Ilmastojohtaja Risto Veivo 19.4.2022:

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Ilmastosuunnitelman 2029 yksimielisesti 11.6.2018 § 142. Valtuustolle raportoidaan ilmastosuunnitelman toteuttamisesta vuosittain, viimeksi 20.9.2021 § 221, ja suunnitelmaa päivitetään valtuustokausittain. Ilmastosuunnitelman arviointi ja päivitys neljän vuoden välein on myös Turun kaupungin noudattaman yhteisen eurooppalaisen työmallin mukainen toimenpide ja aikataulutettu meillä tehtäväksi valtuustokausien vaihtuessa. Myös ilmastosuunnitelman päätavoitteet on aikataulutettu valtuustokausittain 2021 – 2025 – 2029.

Turun ilmastosuunnitelma toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja mahdollistaa tämän mukaista kestävää elämää ja toimintaa yhteistyössä kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin – eli alueen nettovaikutuksen muuttaminen ilmakehää lämmittävästä sitä viilentäväksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen rinnalla tavoite vaatii alueen kasviston ja maaperän hiilinielujen lisäämistä sekä kompensaatiotoimien kehittämistä ja toteuttamista. Samalla varaudumme mahdollisimman kattavasti ilmastonmuutoksen riskeihin ja vaikutuksiin.

Ilmastosuunnitelman arviointi- ja päivitysprosessi käynnistettiin kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaoston päätöksellä 22.3.2021. Käynnistyspäätöksen mukaisesti ehdotus päivitetyksi ilmastosuunnitelmaksi on valmisteltu niin, että se voidaan esittää kaupunginvaltuustolle huhtikuussa 2022. Päivitystyö on toteutettu Pormestariohjelman mukaisesti ja uudistettu kaupunkistrategia huomioiden. Päivityksellä vahvistetaan ilmastosuunnitelman tavoitteita, toimenpiteitä ja vaikuttavuutta siten, että ilmastotavoitteet saavutetaan. Samalla esitetään myös maltillisia muutoksia päästövähennystavoitteisiin vuosille 2025 ja 2029.

Arviointi- ja päivitysprosessi kattoi kaikki ilmastosuunnitelman osa-alueet.

1. Ilmastonmuutoksen hillintä

a. Ilmastosuunnitelman perus- ja seurantavuosien päästölaskenta on päivitetty ja ennusteet tehty alueellisella kulutuspohjaisella laskennalla sekä EU SECAP-laskennalla.

b. Toteutunut päästökehitys ja hiilinielujen taso on analysoitu suhteessa tavoiteuraan sekä skenaarion/tavoiteuran tarkasteluun vuosien 2025 ja 2029 tavoitteisiin ja skenaariopolkuun vuoteen 2035 (ilmastopositiivisuuden vahvistaminen).

c. Ilmastonmuutoksen hillintätoimet sekä niitä ohjaavat tavoitteet on analysoitu suhteessa toteutuneeseen päästökehitykseen ja ennusteeseen.

d. Täydentävät ja tarkennettavat tavoitteet ja korjaavat toimet on määritelty ja arvioitu niiden vaikutus (energia, liikkuminen, yhdyskuntarakenne ja rakentaminen, investoinnit, hankinnat ja ilmastovastuu sekä hiilinielut ja kompensaatiot).

e. Vuosien 2025 ja 2029 päästövähennystavoitteiden – joita ehdotetaan kiristettävän maltillisesti – saavutettavuus on osoitettu ja määritetty polku vahvistuvaan ilmastopositiivisuuteen (2035).

2. Ilmastonmuutokseen varautuminen

a. Ilmastonmuutoksen riskien, haavoittuvuuksien ja vaikutusten analyysi toteutettiin uusimman saatavilla olevan tiedon sekä asiantuntijakonsultaatioiden avulla. Riskien kuvaukset koottiin riskikortteihin, jotka liitetään ilmastosuunnitelmaan.

b. Sopeutumisen tilannekatsaus valmisteltiin yhteisen eurooppalaisen työmallin mukaisesti parasta tietoa ja asiantuntemusta hyödyntäen.

c. Sopeutumistavoitteet määritettiin em. analyysin sekä sopeutumisen tilannekatsauksen ja valmisteluryhmän työn sekä asiantuntijakonsultaatioiden perusteella hyödyntäen YK:n yhteistä Sendai-kehikkoa.

d. Sopeutumistoimia tarkennettiin ja vahvistettiin merkittävästi laajassa yhteistyössä ja ne jäsenneltiin Sendai-kehikon mukaisesti.

3. Ilmastosuunnitelman tavoite, strategia ja visio sekä toimeenpano

a. Ilmastosuunnitelmaa tarkasteltiin ja kehitettiin suhteessa pormestariohjelmaan ja kaupunkistrategian päivitykseen sekä alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokseen.

b. Ilmastosuunnitelman vaikuttavuus kestävään kehitykseen tunnistettiin ja tuodaan suunnitelmassa selkeästi esiin (kestävä hyvinvointi, kilpailukyky ja kiertotalous, osallistuminen ja tasa-arvo sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen).

c. Yhteiskehittämistä yritysten ja yhteisöjen kanssa, kansalaisten osallistumista ja ilmastoviestintää sekä ilmastotiedon merkitystä ja osaamisen vahvistamista painotetaan aiempaakin vahvemmin.

d. Ilmastojohtamisen, konserniohjauksen, investointien, rahoituksen ja hankintojen sekä kehityshankkeiden vaikuttavuus tunnistettiin ja siihen panostetaan entistä enemmän.

Päivitystyötä varten kutsuttiin koolle laaja valmisteluryhmä, jossa oli noin 80 osallistujaa konsernista sekä sidosryhmistä ja yhteistyökumppaneilta. Osallistujat olivat asiantuntijoita ja johtoa. Valmisteluryhmä toi arviointi- ja päivitystyöhön ilmastosuunnitelman osa-alueiden parasta mahdollista asiantuntemusta, kokosi tietoa, valmisteli sisällöllisiä linjauksia ja sitoutti koko kaupunkikonsernia sekä sidosryhmiä toimeenpanoon. Käytännössä suurin osa työskentelystä tapahtui eri osa-alueisiin jakautuen. Valmisteluryhmä kokoontui kolme kertaa ja sen alaiset kahdeksan teemaryhmää kolmesta viiteen kertaan kukin. Työn valmistelusta ja ohjauksesta vastasi ilmasto- ja ympäristöpolitiikan vastuualue konsernihallinnossa ja työn asiantuntijatukena toimi Sitowise Oy. Päivitystyötä ennakoitiin osaltaan Kuntaliiton ilmastojohtamisen valmennuksella, johon osallistui myös kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja valtuuston puheenjohtaja. Valmennuksen yhteydessä keväällä 2021 tehtiin ilmastojohtamisen vertaisarviointi yhdessä Tampereen ja Lahden kaupunkien kanssa.

Valmisteluryhmän lisäksi arviointi- ja päivitystyötä käsiteltiin kaupunkiympäristön johtoryhmässä, Turku Energian johtoryhmässä, Sivistystoimen johtamisen foorumilla, Johdon tuen johtoryhmässä, Elinvoiman johtoryhmässä sekä Kaupungin johtoryhmässä ja esiteltiin myös kaupunginhallituksen aamukoulussa. Pääasiallinen foorumi oli kuitenkin valmisteluryhmä, jossa oli vahva edustus sekä peruskaupungin organisaatiosta, että konserniyhteisöistä. Ilmastonmuutoksen riskien, haavoittuvuuksien ja vaikutusten analyysistä sekä sopeutumistoimista järjestettiin asiantuntijakuuleminen. Turun korkeakoulujen asiantuntemusta sekä alueellisia ja valtakunnallisia asiantuntijaorganisaatioita hyödynnettiin vahvasti myös osana valmisteluryhmää.

Arviointi- ja päivitysprosessin toteuttamisessa noudatettiin yhteisen eurooppalaisen järjestelmän periaatteita ja työ raportoidaan ennen vuoden 2022 loppua Euroopan Komissiolle yhteiseen kaupunkien ilmastotyön järjestelmään (EU Covenant of Mayors for Climate and Energy). Yhteistä eurooppalaista työmallia käyttää yli 10.000 kaupunkia ja aluetta, joiden ilmastotyöstä muodostuu yhdenmukaista raportointi- ja tietoaineistoa. Myös Euroopan Unionin kestävän vihreän rahoituksen taksonomian valmistelu huomioitiin päivitystoimien yhteydessä, erityisesti koskien investointeja, hankintoja ja rahoitusta.

Valtuustolle esitettävän päivitetyn ilmastosuunnitelman merkittävimmät muutokset 11.6.2018 hyväksyttyyn ilmastosuunnitelmaan ovat seuraavat:

Päästövähennystavoitteet Turun alueen kasvihuonekaasupäästöille

Esitettävät uudistetut tavoitteet: 

• Vuoteen 2025 mennessä päästöjä vähennetään vähintään 75 prosenttia vuoden 1990 tasosta (vanha tavoite: vähintään 60-70 prosenttia).
• Vuoteen 2029 mennessä päästöjä vähennetään vähintään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta (vanha tavoite: vähintään 80 prosenttia).

Perustelut:

• Hiilinielujen toteutunut ja ennustettava kasvu Turun alueella on osoittautunut aiemmin arvioitua merkittävästi pienemmäksi (Luonnonvarakeskuksen selvitys 2022).
• Hiilinielujen vahvistamisen ja kompensaatiotoimien kehittämisen rinnalla on tarpeen vähentää päästöjä aiemmin ennakoitua nopeammin ja enemmän – mihin on jo päästykin.
• Saavutettu hyvä päästökehitys, vuoden 2021 tavoite saavutettiin 2020 ja ylitettiin 2021 merkittävästi, sekä ilmastosuunnitelman päivitetyt toimenpiteet ovat vaikutusarvioltaan riittävät esitettyjen uudistettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Ilmastonmuutoksen hillintä

• Hiilineutraalin energiajärjestelmän toteuttaminen etenee ennakoitua nopeammin. Energiakokonaisuuden osatavoitteita nopeutetaan ja toimia vahvistetaan entisestään – kuitenkin samalla myös poikkeusoloihin varautuminen huomioiden.
• Vähähiilisen liikkumisen tavoitteet pysyvät pääosin ennallaan, mutta keinoja niiden saavuttamiseksi vahvistetaan.
• Kestävän yhdyskuntarakenteen kokonaisuutta laajennetaan rakentamiseen.
• Investoinnit, hankinnat ja ilmastovastuu muodostavat merkittävän konsernin toteuttaman kokonaisuuden, joka sisältää myös ilmastobudjetoinnin (ilmastoinvestoinnit 77 MEUR 2022).
• Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujenvahvistaminen muodostavat kokonaisuuden. Luontotoimet vaikuttavat merkittävästi sekä hillinnässä että sopeutumisessa ja niitä vahvistetaan.

Sopeutuminen

• Riskien, haavoittuvuuksien ja vaikutusten analyysi on päivitetty perusteellisesti uusimman tiedon ja asiantuntijakonsultaatioiden pohjalta.
• Sopeutumistoimet uudistuvat ja vahvistuvat YK:n Sendai-kehikon mukaisesti jäsenneltyinä.
• Kokonaisuus vahvistaa varautumista myös muihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja muutoksiin.

Toimeenpano ja seuranta

• Ilmastopolitiikan ohjausta on jo vahvistettu. Toimeenpano konsernissa toteutuu edelleen osana vuosijohtamista, investointiohjelmia ja konserniohjausta sekä kärki- ja kehityshankkeita. Ilmastobudjetointi kokoaa resursseja erityisesti ilmastoinvestointeihin.
• Ilmastoviestintää ja osallistumista kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille vahvistetaan. Eri väestöryhmien tietotarpeet sekä lasten ja nuorten oikeus ikäkausitasoiseen tietoon huomioidaan.
• Kulutuksen päästöt otetaan seurantaan (laskenta aloitettu 2021).
• Yhteistyötä vahvistetaan kaikilla tasoilla ja ilmastoratkaisujen kehittämiseen ja TKI toimintaan panostetaan yhdessä korkeakoulujen ja kumppanien kanssa. Turku on johtava edelläkävijä ja hyötyy siitä.

Kaupunginvaltuuston asettamat ilmastotavoitteet on tähän mennessä saavutettu ja ylitetty asetettuja aikatauluja nopeammin. Onnistuneen toimeenpanon sekä uusimman tietopohjan perusteella esitettävät muutokset vuosien 2025 ja 2029 päästövähennystavoitteisiin ja hillintätoimiin mahdollistavat paremmin hiilineutraaliuden saavuttamisen 2029 sekä etenemisen vahvistuvaan ilmastopositiivisuuteen kohti vuotta 2035. Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimien tehostaminen YK:n yhteisen Sendai-kehikon mukaisesti turvaa aiempaa paremmin turkulaisten elämää ja toimintaa ilmaston muuttuessa. Toimilla on synergiaa ja suojaavaa vaikutusta varauduttaessa myös muihin poikkeustilanteisiin.

Ilmastotyö on osoittautunut Turun kaupunkikonsernille sekä asukkaille myös taloudellisesti kannattavaksi: esimerkiksi 90 prosenttia Turun kotitalouksista kattavan kaukolämmön hinta ja päästöt ovat uusiutuvan energiakäänteen myötä alentuneet ja kannattavuus vahvistunut. Ilmastotyön avulla parannetaan myös arkielämän olosuhteita sekä vahvistetaan kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Päivitettävä ilmastosuunnitelma osallistaakin kansalaiset entistä vahvemmin ja panostaa uusien ilmastoratkaisujen sekä TKI-toiminnan kehittämiseen laajassa yhteistyössä Turun korkeakoulujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Turun ilmastotyö on avoin kaikkien osallistumiselle ja uusille ilmastotoimille ja sitä kehitetään yhdessä jatkuvasti. Turun vahvaa johtavaa roolia kaupunkien ilmastotyössä pyritään vahvistamaan yhdessä.

Liite 1Turun kaupungin ilmastosuunnitelma 2029 (päivitetty)

Oheismateriaali 1Ilmastosuunnitelman päivitys 2022, ydinasiat päätöksentekijöitä varten, diaesitys

Oheismateriaali 2Valmisteluryhmän osallistujat, teemaryhmät ja pidetyt kokoukset

OheismateriaaliTurun hiilinielut, Luonnonvarakeskus 2022

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan päivitetyn Turun kaupungin ilmastosuunnitelman 2029.

PäätösKaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä 1 olevan päivitetyn Turun kaupungin ilmastosuunnitelman 2029.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että ilmastosuunnitelmassa linjattuihin kaupunkiliikkumisen ohjelmiin sisällytetään konkreettiset, vuosittaiset askeleet liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja kulkutapamuutoksen toteuttamiseksi ilmastosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Päätös asiassa tehtiin äänin 2-12.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Niinivirta ja Anttila.

Rantasen Muukkosen kannattamana tekemän, kaupunginhallituksen päätökseksi tulleen lisäysehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Lindfors, Achrén, Weber, Aaltonen, Ruohonen, Valkonen ja Arve.