Toimitilapäällikkö Kirsi Eronen ja tilacontroller Saku Lehtiö 29.3.2022:

S:t Olofsskolan on ainoa ruotsinkielinen yläkoulu Turussa. Rakennus on rakennettu alun perin Tyttölyseoksi (Åbo Svensk Flicklyceum) 60-luvun puolivälissä. Rakennukseen on tehty vuosien varrella lähinnä teknisiä korjauksia ja lisäyksiä mm. lämmityksen ja ilmanvaihdon osalta. Varsinaista peruskorjausta kohteeseen ei ole aiemmin tehty ja sisäisiä muutoksia sekä korjauksiakin melko vähän. Rakennus on kaikin puolin tullut tiensä päähän ja on huonokuntoinen.

Koulu on vuosien varrella kasvanut oppilasmäärältään hieman yli kolmestasadasta nyt n. 450:een. Oppilasmäärä tulee kasvamaan entisestään ja on syksyllä jo lähellä 500:aa. Koulu on tilojen puutteessa käyttänyt laajalti läheisen työväenopiston luokkia. Erityisluokkien vähyyttä ja mm. ruokalan ja liikuntasalin ahtautta tämä ei kuitenkaan korjaa ja on katsottu olevan vain välttämätön tilapäisjärjestely.

Kun kasvaneen oppilasmäärän perusteella lähdettiin tutkimaan koulun lisätilan tarvetta, todettiin, että rakennusta tulisi korottaa kahdella kerroksella. Tontin koko ja olosuhteet eivät mahdollista laajentamista muulla tavoin. Rakennuksen korottaminen arvioitiin kuitenkin erittäin kalliiksi ja riskejä sisältäväksi ratkaisuksi, joten päädyttiin tutkimaan koululle uutta sijaintia johon uudisrakennus olisi rakennettu. Tällä ratkaisulla olisi myös ollut mahdollista välttää väistötilojen tarve.

Sijaintivaihtoehtoja tarkasteltiin useampia, mm. Eskelinkatu 4 ja Itäinen Pitkäkatu 45. Oppilaiden asuessa melko tasaisesti keskusta-alueella sen ympärillä, on ratkaisuvaihtoehdoissa pitäydytty keskeisissä sijainneissa.

Kesällä 2021 todettiin sisäilma ja rakennetutkimuksen sekä asbesti ja haitta-aine kartoituksen perusteella kuitenkin rakennuksen olevan vielä luultua huonommassa kunnossa. Koulu joutuukin siirtymään väistötiloihin jo syksyllä 2022.

Tutkimusraporttien perusteella rakennus on niin laajojen ja haastavien korjausten tarpeessa, ettei peruskorjausta nähdä enää taloudellisesti kannattavaksi. Tämän johdosta ensisijaisena on tutkittu vaihtoehtoa, jossa vanha koulurakennus puretaan ja paikalle rakennetaan uudisrakennus.

S:t Olofsskolanin tontti on pinta-alaltaan 4.477m2. Välittömässä läheisyydessä on hienosti hyödynnettävissä Samppalinnan vuoren puiston alue ja urheilukenttä. Kaava on luonnollisesti jo valmiiksi koulurakennuksille soveltuva. Rakennusoikeuden puolesta uudisrakentaminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen siinä missä rakennuksen korottaminenkin. Kaava on vanha ja viittaa mm. rakennusjärjestykseen vuodelta 1950. Tällä hetkellä rakennusoikeutta on käytetty n. tehokkuusluvulla 1, eli tontin pinta-alan verran. Uudisrakentamisen puolesta tarve on noin kaksinkertainen, mikä ei keskusta-alueen tonteille ole mitenkään poikkeava.

Kaavoituksen ja museokeskuksen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen johdosta pyydettiin museokeskukselta lausunto rakennuksen suojeluarvoja koskien.

Turun museokeskus toteaa lausuntonaan mm. seuraavan:

”S:t Olofsskolanin rakennus on edustava ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen esimerkki 1960-luvun koulusuunnittelusta, ja rakennuksen arvot on tunnustettu valmisteilla olevan Yleiskaava 2029:n arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden luettelossa.

Turun 1960–70 -luvuilla valmistuneista kouluista on viime vuosina tehty useita purkamispäätöksiä. Tämä asettaa entistä enemmän painoarvoa jäljellä olevien koulurakennusten säilymiselle, jotta rakennettu ympäristö pysyy historiallisesti edustavana ja kerroksellisena.

Museokeskuksen kanta on, että S:t Olofsskolanin koulurakennuksen kunnostamisen ja tarvittaessa laajentamisen tulee olla ensisijainen vaihtoehto. Korjausrakentamista suosimalla paitsi vaalitaan kulttuuriympäristöä, myös vähennetään rakennusjätteen syntyä sekä uusien rakennusmateriaalien tarvetta. Tällä on myös ympäristön kannalta suotuisa vaikutus. Tilatarpeiden osalta museo katsoo, että koulun massoittelu mahdollistaisi Samppalinnanvuoren puoleisen osan korottamisen heikentämättä rakennukselle tyypillisiä kaupunkikuvallisia piirteitä.”

Peruskorjausvaihtoehdossa tulisi rakennusta korottaa arviolta kahden täyden kerroksen (n.1.800 m²) verran. Museon lausunnossa ehdotettu Samppalinnanvuoren puoleinen osa on kuitenkin vain 900br-m². Tämä tarkoittaisi korottamista ainakin neljällä kerroksella, eivätkä esim. liikuntatilat mahtuisi yhtenä kokonaisuutena enää samaan kerrokseen. Lisäksi nykyrakennuksesta joudutaan purkamaan merkittäviä osia niin laajalti, että voidaan jo hyvällä syyllä pohtia jääkö alkuperäisestä niin paljon jäljelle, että nykyrakennus tulisi tämän perusteella säilyttää.

Lausunnossa kerrotaan rakennuksen kuuluvan arvokkaaseen kokonaisuuteen, aluerajaus 1/35 ”Luostarinkadun kouluympäristö”. Mikäli rakennus puretaan, niin paikalle rakennetaan edelleen uusi ympäristöönsä sopiva koulu. Jos nykyiselle rakennukselle tulee sellaisenaan hakea uusi omistaja ja käyttäjä, tämä taho tuskin lähtisi yli 100 % korjausta toteuttamaan ilman lisäkerroksia. Arvokkaasta kouluympäristöstä myös poistuisi varsinainen koulutoiminta tältä osin, vaikka itse rakennus osittain säilyisikin.

Vaativan ympäristön vuoksi rakennuksen suunnitteluun ja arkkitehtuuriin tulee panostaa ja kiinnittää erityistä huomiota, oli kyse sitten raskaasta peruskorjaamisesta korotuksineen tai uudisrakentamisesta.

Peruskorjaamisen ja korottamisen kustannusten arviointi on erityisen haastavaa näin alkuvaiheessa. Arvioon on neliöperusteisesti sisällytetty koko nykyisen rakennuksen täydellinen peruskorjaus ja tutkimusraporttien määrittelemät korjaukset sekä lisätilaa tuova korottaminen. Rakennuskustannukset hankevarauksineen on n. 26 milj.€ (alv 0 %)

Uudisrakennuksen tulevaa laajuutta on arvioitu alustavan huonetilaohjelman avulla. Mitoitus on arvioitu n. 500 oppilaan ja 60-70 opettajan mukaan. Normaaleihin opetustiloihin on arvioitu n. 22 perusopetusluokkaa, 6 pienluokkaa ja 9 pienryhmätilaa. Lisäksi on arvioitu näiden jakautuvan n. 6 soluun, joihin jokaiseen tulee oma aulatila, jossa sijaitsee mm. vaatesäilytys ja lokerikot. Solujen aulatiloja ei ole laskettu opetustilakapasiteettiin mukaan.

Aineopetustiloihin on sisällytetty 3 luonnontieteiden opetustilaa, taito- ja taideaineet, kotitalous sekä ns. Mediateekki eli koulukirjasto ja ryhmätyötila. Liikuntatiloihin sisältyy mm. 760 m² sali ja 100 m² kuntosalitila. Oppilashuollon tiloista on muodostettu kokonaisuus jossa 2 vastaanottohuoneen lisäksi on työhuoneet kuraattorille, psykologille sekä jalkautuvalle sosiaalityölle. Varsinainen huonetilaohjelma on 6144 hum². Lisäksi rakennukseen tulevat mm. huolto- ja tekniset tilat, aula- ja liikennöintitilat sekä väestönsuojat. Bruttoala-arvio on n. 8500 m².

Uudisrakennuksen kustannus on arvioitu aiemmin mainitun tilaohjelman perusteella. Rakennuskustannukset hankevarauksineen on n. 22,5 milj.€ (alv 0 %), nykyrakennuksen purkukustannus on lisäksi n. 600–800 t€.

Kaavaavamuutokseen, purkulupapäätökseen ja hankesuunnitteluun arvioidaan kuluvan aikaa kaksi vuotta siitä, kun tarveselvitys on hyväksytty. Rakentamiseen tulee varata n. 1,5–2 vuotta.

Lautakunnilta saadut lausunnot

Tilapalvelut pyysi tarveselvityksestä lausuntoa kasvatus- ja opetuslautakunnalta sekä sen ruotsinkieliseltä jaostolta, kaupunkiympäristölautakunnalta, liikuntalautakunnalta, sosiaali- ja terveyslautakunnalta sekä kulttuuri- ja nuorisolautakunnalta. Kasvatus- ja opetuslautakunta pyysi lisäksi lausuntoa Kaarinan sivistyslautakunnalta. Seuraavassa on esitetty otteet/koosteet lausunnoista. Kokonaisuudessaan lausunnot löytyvät selvityksen liitteenä.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 10.2.2022 § 8

Koska opiskelijoita saapuu S:t Olofsskolaniin laajasti eri alueilta Turusta sekä kehyskunnista, saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä on äärimmäisen tärkeää. S:t Olofsskolanin nykysijainti on saavutettavuudeltaan hyvä. Ruotsinkielinen jaosto katsoo, että uudisrakennus S:t Olofsskolanin nykyiselle tontille on paras ratkaisu. Jaosto korostaa, että rakennuksen suunnitteluun ja arkkitehtuuriin tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös koulutuksen ja erityisopetuksen näkökulmasta. 

Lisäksi jaosto korostaa, että rakennuksen suunnittelussa tulisi huomioida myös vapaa-ajan ilta- ja viikonloppukäyttäjät.

Liikuntalautakunta 15.2.2022 § 16

Tarveselvityksessä esitetty 760 m² kokoinen liikuntasali on jaettavissa kolmeen osaan ja vastaa hyvin S:t Olofsskolanin kasvaneen oppilasmäärän vaatimaan tilatarpeeseen. Isot yli 700 m² liikuntasalit ovat tehokkaammin käytössä koulupäivien lisäksi myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin niiden soveltuessa paremmin eri liikuntalajeille. Useiden urheilu- ja liikuntaseurojen laji- ja oheisharjoittelussa korostuu tarve riittävän isolle harjoitustilalle. Koulujen liikuntasalit tulee koululaiskäytön lisäksi nähdä entistä laajemmin kaikkia kuntalaisia liikuttavina lähiliikuntapaikkoina. 760 m² kokoinen liikuntasali tulee myös parantamaan Turun keskusta-alueen liikuntasalitarjontaa. S:t Olofsskolanin liikuntasalista ei ole tarkoitus tehdä varsinaista tapahtumaolosuhdetta suurine katsomoineen, vaan ensisijaisena tavoitteena on luoda hyvä harjoitusolosuhde eri liikuntalajeille. Koulun ulkopuolisen päivä-, ilta-, ja viikonloppukäytön takia liikuntasaliin tulee olla oma erillinen sisäänkäynti lähellä parkkipaikkaa, minkä lisäksi liikuntasali oheistiloineen tulee olla lukittavissa erilleen muusta koulurakennuksesta. Liikuntatilat ja niiden oheistilat tulee sijoittaa samassa kerroksessa.

Liikuntalautakunta puoltaa tarveselvitysesitystä ja toteutusmallia, jossa koulu toteutetaan uudisrakennuksena sisältäen 760 m² kokoisen liikuntasalin ja 100 m² kokoisen kuntosalin.

Kaupunkiympäristölautakunta 1.3.2022 § 93

Tontin Luostarinkatu 11 nykykaavan mukainen käyttö opetustoimintaan on jatkossakin perusteltua ja se tukee koulurakennuksista muodostuvaa kokonaisuutta.

Sijainti on keskeinen ja hyvin saavutettavissa. Nykyisen rakennuksen laajentaminen tai uudisrakentaminen edellyttävät asemakaavan muuttamista rakennusoikeuden lisäämiseksi ja mahdollisesti myös rakennuksen korkeuden vuoksi. Kaupunginhallituksen 20.12.2022 § 580 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa St. Olofsskolanin asemakaavan hyväksyminen on ohjelmoitu vuodelle 2023. Hankkeen aikataulun vuoksi kaavanmuutos on syytä käynnistää tarveselvityksen päätöksenteon yhteydessä kaupunginhallituksessa.

Rakennuksen kerroskorkeus on aikakauden rakennusten tapaan melko matala, joten nykypäivän talotekniikan sijoittaminen tiloihin on erittäin haastavaa ja siten kallista. Julkisivut ja alapohjat tulee purkaa kokonaan mikrobivaurioiden poistamiseksi, samoin perusmuurirakenteissa on ongelmia, rakennuksessa on huomattavan paljon ilmavuotoreittejä, joiden tiivistäminen on vaativa toimenpide eikä toimenpiteen suorittamisen jälkeenkään koskaan vastaa uudenrakennuksen tiiveyttä. Kaikkien suositeltujen ja vaadittavien korjaustoimenpiteiden sekä toiminnallisten ongelmien korjaamisen jälkeen rakennuksen korjausaste lähenee sataa prosenttia ja on kalliimpaa kuin uudisrakentaminen.

Tarveselvityksessä on aiheellisesti kyseenalaistettu nykyrakennuksen arvojen säilyminen tilanteessa, jossa nykyisestä rakennuksesta joudutaan purkamaan laajalti merkittäviä osia. Yleiskaavatasolla on tunnistettu arvokkaat rakennukset ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet ja yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa (MRL 42 §). Aluekokonaisuuksien ja niiden rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan tarkemmin laadittavissa asemakaavoissa. Asemakaavansisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Käynnistettävässä asemakaavanmuutoksessa tulee siten arvioitavaksi Luostarinkadun kouluympäristön arvokkaaksi luokitellun rakennetun ympäristön ominaispiirteet ja ovatko museokeskuksen esiin tuomat arvot sellaisia, jotka estäisivät nykyisen rakennuksen purkamisen ja korvaamisen uudisrakennuksella.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus yhtyy Tilapalvelujen näkemykseen siitä, että purkamalla koko rakennus ja suunnittelemalla paikalle uudisrakennus saataisiin koululle tämän päivän vaatimukset täyttävä koulurakennus tilatehokkaammin, missä huomioitaisiin myös uuden opetussuunnitelman mukainen toiminnallisuus ja esteettömyys.

Laadukas ja arkkitehtuuriltaan moderni koulurakennus, joka huomioi alueen arvot ja joka kunnioittaa Luostarinkadun kouluympäristöä, luo parhaimmillaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ja 2020-luvun ajallisen kerrostuman arvokkaaseen koulurakennuksista muodostuvaan kokonaisuuteen.

Kaarinan kaupungin Sivistyslautakunta 16.3.2022 § 20

Kaarinan kaupungin sivistyslautakunta päätti, että yhteistyötä ruotsinkielisen yläkouluopetuksen osalta jatketaan Turun kaupungin kanssa toistaiseksi, voimassaolevan sopimuksen mukaisesti.

Kasvatus- ja opetuslautakunta 23.3.2022 § 40

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudessa ei suoraan oteta kantaa, tuleeko rakennus peruskorjata vai rakentaa kokonaan uudelleen. Toisaalta rakentamisasioista vastaava kaupunkiympäristölautakunta on omassa lausunnossaan esittänyt rakennuksen purkamista. Tärkeää on, että rakennus jatkossa on kooltaan riittävä ja tarveselvityksen mukainen ja että tilat ovat terveelliset ja turvalliset niin oppilaille kuin henkilöstöllekin. Tämän toteuttamiseksi uudisrakentaminen lienee realistisempi vaihtoehto.

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta 24.3.2022 § 45

S:t Olofsskolanin sijainnin tulisi olla mahdollisimman keskeinen siten, että koulun tarvitsemat kirjastopalvelut voidaan jatkossakin tuottaa pääkirjastolta käsin.

Museopalveluiden kanta on, että S:t Olofsskolanin koulurakennuksen kunnostamisen ja tarvittaessa laajentamisen tulee olla ensisijainen vaihtoehto.

Uudistetussa koulurakennuksessa olisi pyrittävä siihen, että tilat suunnitellaan mahdollisimman muuntautuviksi, jotta niitä voi käyttää kouluajan ulkopuolella monipuolisesti asukkaiden vapaa-ajantoimintaan.

Tarveselvityksen jälkeinen jatko

Tilapalvelut esittää ensisijaisesti S:t Olofsskolanin nykyisen rakennuksen purkua ja paikalle rakennettavaa uudisrakennusta. Tarkempi suunnittelu aloitetaan hankesuunnitteluvaiheessa.

Kaavamuutosprosessi uudisrakentamista tai peruskorjaamista ja laajentamista varten tulisi käynnistää tarveselvityksen päätöksenteon yhteydessä. Kaavaprosessin osana tulee samalla tutkittavaksi nykyisen rakennuksen purku.

Kohde on arkkitehtonisesti vaativa suunnitella. Rakennuksen hankesuunnitteluvaiheessa tulee tarkemmin määritellä, miten uudisrakentamisessa paikan asettama taso voidaan parhaiten saavuttaa. Vaihtoehtoina ovat käytännössä yleisen arkkitehtikilpailun järjestäminen tai yhteistoiminnallisen urakan kilpailutus, jossa tarjoajaehdokasryhmittymä tuottaa osana tarjousta luonnossuunnitelman, joka pisteytetään ja arvioidaan yhteistyössä tarvittavien kaupungin toimintojen (mm. kaavoitus, museo, käyttäjä) kanssa. Tilapalvelut tutkii ennen hankesuunnitelman aloittamista vaihtoehdot ja tuo päätöksentekoon keväällä etenemisehdotuksen hankesuunnitteluvaiheen jatkosta, mikäli hankkeessa edetään kilpailutuksen kautta hankesuunnitelman tekoon.

Liite 1S:t Olofsskolanin tarveselvitys liitteineen

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• liitteenä 1 oleva S:t Olofsskolanin tarveselvitys hyväksytään,
• hanke toteutetaan S:t Olofsskolanin nykyiselle tontille ja
• käynnistetään asemakaavan muutosprosessi osoitteessa Luostarinkatu 11.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.