Psykososiaalisten palvelujen johtaja Annie Turunen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen 21.3.2022:

Valtuutettu Timo Furuholm ym. esittävät aloitteessaan, että

1. Turun kaupunki tekee selvityksen perusasteen koulupsykologien rekrytointiongelmista ja niiden vaikutuksista tämänhetkiseen palvelutasoon ja että
2. selvitysten pohjalta Turun kaupunki suorittaa vaadittavat toimenpiteet perusasteen oppilashuollon ongelmien korjaamiseksi

Turun perusopetuksessa on 28 koulupsykologin vakanssia. Keskimäärin koulupsykologin vakanssia kohden 571 perusopetuksessa olevaa oppilasta. Oppilashuoltolain voimaan tuleva koulupsykologikohtainen suositus on 780 oppilasta / koulupsykologi. Perusasteen koulupsykologityöhön varattu resurssi on siis riittävä ja siinä pystytään huomioimaan myös alueittaisia ja koulukohtaisia erityistarpeita.

Rekrytoinnin vaikeudet

Koulupsykologien vakansseja on tällä hetkellä Turussa riittävästi perusasteella, mutta tehtäviin ei toistuvista hakukierroksista huolimatta ole saatu aina hakijoita. Koulupsykologien rekrytointi on selvästi vaikeutunut viimeisten kolmen vuoden aikana juuri perusasteella. Viimeisessä koulupsykologihaussa saimme täytettyä kolme avointa perusopetuksen vakanssia, joista kaksi siirtyi Turun sisällä muista psykologin tehtävistä.

Erityisen vaikeaa on saada rekrytoitua koulupsykologin sijaisuuksiin edes pidemmille jaksoille. Ruotsinkielisiin kouluihin ja myös muihin ruotsinkielisiin psykologin tehtäviin on monen vuoden ajan tullut joko pari hakijaa tai ei ollenkaan hakijoita rekrytointiyrityksistä huolimatta. Vaikka ruotsinkielisiä psykologeja valmistuu Turussa, he hakeutuvat kuitenkin muihin kuin koulupsykologin tehtäviin.

Tavallisesti hakijana on vastavalmistunut psykologi, joka hakee omaa ammatillista suuntautumistaan, eikä aiokaan pitkäaikaisesti pitäytyä tehtävässä. Koulupsykologin tehtävänkuva ei vastaa kaikkien hakijoiden toiveita. Rekrytointia hankaloittaa työtehtävien voimakas painottuminen psykologisten tutkimusten tekoon ja ruuhkautuvat tutkimusjonot, jotka eivät houkuttele. Koulupsykologin työ on myös muuttunut raskaammaksi. Vaikka Turun perusasteella on koulupsykologivakansseja oppilashuoltolain mitoitukseen nähden riittävästi, tarjottavan tuki ei riitä kasvaneeseen kysyntään. Oppilaiden tarpeet ovat voimakkaasti lisääntyneet ja vaikeutuneet. Ruuhkautuneiden mielenterveyshoitopolkujen vuoksi oppilaita jää odottamaan psykoterapiaan ja erikoissairaanhoitoon pääsyä oppilashuollon tuen varaan. Oppilashuollon psykologien työssä tulisi huomioida koulujen oppilasmäärän ohella myös maahanmuuttajaoppilaat, erityisoppilaat ja erityiskoulut. Työhön vaikuttaa lisäksi alue, jossa koulupsykologi työskentelee, alueen sosioekonominen tilanne, muut lapsiperhepalvelut ja niiden saatavuus. Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden painopiste on ehkäisevässä työssä, mutta palvelut painottuvat usein yksilötyöhön ja keskivaikeisiin tai vaikeisiin mielenterveysongelmiin. Kouluilla tulisi nykyistä enemmän olla aikaa ja mahdollisuuksia ehkäisevään yhteisötason työhön, kuten kouluyhteisön kehittämiseen ja oppilasryhmien ja luokkien kanssa työskentelyyn. Tämä antaisi oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijöille mahdollisuuden tehtävänsä tavoitteen mukaiseen toimintaan ja lisäisi vetovoimaa tehtäviin.

Rekrytointiin vaikuttaa myös palkkaus, jossa Turku ei ole alueen vetovoimaisin kunta. Rekrytointiin ja erityisesti työssä pysymiseen vaikuttavat myös työskentelyolosuhteet, jotka eivät aina ole optimaaliset. On erittäin positiivista, että koulupsykologien ja koulukuraattoreja on saatu viime vuosina lisää koulujen muiden henkilöstölisäysten ohella. Työtilat kouluissa eivät ole kuitenkaan lisääntyneet vastaavasti. Koulupsykologille ei välttämättä löydy työhuonetta, se ei ole asianmukainen tai tulee jaettavaksi monen henkilön kanssa.  Poikkeuksena ovat ruotsinkielisten koulujen asianmukaiset työtilat. Vetovoimatekijöinä ovat koulupsykologin tehtävän monipuolisuus, vaikuttavuus ja merkityksellisyys. Siinä on erinomainen paikka ottaa haltuun psykologisen työn kenttä turvallisissa työyhteisöissä. Laaja-alainen tehtävänkuva ja moniammatillinen toimintaympäristö antavat hyviä mahdollisuuksia myös kehittämistyöhön.  Yleisesti voidaan todeta, että kaiken kaikkiaan tällä hetkellä psykologeilla on runsaasti valinnanvaraa työmarkkinoilla, eikä koulupsykologin tehtävä ole kuitenkaan monellekaan kiinnostavin vaihtoehto. Kyseessä on myös laajempi ilmiö: valtakunnallisessa oppilas- ja opiskeluhuollon johdon tapaamisessa maaliskuussa kävi ilmi, että koulupsykologien rekrytoinnin vaikeudet ovat hyvin samankaltaisia joka puolella Suomea. Tyypillistä on myös työntekijöiden nopea vaihtuvuus.

Toimenpiteet tilanteen parantamiseksi

Koulupsykologiresurssia on lisätty muutaman viime vuoden aikana. Erityisesti korona-aikana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat ja myös mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Tähän kuormitukseen on pyritty vastaamaan uusilla vakansseilla, jotta yksittäisen psykologin työkuorma voitaisiin pitää kohtuullisena. Rekrytointia tuetaan rekrytointiviestinnällä. Rekrytointityötä tehdään monella tasolla. Sosiaalisen median viestintävälineiden lisäksi tiivis yhteistyö yliopistoihin ja muu verkostotyö on aktiivista. Psykologiopiskelijoille tarjotaan harjoittelupaikkoja perusasteelle ja sitä kautta herätetään kiinnostusta ja kiinnittymistä koulupsykologisiin tehtäviin. Ruotsinkielisen psykologin puuttumista Cygnaeuksen kouluun korvaamme tilapäisesti ostopalvelulla, kunnes saamme tehtävän täytettyä omalla psykologilla.

Koulupsykologien työhön on tuotu tukevia elementtejä: mm. tiivis tutorointi, vertaistuki tiimeissä, työnohjauksia (psykologinen, neuropsykologinen), soveltuvia kouluttautumismahdollisuuksia palkallisilla koulutuspäivillä, osallistumismaksuilla sekä alueellisilla ja sairaanhoitopiirin tarjoamilla fokusoiduilla koulutuksilla ja luonnollisesti työhyvinvointi- ja kehittämistoiminnalla. Myös työaikajoustoilla ja vapailla on tuettu työtä ja hyvinvointia. Tehtäväkuvia on tarkennettu, erityisosaamisia on huomioitu ja toiveita psykologien koulu- ja tehtäväalueista on kuultu.

Psykologien palkkatasoa on nostettu kunnallisen työsopimusjärjestelmän mahdollistamalla tavalla. Kunnallisen sopimuksen paikallisissa järjestelyerissä psykologit ovat olleet ammattiryhmä, jonka palkkoihin on saatu korjauksia, kuten yli 200 euron korotus 2 vuotta sitten. Ammattilaisten saatavuus ei ole kehittynyt suhteessa tarpeiden kasvuun, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa yhdessä kunnassa palkkoja nostamisesta seuraa ketjureaktio, jossa myös muut nostavat palkkoja. Tilanne korjaantunee siirryttäessä hyvinvointialueelle, kun kunnallisia kilpailevia toimijoita ei enää ole, vaan resurssiratkaisuja voidaan miettiä isoina kokonaisuuksina.

Oheismateriaali 1Valtuutettu Timo Furuholmin ym. aloite

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan vastauksen tiedoksi ja aloitteen käsitellyksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.