien mukaan. Kaikki säilytettävät puut merkitään säilytettäväksi.

Kaavan tavoitteet ja sisältö

Kaavaselostuksen 4.3 kohdan mukaan asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tontin 853-12-63-1 käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi, rakennusoikeuden lisääminen sekä yleisten alueiden osien (Kalevanpuisto-nimisestä puistosta ja Paljetie-nimisestä katualueesta) liittäminen tonttiin. Osallisilta saatiin kaavan aloitusvaiheessa useampi mielipide, joiden perusteella tavoitteeksi nousi Kalevanpuiston puistoalueen säilyttäminen mahdollisimman laajana; Kalevanpuiston päätyosan puustoisuuden säilyttäminen; Paljetien (nimi muuttuu kaavalla Paljepoluksi) jalankulku- ja pyöräily-yhteyden säilyttäminen, tehokas pysäköintiratkaisu asuinrakentamisen yhteyteen. Kaupunkiympäristölautakunta asetti valmisteluvaiheen käsittelyiden yhteydessä tavoitteeksi mm. että rakennuksen piha säilyttää nykyisen puistomaisen luonteensa ja että rakennuksen korkeus ei nouse korkeammaksi kuin länsipuolella sijaitsevat Kalevantien varren rakennukset.

Hallinto-oikeuden toimivalta

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 1 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 135 §:n 2 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Maankäyttö- ja rakennuslain 203 §:n mukaan muutoksenhakuviranomainen voi tehdä kaavaan ja rakennusjärjestykseen oikaisunluonteisia korjauksia. Muutoksenhakuviranomainen voi kunnan suostumuksella tehdä kaavaan myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin siihen suostuneiden etuun tai oikeuteen. Nämä säännökset huomioon ottaen hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu valituksissa vaadittu asemakaavan muuttaminen. Hallinto-oikeus voi valituksen johdosta tutkia, ovatko valituksenalaisella päätöksellä hyväksytyt kaavamääräykset lainmukaiset ja täyttääkö kaava maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Hallinto-oikeus voi tutkia kaavan muuttamisvaatimusten perusteet kaavan sisällöllistä lainmukaisuutta koskevina valitusperusteina, mutta hallinto-oikeus ei voi kumota kaavaa, sillä perusteella, että toinen suunnitteluratkaisu olisi valittajien mielestä parempi.

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen

MRL 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. MRL 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Kuten muistutuksiin annetuissa vastineissa on todettu, ”Kalevantien varrella on korkeudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja julkisivumateriaaleiltaan monenlaista rakentamista. Tällaisessa ympäristössä arkkitehtuuriltaan ja julkisivumateriaaliltaan omintakeinen rakennus on yhtä perusteltu, kuin ympäristöstään mallia ottava. Paljetien asemakaavassa määrätään rakennuksen ulkomuoto tarkkaan. Rakennuksen Idänpuoleisen julkisivun tulee olla kallistettu. Rakennuksen julkisivujen materiaalista ja värityksestä määrätään ainoastaan, että ”Rakennusten tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia.” ja että ”Julkisivuvärityksen tulee olla keskitumma ja maanläheinen. Julkisivuväriä tulee käyttää selkeänä, yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen saakka.” Julkisivumateriaali ja rakennuksen väritys määritellään tarkemmin rakennuslupavaiheessa. Jotta rakennuksen kaupunkikuvallisiin ominaisuuksiin kiinnitettäisiin rakennuslupavaiheessa erityistä huomiota, on kaavaehdotukseen lisätty määräys ”Rakennusluvasta on kuultava kaupunkikuvatyöryhmää tai vastaavaa toimielintä”. Kaupunkiympäristölautakunta on linjannut 11.8.2020 § 259 rakentamisen korkeudesta siten, että kaavaehdotus valmistellaan siten, että rakennuksen korkeus ei nouse korkeammaksi kuin länsipuolella sijaitsevat Kalevantien varren rakennukset. Uusi rakennus sijaitsee rinteessä ja saa olla Kalevantien puolelta enintään kahdeksan kerrosta ja Vanhan Littoistentien puolelta enintään seitsemän kerrosta korkea. Rakennukselle on asetettu kerrosluvun lisäksi maksimikorkeus, jolloin se jää korkeudeltaan enintään saman korkuiseksi Kalevantien varrella, kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevien kerrostalojen kanssa.”  Viihtyisän elinympäristön muodostuminen on varmistettu kaavamääräyksillä ja kaavamuutosalueen ympäristö on otettu suunnitteluratkaisussa huomioon. Kaavamuutoksen vaikutuksia maisemaan on arvioitu kaavaselostuksessa (s. 31).

Kuten kaavaselostuksessa on todettu (s. 28-29) Kaavassa osoitettavat meluntorjuntatoimenpiteet perustuvat Promethor Oy:n meluselvitykseen. Oleskelupiha-alueen melutasoa saadaan pienemmäksi suojaamalla pihaa kaakkoissuunnasta kulkeutuvalta melulta piharakennuksella ja meluaidalla. Näin ollen meluaidan rakentaminen on perusteltua.

Kaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että sen mahdollistaman rakentamisen seurauksena puita joudutaan kaatamaan. Muistutuksiin annetuissa vastineissa on todettu: ”Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä yksittäisten kasvien ja puiden merkitys korostuu. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen merkitsee suurikokoisten puiden kaatamista, millä on niin maisemallisia vaikutuksia kuin myös vaikutuksia kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Vaikutuksia maisemaan ja kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle on pyritty lieventämään määräämällä puiden säilyttämisestä ja uusien puiden istuttamisesta asemakaavassa. Tontin itälaidan maanvaraisella pihalla on mahdollista säilyttää olevaa ja istuttaa uutta suurikokoiseksi kasvavaa puustoa. Asemakaavanmuutoksen myötä säilytettäviä puita on merkitty 6 kpl ja lisäksi kaavassa määrätään puiden istuttamisesta seuraavasti ”olemassa oleva puusto on säilytettävä ja uusia puita istutettava siten, että pihassa on Kalevanpuiston puolella vähintään 10 suurta tai suureksi kasvavaa puuta”. Lopullisesta toteutusratkaisusta riippuen tontin puustoa voi säilyä myös kaavan edellyttämää enemmän.” Kaavan vaikutuksia luonnonympäristöön on arvioitu kaavaselostuksessa (s. 30) seuraavasti ”kaava-alueelle vuonna 2018 laaditun puustokartoituksen mukaan alueella sijaitsee 6 kpl huonokuntoisiksi tai kunnoltaan kohtalaisiksi arvioitua lehtipuuta. Huonokuntoiset puut on kartoituksen jälkeen kaadettu ympäristölleen vaarallisina. Vaikutuksia maisemaan ja kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle on pyritty lieventämään määräämällä puiden säilyttämisestä ja uusien puiden istuttamisesta asemakaavassa.” Puiden kaatamisen seurauksena ei hävitetä laissa tarkoitettuja luonnonympäristön erityisiä arvoja.

Kuten kaavaselostuksesta käy ilmi, asuinrakennuksen pihaksi kaavamuutoksella muutettava piha on nykyisellään ja pitkään toiminut päiväkodin pihakäytössä eikä alue näin ollen ole ollut voimassa olevan asemakaavan mukaisessa yleisessä virkistysaluekäytössä. Tosiasiallisesti puistona toiminut osan Kalevanpuistoa jää yhä rakentamisen ulkopuolelle ja lisäksi kaavoitettavan alueen läheisyydessä sijaitsee Tuulensuunpuisto. Kaavaselostuksen (s. 30) mukaan ”kaavamuutoksen mukainen rakentaminen pienentää Kalevanpuiston pinta-alaa 0,129 hehtaarilla, mikä on 12,7 % puiston siitä osasta, joka sijoittuu Paljetien ja Rautakadun välille ja 0,44 % koko Kalevanpuiston kokonaispinta-alasta. Päiväkodin pihaksi vuokrattu ala puistosta on ollut aidattuna, eikä siten ole ollut toiminnallisesti osana puistoa. Päiväkodin leikkipaikka ei ole ollut osa yleistä leikkipaikkaverkostoa ja 0,5 kilometrin säteellä sijaitsee kaksi yleistä leikkipaikkaa, Ruukinaukion ja Paimenpuiston leikkipaikat, sekä Viinamäenkadun päiväkodin leikkipaikka.” Kuten kaavaselostuksessa todetaan (s. 21) kaavoituksen tavoitteena on myös edistää Kalevanpuiston peruskorjausta. Kaavoitettavan alueen lähiympäristössä on yhä lain edellyttämällä tavalla riittävästi puistoja ja lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Edellä esitetyn perusteella asemakaavan sisältövaatimukset täyttyvät.

Yhteenveto

Valituksissa ei ole esitetty perusteita asemakaavamuutoksen kumoamiseksi, joten valitukset tulee hylätä. Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti hyväksytty asemakaavan- ja tonttijaon muutos Paljetie on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku