Kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää 5.4.2022:

Kaupunkirakentamisen henkilöstöresursseja on tarvetta sopeuttaa investointiohjelman suureen kasvutarpeeseen, joka konkretisoituu jo kuluvana vuonna, mutta erityisesti siitä eteenpäin jatkovuosille. Kuluvana vuonna kasvupaine näkyy eniten hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun kohdalla jo nyt, mutta myös rakennuttamisen osalta hankkeiden aloituspaineet ja -määrät nousevat loppuvuotta kohti.

Kaupunkiympäristön rakennuttamisen vastuualueesta on kokonaisuutena vastannut infran rakennuttamispäällikkö. Toiminnan tehostamiseksi nykyinen kaupunkiympäristön rakennuttamisen vastuualue jaetaan kahteen osaan perustamalla uusi kaupunkiympäristön aluerakennuttamisen vastuualue, jota johtaa infran aluerakennuttamispäällikkö, jonka virka on perustettu 1.5.2022 lukien (diaari 3444-2022).

Infran rakennuttamispäällikön alaisuuteen jää taitorakentamisen kaksi rakennuttajaa, saneeraushankkeiden kolme rakennuttajaa ja viheralueiden, leikkikenttien ja liikunnan kaksi rakennuttajaa. Infran investointiohjelman kokonaishallinta jää tähän vastuualueeseen infran investointien kokonaisraportointeineen. Tässä tehtävässä olevat kaksi henkilöä jäävät tähän vastuualueeseen. Parhaillaan rekrytoinnissa on kaksi rakennuttajaa, joista toinen sijoittuu tähän vastuualueeseen.

Uuteen vastuualueeseen infran aluerakennuttamispäällikön viran lisäksi esitetään jäljempänä tekstissä kuvatuin tehtäväsisällöin aluerakennuttamiskoordinaattorin ja toimistoinsinöörin toimien perustamista. Kaupunkiympäristön aluerakennuttamisen vastuualueeseen siirtyy kolme henkilöä kaupunkiympäristön rakennuttamisen vastuualueesta ja tällä hetkellä rekrytoinnissa olevista rakennuttajista toinen. Vakituisia työntekijöitä vastuualueella on siten tässä vaiheessa seitsemän.

On huomattava, että tilaajalla on syytä olla rakennuttamiseen ja sopimusten toteutumisen valvontaan riittävät ja riittävän kyvykkyyden omaavat resurssit, jotta kaupungille hankittava merkittävä omaisuus tulee hankituksi taloudellisesti ja tehokkaasti toteuttaen hyvää hankintatapaa ja hankintalakia noudattaen. Sopimusten toteuttamisen järjestetty ja järjestelmällinen valvonta on edellytys sille, että kaupunki saa sen lopputuotteen, josta se kilpailutuksen kautta maksanut ja että urakkakilpailuihin osallistuneita on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Myös toiminnan kehittäminen on oltava resurssien puitteissa mahdollista.     

Infran investointiohjelma on merkittävässä kasvutilanteessa. Infrainvestointien taso tilinpäätöksessä 2021 oli n. 42 M€ ja oli korkeimmalla tasollaan koko seurantajakson 2016 alusta saakka. Kuluvan vuoden TA on noin 78 M€, vuonna 2023 se on noin 92 M€, vuonna 2024 noin 112 M€ ja vuonna 2025 noin 96 M€, jolloin myös tämän lisäksi raitiotien toteutusvaiheen pitäisi alkaa 44 M€:n rahoituksella.

Investointiohjelman noin kolminkertaistuminen aiheuttaa uudelleenjärjestelyitä ja resurssien lisäämistarvetta erityisesti rakennuttamisen organisaatiossa, mutta myös uudenlaista toimintatapaa sekä rakennuttamisessa että hankkeiden suunnittelussa. Infran toteutussuunnittelussa on jo siirrytty pääosin palveluntuottajien toteuttamaan suunnitteluun, mutta suunnittelun ohjaaminen on pääosin oltava kaupungilla.

Investointien kiihtyvä vauhti aiheuttaa sen, että nykyinen henkilöstö ei kykene suoriutumaan investointiosan toimeenpanosta ilman tuntuvia muutoksia. Nykyisellä organisaatiolla pystytään toteuttamaan lähtökohtaisesti infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaiset perusinvestoinnit hankesuunnitelma-, hankekortti- ja hankelistakohteista. Perusorganisaatio pystyy hoitamaan myös taitorakennehankkeet, joukkoliikennehankkeet ja suuren osan maankäytönhankkeista sekä liikuntoimen hankkeet. Näiden investointien kokoisarvo vuositasolla on noin 30 - 40 M€, joka on hieman korkeampi taso, kuin viimeisen viiden vuoden aikana on ollut.

Uusi kaupunkiympäristön aluerakennuttamisen vastuualue suorittaa tuhansien asukkaiden asuntoalueinvestoinnit, kuten tässä vaiheessa Herttuankulma ja muut Linnakaupungin asuntoalueet sekä Kirstinpuiston, Pukkilan, Skanssin ja Pihlajaniemen kerrostaloalueet. Sen jälkeen alkavina kohteina Kirstinpuiston jatke, Vaasanpuisto ja Voimakadun alue sekä Linnanniemi. Uusi vastuualue hoitaa myös kiertotalouteen ja pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvän ympäristölupamenettelyn ja vanhoille teollisuusalueille tyypillisen purku- ym. toiminnan. Tämän toiminnan ohjaamiseen ei ole ollut riittävää huomiota nykyisen organisaation puitteissa. Tällä tavalla toimien olisi mahdollista toteuttaa erittäin merkittäviä kustannussäästöjä, koska tällä hetkellä meneillään olevat ja pitkälle tulevaisuuteen jatkuvat isot asuntoalueet sijoittuvat lähes poikkeuksetta vanhoille teollisuusalueille. Vanhoilla teollisuusalueilla on esim. suuria purkutöitä, joista syntyviä materiaaleja on mahdollista hyödyntää alueen katujen ja puistojen rakenteissa. Näin toimitaan jo nyt esim. Pukkilassa ja Kirstinpuistossa. Ainoa tapa saada ulosmitattua nämä taloudelliset hyödyt on, että tähän toimintaan ja tämän toiminnan johtamiseen on käytössä riittävät resurssit. Infran aluerakennuttamiskohteiden investointien arvo vuositasolla on noin 20 - 30 M€.

Uusien kerrostaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen vanhoilla teollisuusalueilla, kuten Herttuankulmassa, Kirstinpuistossa ja Pukkilassa, on tuonut mukaan uuden ongelman ja kehittämistarpeen. Näillä alueilla kerrostalorakentaminen luovutetuilla ja yksityisessä omistuksessa olevilla tonteilla alkaa ja on alkanut jo ennen, kuin kaupunki on käynnistänyt katujen ja vesihuollon rakentamisen alueella. Tämä lisää merkittävästi yhteensovittamistarvetta alueella liikkumiseen, varastointiin, työjärjestyksiin ja väliaikaisiin järjestelyihin sekä vesihuollon-, huleveden- että kulkuyhteyksien puolesta. Tämä yhteensovittamisvastuu lankeaa selkeästi kaupungin vastuulle. Tähän tehtävään ei riitä yksin rakennuttajan aika muun rakennuttamistyön ohella vaan siihen on luotava uusi yhteistyötahojen kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja proaktiivisen ennakoivasti toimiva aluerakennuttamiskoordinaattorin tehtävä. Vain sillä tavalla voidaan välttyä eri intressiryhmien vastakkainasettelulta ja alueella toimivien eri rakennusliikkeiden ja heidän urakoitsijoidensa ja tavarantoimittajiensa kanssa tehtävä yhteistyö voidaan pitää myös heitä tyydyttävällä tasolla. Tämä asia ja tarve on noussut voimakkaasti esille myös meneillään olevan ProDigial-kehityshankkeen aikana, jossa Kirstinpuiston asuntoalue on tutkimushankkeen pilottikohteena. ProDigial-hankkeessa ovat Turun lisäksi muut isot kaupungin ja Väylävirasto. Näin laajamittaista ja järjestelmällistä yhteistyötä esim. rakennusliikeyritysten kanssa ei ole aikaisemmin tehty, eikä siihen tehtävään ole myöskään henkilöitä. Tämä tyyppinen aluerakennuttamiskoordinaattori tulee työskentelemään läheisessä yhteistyössä alueen toteutuksen kanssa suoraan infran aluerakennuttamispäällikön alaisuudessa. 

Resurssien riittävyyden edellytys nyt suunniteltavan muutoksen ohella on, että infrainvestoinneissa otetaan käyttöön myös muita uusia toimintatapoja. Tämä tarkoittaa sitä, että infran aluerakennuttamisen vastuualue ottaa vahvan roolin toteutettavien asuntoalueiden toteutussuunnittelun tilaamisessa ja ohjaamisessa. Tällä varmistetaan osittain myös toteutussuunnittelun resurssien riittävyydestä, koska jo nyt aluerakentamisen kohteiden suunnittelun ohjaamiseen ei ole riittänyt resursseja ja tätä tilaajalle kuuluvaa työtä on jouduttu hankkimaan palveluntuottajilta. Kokemuksen perusteella em. toimintatavassa syntyy liikaa päällekkäistä valvontatyötä ja kaupungin tavoitteet jäävät helposti osittain toteutumatta. Myös suunnitteluvirheiden määrä lisääntyy, kun suunnitelmien tarkastaminen jää osittain palveluntuottajalle.

Nyt vireillä olevan organisaatiomuutoksen yhtenä merkittävänä tavoitteena on ottaa käyttöön uusi toimintamalli, jossa infran aluerakennuttamispäällikön johdolla tilataan ja ohjataan myös kerrostaloalueiden kunnallistekniikan toteutussuunnittelua. Tällä tavalla aluerakennuttaja integroidaan vahvemmin hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa ja aluerakennuttamiskoordinaattorin mukana oleminen vahvistaa yhteistyötahojen kuten rakennusliikkeiden, johtoyhtiöiden ja maanomistajien sitoutumisen alueen sujuvan toteuttamisen suhteen. Samalla on huolehdittava tämän investointikokonaisuuden kustannushallinnasta ja raportoinnista sekä suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittamiseen liittyvistä toimistotehtävistä. Kaupunkiympäristön rakennuttamisen vastuualueella raportointiin, tiliöintiin ja muuhun kirjanpidon ja taloushallinnan tehtävät ovat resurssien puutteen vuoksi aivan kipurajoilla, eikä siitä resurssista ole enää mitään ulosmitattavissa. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia, että uuden vastuualueen hankkeiden kustannusohjaus, budjetointitiedot ja raportointi hoidetaan vastuualueen sisällä. Perustettavaan toimistoinsinöörin palkattava henkilö toimii samalla suunnittelun ja rakennuttamisen yhteensovittamisen kannalta vastuuhenkilön tehtävässä. Aivan erityisesti tällä toimintatavalla saavutetaan hyötyjä kilpailutuksien valmistelussa ja useita vuosia kestävien aluehankkeiden työaikaisen suunnittelun ja rakentamisen yhteensovittamisessa sekä muutossuunnitteluttamisessa.

Toimitilojen rakennuttamisen vastuualue on joutunut tilanteeseen, jossa uusien toimitilojen investointien käynnistyminen on suurelta osin viivästynyt lähinnä palveluverkkoon liittyvien viivytysten vuoksi. Henkilöstö on ollut vahvasti mukana viime vuoden aikana hankesuunnittelussa. Siksi tulevien vuosien aikana paine usean toimitilahankkeen joko yhtäaikaisten tai lyhyellä välillä peräkkäin käynnistämiselle on kasvanut merkittävästi. Toimitilojen rakennuttamisen vastuualueen vuositason investoinnit ovat olleet noin 30-40 M€:n tasolla ja on kuluvana vuonna 42 M€. Jatkovuosille on kuitenkin siirtymässä suuri joukko hankkeita, joiden lykkääminen ja väistötiloissa jatkaminen on tulossa tiensä päähän. Tästä kertoo se, että investointiosan loppusumma vuodelle 2023 on noin 115 M€, vuonna 2024 noin 139 M€ ja vuonna 2025 noin 110 M€. Selvää on, että nykyisellä rakennuttamisorganisaatiolla ei pystytä suoriutumaan noin kolminkertaisesta investointibudjetista vaan organisaation resurssitasoa on hallitusti lisättävä. Samalla on entistä enemmän turvauduttava ulkoisten palveluntuottajien apuun esim. valvonnassa ja erialisissa koordinointiin liittyvissä asioissa. Samoin hankesuunnitteluapua tilapalveluiden suuntaan joudutaan vähentämään, vaikka sillä onkin suotuisa vaikutus rakennuttajan sitouttamiselle hankkeeseen jo hankkeen alkuvaiheissa.   

Resurssien vahvistaminen painottuu varsinaiseen suunnitteluttamiseen ja rakennuttamiseen sekä automaatio-osaamiseen, koska rakennusten automaatiotekniikka on lisääntynyt ja monimutkaistunut viimeisten vuosien aikana ja suunta näyttää säilyvän myös tulevaisuuteen. Tämä tarve korostuu, kun toimitilahankesuunnittelua, toteutussuunnittelua ja toteuttamista tehdään useassa kohteessa saman aikaisesti. Tämä toteutuu väistämättä, että taloussuunnitelman mukaiset hankkeet voidaan saada aikataulun mukaisesti liikkeelle, toteutettua ja valvottua. Hankkeiden määrän lisääntyessä myös teknisen avustamisen tarve lisääntyy, joka osaltaan tuo toimintaan sujuvuutta ja mahdollista rakennuttajien, valvojien ja asiantuntijoiden mahdollisuuden käyttää aikaansa varsinaisten hankkeiden toteuttamiseen, kun hankkeiden toimistotyyppisiä ja rutiininomaisia tehtäviä voidaan keskittää rakentamisprosessin tuntevalle avustajalle. 

Toimitilojen rakennuttamisen organisaatiota tulisi lisätä kolmella htv:lla siten, että uusien hankkeiden rakennuttamiseen, automaatioasiantuntijatehtäviin ja tekniseen avustamiseen voitaisiin lisätä kuhunkin yksi htv. Tämän lisäksi vastuualueen tulee lisätä voimakkaasti ulkopuolisen palvelun käyttöä varsinkin, mikäli joudutaan tilanteeseen, jossa useita isoja toimitilahankkeita on yhtä aikaa käynnissä.

Teknisten sopimuksen tehtävien vaativuuden arviointiryhmä on 18.3.2022 arvioinut perustettavaksi esitettävien toimien vaativuuden ja sen mukaisesti aluerakennuttamiskoordinaattorin tehtäväkohtaiseksi palkaksi voidaan esittää 3.703,99 €/kk (TS II, VL 4B), toimistoinsinöörin 3.123,10 €/kk (TS II VL 3A), rakennuttajainsinöörin 4.002,96 €/kk (TS II, VL 4D), automaatioasiantuntijan 3.472,42 €/kk (TS II, VL 3D) ja teknisen avustajan 2.323,39 €/kk (TS I, VL 4C).  Tehtävien henkilöstökustannukset ovat vuodessa n. 268.000 €, josta suurin osa katetaan rakennutettavien hankkeiden investointimenoista (valmistus omaan käyttöön).

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi 6.4.2022:

Esitän,

-  että kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuteen perustetaan 1.5.2022 lukien aluerakennuttamiskoordinaattorin, toimistoinsinöörin, rakennuttajainsinöörin, automaatioasiantuntijan ja teknisen avustajan toimet,

-  että aluerakennuttamiskoordinaattorin toimen tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 3.703,99 €/kk (TS II, VL 4B) ja kelpoisuusvaatimukseksi t ehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

-  että toimistoinsinöörin toimen tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 3.123,10 €/kk (TS II VL 3A) ja kelpoisuusvaatimukseksi t ehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

-  että rakennuttajainsinöörin toimen tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 4.002,96 €/kk (TS II, VL 4D) ja kelpoisuusvaatimukseksi t ehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

-  että automaatioasiantuntijan toimen tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 3.472,42 €/kk (TS II, VL 3D) ja kelpoisuusvaatimukseksi t ehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

-  että teknisen avustajan toimen tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 2.323,39 €/kk (TS I, VL 4C) ja kelpoisuusvaatimukseksi t ehtävään soveltuva tekninen peruskoulutus ja

-  että perustettavat toimet saa täyttää ilman erillistä täyttölupaa.

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen, palvelussuhdepäällikkö Elina Reinikainen 8.4.2022:

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi ja kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää ovat esittäneet, että kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaupunkirakentamisen palvelualueelle perustetaan 1.5.2022 lukien seuraavat toimet:

-  aluerakennuttamiskoordinaattorin toimi, jonka tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 3.703,99 €/kk (TS II, VL 4B) ja kelpoisuusvaatimukseksi tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

 -  toimistoinsinöörin toimi, jonka tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 3.123,10 €/kk (TS II VL 3A) ja kelpoisuusvaatimukseksi tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

 -  rakennuttajainsinöörin toimi, jonka tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 4.002,96 €/kk (TS II, VL 4D) ja kelpoisuusvaatimukseksi tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

 -  automaatioasiantuntijan toimi, jonka tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 3.472,42 €/kk (TS II, VL 3D) ja kelpoisuusvaatimukseksi tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

 -  teknisen avustajan toimi, jonka tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 2.323,39 €/kk (TS I, VL 4C) ja kelpoisuusvaatimukseksi tehtävään soveltuva tekninen peruskoulutus.

Lisäksi on esitetty, että perustettavat toimet saadaan täyttää ilman erillistä täyttölupaa.

Perustettavaksi esitettyjen toimin tehtävien vaativuus ja tehtäväkohtainen palkka on arvioitu teknisten sopimuksen tehtävien vaativuuden arviointiryhmässä 18.3.2022. Konsernihallinnon henkilöstöasioiden ohjaus -yksiköllä ei ole huomautettavaa perustettavaksi esitettyjen toimien tehtäväkohtaisesta palkasta eikä esitettyihin kelpoisuusvaatimuksiin.

Esityksessä on perusteltu aluerakennuttamiskoordinaattorin ja toimistoinsinöörin toimien tarvetta seuraavasti:

Kaupunkirakentamisen henkilöstöresursseja on tarvetta sopeuttaa investointiohjelman suureen kasvutarpeeseen. Kaupunkiympäristön rakennuttamisen vastuualueesta on kokonaisuutena vastannut infran rakennuttamispäällikkö. Toiminnan tehostamiseksi nykyinen kaupunkiympäristön rakennuttamisen vastuualue jaetaan kahteen osaan perustamalla uusi kaupunkiympäristön aluerakennuttamisen vastuualue, jota johtaa infran aluerakennuttamispäällikkö, jonka virka on perustettu 1.5.2022 lukien. Uuteen vastuualueeseen infran aluerakennuttamispäällikön viran lisäksi esitetään aluerakennuttamiskoordinaattorin ja toimistoinsinöörin toimien perustamista.

Investointien kiihtyvä vauhti aiheuttaa sen, että nykyinen henkilöstö ei kykene suoriutumaan investointiosan toimeenpanosta ilman tuntuvia muutoksia. Nykyisellä organisaatiolla pystytään toteuttamaan lähtökohtaisesti infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaiset perusinvestoinnit hankesuunnitelma-, hankekortti- ja hankelistakohteista. Perusorganisaatio pystyy hoitamaan myös taitorakennehankkeet, joukkoliikennehankkeet ja suuren osan maankäytönhankkeista sekä liikuntoimen hankkeet. Näiden investointien kokoisarvo vuositasolla on noin 30-40 M€, joka on hieman korkeampi taso, kuin viimeisen viiden vuoden aikana on ollut.

Uusi kaupunkiympäristön aluerakennuttamisen vastuualue suorittaa tuhansien asukkaiden asuntoalueinvestoinnit, kuten tässä vaiheessa Herttuankulma ja muut Linnakaupungin asuntoalueet sekä Kirstinpuiston, Pukkilan, Skanssin ja Pihlajaniemen kerrostaloalueet. Sen jälkeen alkavina kohteina Kirstinpuiston jatke, Vaasanpuisto ja Voimakadun alue sekä Linnanniemi. Uusi vastuualue hoitaa myös kiertotalouteen ja pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvän ympäristölupamenettelyn ja vanhoille teollisuusalueille tyypillisen purku- ym. toiminnan. Tämän toiminnan ohjaamiseen ei ole ollut riittävää huomiota nykyisen organisaation puitteissa. Tällä tavalla toimien olisi mahdollista toteuttaa erittäin merkittäviä kustannussäästöjä, koska tällä hetkellä meneillään olevat ja pitkälle tulevaisuuteen jatkuvat isot asuntoalueet sijoittuvat lähes poikkeuksetta vanhoille teollisuusalueille. Vanhoilla teollisuusalueilla on esim. suuria purkutöitä, joista syntyviä materiaaleja on mahdollista hyödyntää alueen katujen ja puistojen rakenteissa. Tähän toimintaan ja tämän toiminnan johtamiseen tulee olla käytössä riittävät resurssit. Infran aluerakennuttamiskohteiden investointien arvo vuositasolla on noin 20-30 M€.

Uusien kerrostaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen vanhoilla teollisuusalueilla, kuten Herttuankulmassa, Kirstinpuistossa ja Pukkilassa, on tuonut mukaan uuden ongelman ja kehittämistarpeen. Näillä alueilla kerrostalorakentaminen luovutetuilla ja yksityisessä omistuksessa olevilla tonteilla alkaa ja on alkanut jo ennen, kuin kaupunki on käynnistänyt katujen ja vesihuollon rakentamisen alueella. Tämä lisää merkittävästi yhteensovittamistarvetta alueella liikkumiseen, varastointiin, työjärjestyksiin ja väliaikaisiin järjestelyihin sekä vesihuollon-, huleveden- että kulkuyhteyksien puolesta. Tämä yhteensovittamisvastuu lankeaa selkeästi kaupungin vastuulle. Tähän tehtävään ei riitä yksin rakennuttajan aika muun rakennuttamistyön ohella vaan siihen on luotava uusi yhteistyötahojen kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja proaktiivisen ennakoivasti toimiva aluerakennuttamiskoordinaattorin tehtävä.

Nyt vireillä olevan organisaatiomuutoksen yhtenä merkittävänä tavoitteena on ottaa käyttöön uusi toimintamalli, jossa infran aluerakennuttamispäällikön johdolla tilataan ja ohjataan myös kerrostaloalueiden kunnallistekniikan toteutussuunnittelua. Tällä tavalla aluerakennuttaja integroidaan vahvemmin hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa ja aluerakennuttamiskoordinaattorin mukana oleminen vahvistaa yhteistyötahojen kuten rakennusliikkeiden, johtoyhtiöiden ja maanomistajien sitoutumisen alueen sujuvan toteuttamisen suhteen. Samalla on huolehdittava tämän investointikokonaisuuden kustannushallinnasta ja raportoinnista sekä suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittamiseen liittyvistä toimistotehtävistä. Kaupunkiympäristön rakennuttamisen vastuualueella raportointiin, tiliöintiin ja muuhun kirjanpidon ja taloushallinnan tehtävät ovat resurssien puutteen vuoksi aivan kipurajoilla, eikä siitä resurssista ole enää mitään ulosmitattavissa. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia, että uuden vastuualueen hankkeiden kustannusohjaus, budjetointitiedot ja raportointi hoidetaan vastuualueen sisällä. Perustettavaan toimistoinsinöörin toimeen palkattava henkilö toimii samalla suunnittelun ja rakennuttamisen yhteensovittamisen kannalta vastuuhenkilön tehtävässä.

Esityksessä on perusteltu rakennuttajainsinöörin, automaatioasiantuntijan ja teknisen avustajan toimien perustamista seuraavasti:

Toimitilojen rakennuttamisen vastuualue on joutunut tilanteeseen, jossa uusien toimitilojen investointien käynnistyminen on suurelta osin viivästynyt lähinnä palveluverkkoon liittyvien viivytysten vuoksi. Henkilöstö on ollut vahvasti mukana viime vuoden aikana hankesuunnittelussa. Siksi tulevien vuosien aikana paine usean toimitilahankkeen joko yhtäaikaisten tai lyhyellä välillä peräkkäin käynnistämiselle on kasvanut merkittävästi. Toimitilojen rakennuttamisen vastuualueen vuositason investoinnit ovat olleet noin 30-40 M€:n tasolla ja on kuluvana vuonna 42 M€. Jatkovuosille on kuitenkin siirtymässä suuri joukko hankkeita, joiden lykkääminen ja väistötiloissa jatkaminen on tulossa tiensä päähän. Tästä kertoo se, että investointiosan loppusumma vuodelle 2023 on noin 115 M€, vuonna 2024 noin 139 M€ ja vuonna 2025 noin 110 M€. Selvää on, että nykyisellä rakennuttamisorganisaatiolla ei pystytä suoriutumaan noin kolminkertaisesta investointibudjetista vaan organisaation resurssitasoa on hallitusti lisättävä. Samalla on entistä enemmän turvauduttava ulkoisten palveluntuottajien apuun esim. valvonnassa ja erialisissa koordinointiin liittyvissä asioissa. Samoin hankesuunnitteluapua tilapalveluiden suuntaan joudutaan vähentämään, vaikka sillä onkin suotuisa vaikutus rakennuttajan sitouttamiselle hankkeeseen jo hankkeen alkuvaiheissa.   

Resurssien vahvistaminen painottuu varsinaiseen suunnitteluttamiseen ja rakennuttamiseen sekä automaatio-osaamiseen, koska rakennusten automaatiotekniikka on lisääntynyt ja monimutkaistunut viimeisten vuosien aikana ja suunta näyttää säilyvän myös tulevaisuuteen. Tämä tarve korostuu, kun toimitilahankesuunnittelua, toteutussuunnittelua ja toteuttamista tehdään useassa kohteessa saman aikaisesti. Tämä toteutuu väistämättä, että taloussuunnitelman mukaiset hankkeet voidaan saada aikataulun mukaisesti liikkeelle, toteutettua ja valvottua. Hankkeiden määrän lisääntyessä myös teknisen avustamisen tarve lisääntyy, joka osaltaan tuo toimintaan sujuvuutta ja mahdollista rakennuttajien, valvojien ja asiantuntijoiden mahdollisuuden käyttää aikaansa varsinaisten hankkeiden toteuttamiseen, kun hankkeiden toimistotyyppisiä ja rutiininomaisia tehtäviä voidaan keskittää rakentamisprosessin tuntevalle avustajalle. 

Toimitilojen rakennuttamisen organisaatiota tulisi lisätä kolmella htv:lla siten, että uusien hankkeiden rakennuttamiseen, automaatioasiantuntijatehtäviin ja tekniseen avustamiseen voitaisiin lisätä kuhunkin yksi htv. Esityksen mukaan perustettavaksi esitettyjen toimien henkilöstökustannukset ovat vuodessa n. 268.000 €, josta suurin osa katetaan rakennutettavien hankkeiden investointimenoista (valmistus omaan käyttöön). Perustettavat toimet eivät sisälly henkilöstösuunnitelmaan, mutta palvelukokonaisuuden edustajat ovat keskustelleet asiasta kansliapäällikön kanssa.

Perustettavaksi esitettyjen toimien toiminnallisen tarpeen osalta konsernihallinnon henkilöstöasioiden ohjaus -yksiköllä ei ole perusteita lausua toisin esityksen kanssa. Toimien perustamisesta aiheutuvat palkkakustannukset tulee sisältyä talousarvioon ja lisäksi tulee ottaa huomioon asetetut tavoitteet henkilöstön määrän kehityksessä.   

Liite 1Aluerakennuttamiskoordinaattori, perustamislomake

Liite 2Toimistoinsinööri, perustamislomake

Liite 3Rakennuttajainsinööri, perustamislomake

Liite 4Automaatioasiantuntija, perustamislomake

Liite 5Tekninen avustaja, perustamislomake

Hallintosäännön 78 §:n mukaan toimien perustamisesta päättää kansliapäällikkö.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

PäätösPäätin, että:

- Turun kaupunkiin, ensimmäisenä sijoituspaikkana kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaupunkirakentamisen palvelualue, perustetaan 1.5.2022 alkaen aluerakennuttamiskoordinaattorin toimi, jonka tehtäväkohtainen palkka on 3.703,99 €/kk (TS II, VL 4B) ja jonka kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

- Turun kaupunkiin, ensimmäisenä sijoituspaikkana kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaupunkirakentamisen palvelualue, perustetaan 1.5.2022 alkaen toimistoinsinöörin toimi, jonka tehtäväkohtainen palkka on 3.123,10 €/kk (TS II VL 3A) ja jonka kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto, 

- Turun kaupunkiin, ensimmäisenä sijoituspaikkana kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaupunkirakentamisen palvelualue, perustetaan 1.5.2022 alkaen rakennuttajainsinöörin toimi, jonka tehtäväkohtainen palkka on 4.002,96 €/kk (TS II, VL 4D) ja jonka kelpoisuusvaatimus on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

- Turun kaupunkiin, ensimmäisenä sijoituspaikkana kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaupunkirakentamisen palvelualue, perustetaan 1.5.2022 alkaen automaatioasiantuntijan toimi, jonka tehtäväkohtainen palkka on 3.472,42 €/kk (TS II, VL 3D) ja jonka kelpoisuusvaatimus on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto,

- Turun kaupunkiin, ensimmäisenä sijoituspaikkana kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaupunkirakentamisen palvelualue, perustetaan 1.5.2022 alkaen teknisen avustajan toimi, jonka tehtäväkohtainen palkka on 2.323,39 €/kk (TS I, VL 4C) ja jonka kelpoisuusvaatimus on tehtävään soveltuva tekninen peruskoulutus, ja

- palvelukokonaisuus saa täyttää tällä päätöksellä perustettavat toimet ilman erillistä palkkaamislupaa.

Tuomas Heikkinen

kansliapäällikkö