Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen 11.3.2022:

Tausta

Liikkumattomuuden kustannukset ovat Turussa väkilukuun suhteutettuna n. 112–260 miljoonaa euroa vuodessa (Olympiakomitea 2021). Liikkuminen, sen mahdollistaminen ja sen edistäminen on koko kunnan asia. Liikkumisen, liikunnan harrastamisen, urheilun ja fyysisen aktiivisuuden avulla pystytään edistämään kuntalaisten hyvinvointia sekä sitä kautta vähentämään kunnan sosiaali- ja terveysmenoja.

Turkulaisten liikuntakäyttäytymisen tilaa kuvaa polarisoituminen: osa kaupunkilaisista on fyysisesti aktiivisia arkiliikkujia, joilla on liikunnallisia harrastuksia, kun taas osa ei liiku arjessaan lainkaan. Turkulaisista 20–54-vuotiaista 29 % harrastaa kuntoliikuntaa tai urheilua useita tunteja viikossa ja vastaavasti 24,4 % ei harrasta vapaa-ajallaan lainkaan liikuntaa. Valtakunnallisten tulosten mukaan lasten ja nuorten liikkumissuosituksen saavuttavien määrä vähenee merkittävästi iän myötä: 7-vuotiaat 58 %, 11-vuotiaat 42 %, 15-vuotiaat 15 % ja 16–20-vuotiaat 8 %.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksen toteutuessa kaupungin rooli hyvinvoinnin edistämisessä korostuu. Harrastustoimintaan osallistuminen on osa syrjäytymisen ehkäisyä. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitämisellä ja lisäämisellä on suuri merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä. Erilaiset liikkumismuodot mahdollistavat liikuntapaikat ja liikkumisympäristöt ovat tärkeässä roolissa taistelussa liikkumattomuutta vastaan. Turussa on noin 400 kunnallista rakennettua liikuntapaikkaa, joista keskeisimmät rakennukset ovat valmistuneet 1970–1980-luvuilla. Laaja ja vanheneva liikuntapaikkaverkko vaatii monilta osin ylläpitoa ja päivityksiä, joihin kaikkiin toimenpiteisiin eivät kaupungin vuosittaiset rajalliset määrärahat riitä.

Turkulaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen sekä ikääntyvän liikuntapaikkaverkon kehittämistyön ohella kaupungin liikuntaan liittyvät tuet ja avustukset kaipaavat päivitystä tasavertaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Tällä hetkellä osa alle 20-vuotiaista harrastajista pääsee käyttämään kunnallisia, pääasiallisesti maksuttomia liikuntatiloja. Tiloja ei ole kuitenkaan kaikkien lajien harrastajille ja toisaalta olemassa olevia liikuntatiloja ei ole riittävästi kysyntään nähden. Yksityisiä liikuntatiloja käyttävien turkulaisseurojen vuokrakustannuksia avustetaan n. 5–55 % tuella alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta.

Omatoimiliikkujat puolestaan maksavat esimerkiksi uimahalli- ja urheiluhallikäynneistä 4-vuotiaasta alkaen, vaikka ohjatun toiminnan vuoroilla alle 20-vuotiaat liikkuvat pääosin maksutta. Liikuntapaikkojen käyttäjien huomioimisen näkökulmasta liikuntapaikkaverkkoa ja avustusjärjestelmää tulisi kehittää käsi kädessä, jotta kaupungin eri tavat tukea liikuntaolosuhteiden käyttäjiä olisivat entistä tasavertaisempia niin omatoimiliikkujien kuin ohjatun seuratoiminnan harrastajien välillä.

Näiden kolmen osa-alueen (fyysisen aktiivisuuden lisääminen, liikuntapaikkaverkon ratkaistavat ydinkohteet ja tasavertaisemmat tukimuodot) muutostarpeiden ratkaisemiseksi Turun kaupunki aloitti syksyllä 2019 liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelman (liite 1) laatimisen. Päivityssuunnitelmalle viitekehyksen luo visio ”Turku liikuttaa kaikkia – liikkuminen elämäntavaksi”. Tavoitetilana on kannustaa liikkumaan ja liikuttamaan luomalla uusia yhteistyömalleja toimintojen tueksi, luoda perusta entistä laajemmalle ja monipuolisemmalle liikuntapaikkaverkolle sekä kehittää olemassa olevia toimintoja, joilla tuetaan tasapuolisemmin liikuntapaikkojen käyttäjiä ja lisätään liikettä. Kokonaisuudella pyritään tukemaan kaupunkilaisia läpi elämän kestävään liikuntasuhteeseen sekä lisäämään omatoimista liikkumista ja ohjattuun harrastustoimintaan osallistumista.

Liikuntapaikkaverkon kehittämistarpeet

Tulevien vuosien aikana liikuntapaikkaverkossa on merkittäviä uudistamistarpeita, kun useita keskeisiä ja suosittuja liikuntaolosuhteita tulee elinkaarensa päähän. Myös Turun väestön kasvaminen uusille asuinalueille lisää liikuntapaikkaverkon laajentumistarpeita. Ydinkohteet, joiden tulevaisuus vaatii ratkaisemista, ovat Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli. Keskeisten ydinkohteiden lisäksi dynaamisesti elävässä liikuntapaikkaverkossa on myös muita kohteita ja kokonaisuuksia, joiden tulevaisuus vaatii ratkaisemista ja joita tuodaan päätöksentekoon tulevina vuosina erillisinä tarve- ja verkostoselvityksinään.

Myös koulujen liikuntasaliverkoston supistuminen suunniteltujen ja äkillisten remonttien sekä salien poistumisten vuoksi haastaa liikuntapaikkaverkkoa. Vuosina 2015–2021 verkostosta on poistunut yhdeksän liikuntasalia/-hallia. Vuosina 2022–2029 on suunnitellusti poistumassa kahdeksan liikuntasalia/-hallia. Kaikkien tällä hetkellä remontissa olevien (6 salia) tai vuonna 2022 remonttiin menevien (4 salia) kohtaloa ei ole päätetty. Lisäksi sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen väistötilatarpeita ei huomioida kouluverkon muutosten yhteydessä, mikä aiheuttaa suuria ongelmia koululiikunnan toteutukselle sekä liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan järjestämiselle.

Liikunnan avustusjärjestelmän uudistamistarpeet

Avustusjärjestelmän uudistamisen tavoitetilana on lisätä lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pahoinvointia aktivoimalla lapsia ja nuoria liikkumaan ja harrastamaan. Lisäksi uudistamisella pyritään vahvistamaan liikunta- ja urheiluseurojen kykyä ja osaamista kasvattamalla kaupungin seuroille kohdistamaa kokonaistukea sekä asettamalla yhteisiä tavoitteita seuratoiminnalle. Tavoitteena on luoda malli, joka lisää vaikuttavuutta ja parantaa seurantaa.

Uudistettavan avustusjärjestelmän peruspilareiksi kaavaillaan vuokratukea lasten- ja nuorten seuratoiminnan liikuntatilojen käyttöön sekä seuratoimintaan suunnattua harrasteseteliä lasten ja nuorten ohjatun liikuntaharrastustoiminnan tukemiseen. Vuokratuen painopiste olisi alle 20-vuotiaiden seuratoiminnassa. Harrastesetelin osalta tuki kohdistuisi 7–19-vuotiaille turkulaisille liikunta- ja urheiluseuroissa tapahtuvaan harrastustoimintaan. Alle 7-vuotiaiden lasten ohjatun liikkumisen eri muodot olisivat kaupungin toiminnassa maksuttomia.

Avustusjärjestelmän kolmanneksi kokonaisuudeksi suunnitellaan uutta liikunta- ja urheiluseuroille kohdistettavaa osaamisen ja kehittämisen tukea. Tarkoituksena on säilyttää olemassa olevia avustusmuotoja siten, että mm. erityisryhmät, yli 20-vuotiaiden toiminta ja erityisavustettavat kohteet huomioidaan myös tulevaisuudessa.

Jotta tasavertaisuus kaupungin liikuntatiloja ja yksityisiä liikuntatiloja käyttävien seurojen välillä edistyisi, tarkastellaan vaihtoehtona maltillisten liikuntatilavuokrien käyttöönottoa nykyisten maksuttomien vuorojen sijaan. Tämän taustalla on pyrkimys tilanteeseen, jossa liikunta- ja urheiluseuroja kohdellaan hinnoittelun ja avustamisen avulla tasavertaisesti riippumatta siitä, käyttääkö seura yksityis- vai julkisomisteisia liikuntapaikkoja toiminnassaan. Tavoitteena on määrittää liikuntapaikkojen käytön vuokratuen taso, harrastesetelin arvo ja mahdollinen kaupungin liikuntatilojen käytön hinta niin, että harrastajille kohdistuvat kulut eivät kasvaisi.

Avustusjärjestelmän uudistamisen myötä liikuntatilojen vuokratukiavustamisen määrärahatarve kasvaisi tulevaisuudessa, koska liikuntapaikkaverkon kehittämisen yhtenä skenaariona on, että osa nykyisistä kaupungin taseessa olevista liikuntapaikoista korvataan yksityisrahoitteisina liikuntapaikkoina. Näiden lisäksi on otettava huomioon julkisin varoin peruskorjattavien ja uudisrakennettavien liikuntapaikkojen sekä lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämis- ja ylläpitomenot. Alustavissa ennakkolaskelmissa on hahmoteltu, että avustuskokonaisuuden rahoitus rakentuisi kaupungin taseesta poistuvien liikuntapaikkojen ylläpito- ja investointimenojen säästöistä, liikuntapaikkojen tilavuokratuloista sekä avustamiseen erikseen varattavista määrärahoista.

Avustamisen vaikuttavuuden edistämiseksi ja turkulaisten liikunnan lisäämiseksi tulisi avustamiseen varata aiempaa enemmän taloudellista resurssia. Oleellista olisi löytää resurssit harrastesetelimallin toteuttamiseen, jotta lasten ja nuorten harrastamiseen innostutaan ja sitoudutaan sekä näin liikuntaseurat saisivat nykyistä merkittävästi enemmän tukea toiminnan järjestämiseen. Tulevina vuosina harrastesetelimalli pyritään saattamaan seudulliseksi lasten ja nuorten tasavertaisen aseman turvaamiseksi kotikunnasta riippumatta. Harrastesetelin lisäksi suunnitellaan myös erillistä tukimallia vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen mahdollistamiseksi.

Uuden avustusjärjestelmän sisällöistä, periaatteista ja määrärahavarauksista päätetään myöhemmin. Tämän päätösesityksen linjaus viisi toimii periaatelinjauksena, joka aloittaa uudistamisprosessin yksityiskohtien valmistelun myöhempää päätöksentekoa varten.  

Esitettävät tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon kehittämiseksi

Liikuntapaikkaverkon kehittämistyön kokonaistavoitteena on lisätä liikettä luomalla entistä laajempi ja monipuolisempi liikuntapaikkaverkko, jota rakennetaan, päivitetään ja ylläpidetään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Lisäksi päämääränä on luoda liikuntapaikkaverkon käyttöä ja kehittämistä tukeva avustamisen malli, joilla aktivoidaan ja kannustetaan kuntalaisia liikkumaan, pidetään harrastamisen kustannukset maltillisina sekä tuetaan liikunta- ja urheiluseuroja heidän toiminnassaan liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi. Alla esitellyt linjaukset viitoittavat liikuntapaikkarakentamisen suuntaa ohjeellisesti noudatettavina tulevien vuosien aikana. Nämä linjaukset ovat yhteneväiset Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelman (liite 1) linjausten kanssa.

1) Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli nostetaan kaupungin investointilistoille tai huomioidaan vaihtoehtoisesti kyseisten kohteiden tarvittavat vuokra- tai avustusmäärärahat riippuen hankkeen toteutustavasta. Ratkaistavana olevien liikuntakohteiden tarveselvityksiä ja hankesuunnittelua edistetään viivytyksettä sekä viedään päätöksentekoon riittävän ajoissa, ennen kuin alkuperäinen rakennus on käyttökelvoton tai sen vuokrasopimus päättyy. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien edetessä selkiytyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat ratkaistavien liikuntapaikkojen tulevaisuudelle. Jokaisen kohteen osalta selvitetään kokonaisuuden kannalta parhain investointi-, rakennus- ja hallintamuoto sekä riittävät resurssit liikuntapaikan ylläpitoon.

2) Omatoimista liikkumista tukevat liikuntakohteet (esim. uimalaitokset, ulkokuntosalit, ulkoilureitit, skeittipaikat, alueelliset ulkotekojääradat, lähiliikuntapaikat) sekä kouluverkon yhteydessä olevat sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteet rakennetaan ensisijaisesti kunnallisina hankkeina. itäisen Turun liikuntamahdollisuuksien tarjonnan lisääminen mm. tekojään, skeittiparkin, ministadionin sekä kuntoilureittien parantamisen osalta toteutetaan.  Lajiharjoitusolosuhteita pyritään toteuttamaan ensisijaisesti yksityisinä hankkeina. Korvaavia ja uusia lajiharjoitusolosuhteita tarjotaan tarveselvitysvaiheen jälkeen toteutettaviksi yksityisrahoitteisina hankkeina, joissa liikunta- ja urheiluseurat ovat pääkäyttäjinä. Jos toteuttajia ei löydy, hankkeet toteutetaan toissijaisena vaihtoehtona kaupungin investointeina.

3) Kunnalliset liikuntapaikkakeskittymät pyritään ensisijaisesti sijoittamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen sisälle. Yksityisrahoitteiset liikuntapaikka- ja lajikeskittymät laajenevat nykyisten Impivaaran ja Kupittaan alueiden sekä Urheilupuiston lisäksi mm. Lausteen ja Artukaisten suuntaan. Artukaisten paremmat joukkoliikenneyhteydet turvataan. Impivaarana nykyinen liikuntapaikkarakentamiseen varattu alue varataan liikuntapaikkarakentamiseen liikunta- ja urheiluseuroille, jos Impivaarassa tällä hetkellä olevien jää- ja jalkapallohallin korvaavat uudisrakennukset sijoitettaisiin toisaalle. Yksityisille tenniskentille osoitetaan alueet tenniskenttäverkkoselvityksen mukaisesti. Kaupunki sitoutuu tukemaan yksityisten liikuntapaikkahankkeiden edistämistä mm. osoittamalla vuokrattavia maa-alueita sekä tehostamalla ja selkiyttämällä viestintää.

4) Koulujen yhteydessä tai läheisyydessä olevia sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteita kehitetään kaikkia kuntalaisia liikuttavana kokonaisuutena. Suurien monitoimitalojen yhteyteen, kuten Karhunaukio, Itäharju ja Linnakaupunki, suunnitellaan jatkossa yli 1 000 m² liikuntasaleja paikkaamaan erityistä tarvetta suuriin liikuntasaleihin. Isot salit palvelevat monitoimitalojen ja yhtenäiskoulujen laajaa oppilasmäärää tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tarjoavat koululiikunnan lisäksi harjoitusolosuhteet liikunta- ja urheiluseurojen toiminnalle, varhaiskasvatukselle, Turun Seudun Urheiluakatemialle sekä eri-ikäisille omatoimiliikkujille. Kouluverkkoon liittyvissä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa huomioidaan entistä laajemmin koko liikuntapaikkaverkon tilanne ja sen alueelliset kehittämistarpeet. Lisäksi varaudutaan suunnitelmallisesti väistötilatarpeisiin sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteiden takaamiseksi. Hyödynnetään mahdollisia kevyellä remontilla toteutettavia hybridikäyttökohteita sisäliikuntatilojen väistötiloina sekä selvitetään kevytrakenteisen väistöhallin hyödyntämistä ulko- ja sisäliikuntaolosuhteena.

5) Liikunnan avustusjärjestelmä uudistetaan. Kokonaistavoitteena on rakentaa 2020-luvun liikuntapaikkaverkon käyttöä tukeva avustusmalli, joka laajentaa liikuntapaikkatarjontaa, kannustaa kaupunkilaisia harrastamaan liikuntaa omatoimisesti ja ohjatusti sekä mahdollistaa organisoidun liikuntatoiminnan kehittymisen. Uusi avustusjärjestelmä huomioi monipuolisesti erikokoiset urheilu- ja liikuntaseurat sekä tukee niiden elinvoimaisuutta. Avustusuudistuksen tavoitteena on, että lasten ja nuorten harrastamisen omakustannusosuus suhteessa harrastamisen kokonaiskustannuksiin ei kasva. Tavoite on ottaa käyttöön pääsääntöisesti seuratoimintaan kohdistuva 7–19-vuotiaille suunnattu harrasteseteli, jota tavoitellaan myöhemmin seudullistettavaksi lasten ja nuorten tasapuolisen aseman turvaamiseksi. Alle 7-vuotiaiden liikuntatoiminta säilytetään kaupungin tiloissa ja toiminnassa maksuttomana. Harrastesetelin lisäksi suunnitellaan myös erillistä tukimallia vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen mahdollistamiseksi. Alle 20-vuotiaiden seuratoimintaan suunnatun yksityisomisteisten liikuntatilojen käytön vuokra-avustuksen lisäksi tavoitteena on luoda uusi seura-/yhdistystoiminnan laadun ja osaamisen kehittämisen tuki. Uudistettua avustusjärjestelmää tavoitellaan otettavaksi käyttöön vuonna 2024. Tätä ennen harjoitustilavuokrien korvaamisen avustusmuodon määrärahaa kasvatetaan ja periaatteita päivitetään aiempaa tasavertaisemman tuen toteutumiseksi, jotta kaikkia hakijoita pystyttäisi tukemaan tasapuolisemmin alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta. Avustusjärjestelmä tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi ja sen suunnitteluun toteutetaan yhteistyössä seurakentän kanssa

6) Osana avustusjärjestelmän kokonaisuudistusta huomioidaan huippu-urheilun tapahtuma-areenat, koska huippu-urheilu, sen tapahtumat sekä menestyvät urheiluseurat ja urheilijat ovat tärkeä osa liikunta- ja tapahtumakulttuuria. Kaupungin omat katsomolliset areenat sekä muilla järjestelyillä tuetut areenat pidetään jatkossakin mukana kaupungin tukipolitiikassa niin, että katsomoita tuetaan erillisellä määrärahalla osana huippu-urheilukaupunki-teemaa.

Palvelukokonaisuuksien, lautakuntien ja nuorisovaltuuston näkemykset 

Liikuntalautakunnan käsiteltyä asiaa (14.12.2021 § 112) jatkovalmistelussa päädyttiin pyytämään Turun kaupungin palvelukokonaisuuksien ja lautakuntien (sosiaali- ja terveyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, kaupunkiympäristölautakunta, Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, kulttuuri- ja nuorisolautakunta, liikuntalautakunta) sekä nuorisovaltuuston näkemykset (liite 2). Tämän jälkeen asia etenee kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Liite 1Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelma

Liite 2Turun kaupungin palvelukokonaisuuksien, lautakuntien ja nuorisovaltuuston esittämät huomiot Turun liikuntapaikkaverkon kehittämislinjauksiin

Oheismateriaali 1Liikuntapaikkasuunnitelma 2029 -verkkoselvitys

Oheismateriaali 2Turku liikuttaa kaikkia – tulevaisuuden suunnitelmat liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi -esitysmateriaali

Oheismateriaali 3Liikuntapaikkaverkon kehittäminen: taustaa avustusjärjestelmän uudistamiseksi –esitysmateriaali

Oheismateriaali 4Karttakuva keskeisistä liikuntakeskittymistä ja isoimmista liikuntasaleista

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä ja liitteessä 1 esitetyt liikuntapaikkaverkon kehittämislinjaukset sekä ottaa huomioon palvelukokonaisuuksien, lautakuntien ja nuorisovaltuuston liitteestä 2 ilmenevät kannanotot.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.