Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, infran suunnittelupäällikkö Kari Linnakoski, vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen, massakoordinaattori Anne Savola ja maankäytönsuunnittelija Juha Lipponen 2.3.2022:

Taustaa

Erilaisilla haitta-aineilla pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen ja käsittely on noussut merkittäväksi ongelmaksi Turun edustan merialueiden ruoppaustoimenpiteitä toteutettaessa. Lisääntynyt tieto ruopattavien sedimenttien sisältämistä haitta-aineista sekä kiristynyt ympäristölainsäädäntö ja vesirakentamisen lupakäytäntö ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että pilaantuneiden massojen asianmukainen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava menettely on tullut erityisen tärkeäksi.

Kaupungin omistamilla vesialueilla suoritetaan muun muassa sataman toiminnan kannalta välttämättömiä ruoppaustoimia vuosittain. Lähes kaikista viime vuosina ruopatuista kohteista on löydetty ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Ruoppaustoiminnassa syntyvien lievästi pilaantuneiden sedimenttien suuren määrän sekä lievästi pilaantuneille sedimenteille tarkoitetun läjitysalueen kovaa tahtia täyttyvän rajallisen kapasiteetin vuoksi tulee tulevaisuudessa olemaan pulaa läjityspaikoista. Mikäli lievästi pilaantuneille massoille ei tulevaisuudessa ole osoitettavissa sijoituspaikkaa, voi se pahimmillaan estää lähes kaikki kaupungin vesialueella suunnitellut ruoppaukset. 

Turun Satama Oy:n hallituksen esityksestä kaupunginhallitus päätti 2.10.2018 § 363 käynnistää selvitystyön ruoppausmassojen meriläjityksen lopettamiseksi Turun kaupungin ja Turun Satama Oy:n osalta siten, että vaihtoehtoisiin läjitystapoihin voidaan siirtyä viimeistään vuoteen 2024 mennessä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti käynnistää neuvottelut alueen muiden merkittävien maa- ja vesialueita hallitsevien ja ylläpitoruoppauksia toteuttavien tahojen kanssa yhteisten läjitysratkaisujen toteuttamiseksi.

Ruoppausmassojen sijoittamisasia on pitkään ollut esillä. Turun kaupunginhallitus päätti 3.4.2006 § 277 antaa ympäristö- ja kaavoitusvirastolle tehtäväksi yhteistyössä Turun Sataman kanssa selvittää vuoden 2006 loppuun mennessä Valkamanlahden, Latokarin ja muiden mahdollisten alueiden soveltuvuuden ruoppaussedimenttien sijoituspaikaksi. Työryhmä on tehnyt selvityksen 30.12.2006 ja Satamalautakunta on 15.5.2007 § 121 merkinnyt raportin tiedoksi. Työryhmä määritteli viisi mahdollista sijoituspaikkaa ruoppaussedimenteille: Pansion pengerallas, kantasataman pohjukka, Latokari (ts. Lauttaranta), Valkamanlahti ja Pansion satama-alueen laajennus.

Vuonna 2018 valmistunut Sitowisen laatima Turun seudun sedimenttien maaläjitysalueselvitys osoitti, että potentiaalisia maaläjitysvaihtoehtoja on Turun seudulla todella rajoitetusti. Kohteet edellyttävät pääsääntöisesti nykyisen merialueen hyödyntämistä eristämällä merialueesta pengertämällä tai muulla vastaavalla tavalla allas, jonne ruoppausmassoja altaan valmistuttua voitaisiin läjittää.  Selvityksessä esitettiin jatkotutkimuskohteiksi neljää aluetta, joista yksi sijaitsee Turun kaupungin alueella ja loput kolme Naantalin ja Raision kaupunkien alueilla. Alueiden jatkosuunnittelu ja -toimenpiteet ovat pitkälti riippuvaisia vesialueisiin rajoittuvien maanomistajien tahtotilasta ja tulevaisuuden maankäytöstä. Tulevaisuuden maankäyttötarkoitus on ratkaiseva investointien kannattavuuden kannalta. Selvityksen pohjalta Turun kaupunkikonserni käynnisti konkreettisiin toimenpiteisiin johtavan selvitystyön ruoppausmassojensa meriläjityksen lopettamiseksi (kh 2.10.2018 § 363). 

Selvitysten jälkeen Lauttarannan alueen suunnittelua ja luvitusta on edistetty. Esitetylle Lauttarannan alueelle läjitys päättyisi näillä näkymin vuonna 2031 ja seuraavia läjitysalueita on kartoitettu reserviin. Mahdollisia uusia alueita on Turussa Pansiossa (Verkkoluoto, Pansion Laten satama-allas).

Tavoitteena on ollut löytää sijoituspaikka lievästi pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiselle ja hyödyntää niitä Hirvensalon pohjoisrannan esirakentamisessa. Alueen suunnittelun ja lupien valmistelun lähtökohtana on ollut, että pilaantuneiden sedimenttien haitta-ainepitoisuudet ovat niin pieniä, että niistä ei ole haittaa terveydelle eivätkä ne vaikeuta alueen tulevaa käyttöä asumiseen. Alueelle on laadittu riskinarvio ympäristö- ja terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Lauttarannan alueella maanpinnan korkeus on tulevaa rakentamista ajatellen liian matalalla. Hyvällä suunnittelulla tälle alueelle voidaan sijoittaa n. 520.000 m³ ruoppausmassoja ja n. 110.000 m³ puhtaita ylijäämämassoja. Esirakentamisen myötä maanpinta nousee 2-5 metrillä.

Turun telakalle Viheriäistenaukon vesialueelta johtavan Pernon telakkaväylän (väylänumero 3350) syventäminen on tarpeen, jotta Meyer Turku Oy:n telakalla rakennettavat suurimmat risteilylaivat voivat turvallisesti liikennöidä telakan edustan vesialueella. Turun kaupunki on allekirjoittanut 5.6.2020 valtakirjan, jossa kaupunki valtuuttaa Meyer Turku Oy:n hakemaan ruoppauslupaa kustannuksellaan ja vastuullaan Pernon väylän ruoppaamiseksi Turun kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta. Turun Satama Oy on antanut suostumuksen ruoppaukselle 9.6.2020 edellä mainittujen kiinteistöjen alueella sijaitsevan väylän osalta. Aluehallintovirasto on tehnyt päätöksen no 74/2021 17.3.2021 (Dnro ESAVI/11023/2020) .  Meyerin väylän ruoppausmassat sijoitetaan ja stabiloidaan Turun kaupungin hallinnoimalle Lauttarannan esirakentamisalueelle. Meyerin väylien ja varustelualtaan ruoppaus aloitetaan syksyllä 2022.

Meyerin, Aurajoen ja sataman ruoppausmassat eivät sovellu todettujen haitta-ainepitoisuuksien puolesta meriläjitykseen. Maalle läjitettäessä käytetään eri kriteerejä (nk. PIMA-ohjearvot), joiden mukaisesti läjitettävien ruoppausmassojen sijoitus on ympäristölle ja terveydelle turvallista. Stabilointi sitoo alueelle läjitettyjen massojen haitta-aineita ja mahdollistaa turvallisen hyödyntämisen.

Alueen kuvaus

Hankealue sijaitsee Turun Hirvensalossa Lauttarannan kaupunginosassa. Se rajautuu etelässä Pikisaarentiehen, lännessä Peter Thorwösten tiehen, idässä Merivartioston käyttämään alueeseen ja pohjoisessa Linnanaukion merialueeseen. Hankealuetta on tähän asti käytetty ylijäämämaiden vastaanottopaikkana sekä lumenkaatopaikkana. Hankealueen sijainti on esitetty hankesuunnitelmassa.

Lauttarannan alue on 4.12.1952 voimaan tulleessa asemakaavassa pääosin teollisuus- ja varastokortteleiden aluetta. Hirvensalon 11.12.2021 voimaan tullessa osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty lähes yksinomaan kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolle rakentaminen edellyttää maanpinnan korottamista läjittämällä siten, että rakennusten lattiataso tulee vähintään rakennusjärjestyksen edellyttämään korkeuteen. Lisäksi ranta on jätettävä yleiseksi alueeksi. Hirvensalon pohjoisrannalle on niin osayleiskaavassa kuin kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 osoitettu huomattavaa asukasluvun lisäystä.

Alueen keskellä sijaitsee EU:n luontodirektiivillä suojeltu viitasammakkopopulaatio ja alueella on laajennettu viitasammakkojen elinympäristöä sekä turvattu niiden siirtyminen uudelle lisääntymisalueelle pois esirakentamisalueelta.

Turun kaupunki omistaa suurimman osan Lauttarannan alueesta. Hankealueen itäosa (kiinteistö 853-402-1-72) on Senaattikiinteistöjen omistuksessa. Alueen kiinteistöomistuksista on kuitenkin neuvoteltu Senaatti-kiinteistöjen kanssa Pihlajaniemen kaavoituksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on 14.2.2022 § 25 hyväksynyt Latokarin alueen kiinteistökaupan esisopimuksen osana Pihlajaniemen asemakaavanmuutosehdotuksen maankäyttösopimusta. Edellä mainittu Senaatin alue on ollut mukana yleissuunnittelussa ja rakentaminen aloitetaan sen jälkeen, kun maanomistus on siirtynyt Turun kaupungille.

Esirakentamistoimenpiteet

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus on valmistellut esirakentamista. Hanke pitää sisällään penkereiden rakentamisen, proomuväylän ruoppaamisen, vesialueen täyttämisen sekä mereen läjityskelvottoman sedimentin ja ylijäämämaan hyötykäyttämisen alueen esirakentamisessa. Meriläjityskelvoton sedimentti esitetään stabiloitavaksi teknisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Stabiloinnin sideaineena tullaan käyttämään sekä kaupallisia että tuotantolaitosten sivutuotteista / kierrätysmateriaaleista valmistettavia nk. uusiosideaineita, joita ovat mm. voimalaitostuhkat ja jätekipsi. Edellä mainitut sideaineet on todettu käyttötarkoitukseen erittäin hyvin soveltuviksi ja tämä uusiokäyttö omalta osaltaan vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan, käyttökelpoisen materiaalin määrää.

Hanke sisältää sekä vesilain että ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraisia toimenpiteitä. Aluehallintoviraston 14.12.2020 lupapäätös (ESAVI/12955/2018 ja ESAVI/12983/2018) mahdollistaa alueelle tällä hetkellä ylijäämämaiden hyödyntämisen PIMA-asetuksen kynnysarvopitoisuuksilla ja ruoppaussedimentin vastaanoton alemmilla ohjearvoilla rajatusti. Stabiloidun ruoppausmassan kriteereinä on luvassa käytetty pysyvän jätteen kaatopaikkasijoituksen liukoisuusraja-arvoja. Luvassa annetaan määräyksiä alueella hyödynnettävistä massamääristä (ylijäämämaat 100 000 m³, ruoppausmassat 520 000 m³), proomuväylän ja reunapenkereen rakentamisen ruoppausmääristä, täyttötasoista välille N2000 +3,0…+6,0 m, hulevesien ohjaamisesta, tarkkailusta, vedenalaisen kulttuuriperinnön inventoinnista sekä toiminnan raportoinnista.

Tulevien ruoppausmassojen sisältöä on tutkittu kartoituksin ja stabilointitestein. Analysoidut ruoppausmassat täyttivät alueen ympäristöluvan mukaiset alemmat ohjearvopitoisuudet niukasti. On mahdollista, että ruoppausmassat Turun ympäristössä, erityisesti Aurajoessa, ovat luparajoja likaantuneempia. Alueen tehokkaan ja laajamittaisen hyötykäytön varmistamiseksi on laadittu kohdekohtainen riskinarvio, johon perustuen alueelle tullaan hakemaan korotettuja pitoisuusrajoja. Korotuksilla halutaan varmistaa Turun alueen ruoppausmassojen ja Hirvensalon taustapitoisuustasoa olevien ylijäämämaiden soveltuvuus alueelle. Haettavana olevat korotukset ovat laaditun riskinarvion mukaan ympäristö- ja terveysturvallisia.

Myös huleveden tarkkailuun esitetään samentuma-arvon seurantaa, koska kiintoainepitoisuudet ovat alueella jo luontaisesti korkeammat kuin lupamääräyksissä annettu raja-arvo. Tarkkailuohjelmassa mainituilla toimenpiteillä seurataan annettujen lupamääräyksien toteutumista.

Hankkeessa on rakentamiseen liittyen tehty pohjatutkimukset, rakennesuunnitelmat, kartoitettu vedenalainen kulttuuriperintö ja hankesuunnittelu. Hankkeen toteutusta ei voida aloittaa ennen kuin väliaikaiselle laiturille on saatu toimenpidelupa ja läjitykselle maisematyölupa. Rakennusvalvonta on ilmoittanut, että lupapäätökset pyritään tekemään toukokuun alussa. Aikataulun mukaan rakennustyöt tulee aloittaa ennen kesäkuun 2022 alkua, jotta ruoppausmassoja Meyerilta voidaan vastaanottaa syksyllä 2022.

Hankkeeseen sisältyvät seuraavat rakentamistoimenpiteet:

•      laiturirakenteet

•      merenpuoleisen penkereen rakentaminen

•      välipenkereiden rakentaminen

•      hulevesien hallinnan rakenteet

•      proomuväylän ruoppaaminen

•      ruoppausmassojen sijoittaminen välipenkereillä eristettyihin soluihin

•      täyttäminen ylijäämämailla

•      solujen stabilointi teknisesti riittävälle tasolle ja

•      pintarakenteiden rakentaminen.

Ruoppaukset toteutetaan soveltuvalla kaivuukalustolla. Ruoppauksen samentumisvaikutuksia pyritään pienentämään mm. yhtäjaksoisella ruoppauksella. Ruoppaustoimet ovat lyhytkestoisia kattaen korkeintaan yhden avovesikauden kerrallaan.

Vaiheen 1 välipenkereiden rakentaminen toteutetaan jo alueelle tuodusta louheesta ja jatkossa hyödynnetään lähialueelta tulevia ylijäämämaita ja louhetta.

Varsinaiset täyttötyöt ja lievästi pilaantuneen ruoppaussedimentin läjitys sekä maa- ja vesikuljetuksina tuotavat ylijäämämaat ja alueen täyttötyöt aiheuttavat normaaliin maarakentamiseen verrattavissa olevaa melua, tärinää ja pölyä. Arvio hankkeen täyttövaiheen kestosta on 10-15 vuotta. Alueen täyttäminen tapahtuu vähitellen rytmittyen kaupungin rakentamisen, ruoppaushankkeiden ja ylijäämämaiden muodostumisen mukaisesti. Samanaikaisesti täytettävänä voi olla useampi ruoppausmassoilla täytettävä solu. Rakentamistoimet eivät kohdistu koko hankealueelle samanaikaisesti vaan ovat vaiheistettuja.

Kuvatut toimenpiteet ovat välttämättömiä Aurajoen meriläjityskelvottomien sedimenttien ympäristöturvalliselle sijoittamiselle. Aurajoen mukanaan tuoma sedimentti ja vesiväylien kunnostustoimet ovat jatkuvia eikä lievästi pilaantuneen sedimentin läjittämiselle ei ole tällä hetkellä soveltuvaa paikkaa. Hanke säästää luonnonvaroja sekä vähentää melu-, pöly- ja tärinähaittaa ja päästöjä ilmakehään, joita muodostuisi rakenteilla olevan Hirvensalon ylijäämämaiden kuljettamisesta pois Hirvensalon alueelta Turun kaupungin keskustan läpi muille mahdollisille sijoitus- tai hyötykäyttökohteille.

Hankkeen hyödyt ja talous

Elinvoimainen meriliikenne vaikuttaa merkittävästi kaupungin elinkeinotoimintaan ja kaupungin kehitykseen sekä taloudellisesti että uusia liiketoimintamalleja mahdollistavana tekijänä.

Väylien kunnossapidon merkitystä korostaa Turun sataman tärkeys Suomen meriliikenteelle ja ulkomaankaupalle sekä Turun kaupungille. Lisäksi Turun satama on osa Euroopan Unionin TEN-T ydinverkkoa ja sisäistä Skandinavia–Välimeri-liikennekäytävää.

Turun Sataman tulee turvata satamaan johtavien laivaväylien ja satama-altaan liikennekelpoisuus eli virallinen kulkusyvyys. Sataman ruoppaukset ovat tällä hetkellä kunnossapitoruoppauksia, joilla varmistetaan merenkulkijoille ilmoitettujen väyläsyvyyksien paikkansapitävyys. Merkittävimmin Sataman ruoppaustarpeeseen vaikuttaa Aurajoen virtauksen tuoma kiintoaines. 

Esirakentaminen Lauttarannan alueelle mahdollistaa sen, että alueelle voidaan tulevaisuudessa toteuttaa laadukas kerrostalovaltainen asuntoalue. Kaupungin strategiassa tavoitteena on kaupungin kasvu, jonka toteuttamiseen tarvitaan houkuttelevia asumiskohteita. Merellisen Turun merkitys korostuu, kun tuleva Lauttarannan alue sijaitsee vetovoimaisella paikalla kehittyvää Linnanniemeä vastapäätä. Vetovoimaisen alueen kiinteistökehityksestä saatavilla tuloilla katetaan esirakentamisesta ja muun infran rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Lisäksi Turun kaupungin ja erityisesti Hirvensalon alueen rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden ja louheiden sijoittaminen lähietäisyydelle niiden syntypaikasta vähentää rakentamisesta johtuvaa liikennehaittaa Turun keskustassa. Rekkaliikenteestä syntyy suuri määrä CO²-, typpi- sekä hiukkaspäästöjä. Sijoittamalla kaivetut massat mahdollisimman lähelle niiden syntypaikkaa tuemme myös tavoitetta hiilineutraalimmasta kunnasta.

Hirvensalon pohjoisrannan esirakentamisessa alueelle rakennetaan esirakentamisen edellyttämät allas- ja hulevesirakenteet. Osana allasrakenteita on mereen rakennettava tukiseinä. Esirakentamisen aikana periaatteena on käyttökustannusten kattaminen maamassojen vastaanottomaksuilla. Esirakentamisen valmistuttua rakennetaan myöhemmin laadittavan asemakaavan mukainen yleisten alueiden infra alueelle ja myydään kaavoituksen kautta muodostuvat tontit.

Menot

Esirakentamiseen liittyvät investointimenot on esitetty alla olevassa taulukossa. Esirakentaminen toteutetaan useassa vaiheessa yli kymmenen vuoden ajanjaksolla eli vuosina 2022-2034.

·       Vaiheen 1 investointimeno sisältää tuloväylän ruoppauksen, laiturin, työmaatien laiturille, ensimmäisen vaiheen altaan penkereet ja hulevesijärjestelyt. Vaiheen 1b investointimeno sisältää vaiheen 1 altaan penkereiden korottamisen.

·       Vaiheen 2 investointimeno sisältää vaiheen 2 altaan penkereet ja ko vaiheen massojen stabiloinnin. Vaiheen 2b investointimeno sisältää vaiheen 2 altaan penkereiden korottamisen. Vaihe 2 sijoittuu Senaattikiinteistöiltä kaupungin omistukseen siirtyvälle alueelle.

·       Vaiheen 3 investointimeno sisältää mereen tehtävän tukiseinän rakentamisen.

·       Vaiheen 4 investointimeno sisältää laiturin purkamisen ja hankealueen maisemoinnin ja lopulliset hulevesiratkaisut.

Vaiheiden 1–3 investointimeno sisältää kyseisen vaiheen massojen stabiloinnin.

Esirakentamisen taloustarkastelun menopuolen erät sisältävät tilaajan kustannukset ja hankevarauksen 15 % lukuun ottamatta vaiheen 3 rakentamista, jonka hankevaraus on 35 %. Menopuolessa ei esirakentamisen osalta ole myöskään huomioitu jo helmikuussa 2022 päätettyä ja edellä mainittua Senaatin alueen hankintaa.

Vuoden 2022 talousarviossa (kv 15.11.2021 § 258) ja infran investointiohjelmassa (kh 20.12.2021 § 580) on varattu toimintoja tukeviin toimintoihin kohtaan maanläjitysalueet investointimäärärahaa 4 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Rakentaminen aloitetaan mahdollisimman pian työmaatien rakentamisella laiturille, laiturin ja ensimmäisen vaiheen altaan reunapenkereiden sekä hulevesirakenteiden rakentamisella. Vaiheen viimeisenä työnä ennen läjittämisen aloitusta ruopataan tuloväylä.

Esirakentamisen kustannuksiltaan kallein vaihe on vaihe 3, joka rakennetaan noin viiden vuoden kuluttua, mikäli kaupunginvaltuusto myöhemmin hyväksyy hankesuunnitelman kustannusarvioineen vaiheiden 3 ja 4 osalta. Esirakentamisen investointimenot ovat vuosina 2022-2034 kokonaisuudessaan noin 32,2–48,7 miljoonaa euroa. Päätös reunavallin rakentamisen menetelmästä tulee ajankohtaiseksi arviolta vuonna 2027. Stabilointityön ja sideaineiden kustannuksia on selvitetty vastaavanlaisista ruoppaushankkeista (Kokkolan satama). Sideaineissa pyritään käyttämään uusiomateriaaleja ja siten hintavamman sementin osuutta saadaan pienennettyä. Investointi- ja käyttötalousmenot 15 vuoden aikana olisivat noin 47,3–63,8 miljoonaa euroa.

Tulot

Toiminnassa periaatteena on esirakentamisesta aiheutuvien käyttökustannusten kattaminen vastaanottomaksuilla. Ruoppausmassojen ja puhtaiden maiden vastaanotosta arvioitu saatavan noin 6,4–8,1 miljoonan euron tulot. Ruoppausmassojen vastaanottotuloja on arvioitu Helsingin kaupungin hintatasoa vastaavanlaisesta toiminnasta.

Suurin tuloutus tapahtuu kuitenkin 2030-luvun lopulla tonttien luovuttamisesta saatavista myyntituloista. Alue on osayleiskaavassa osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK-2). Alueelle on arvioitu tulevan rakennusoikeutta n. 130 000 k-m² ja neljäsosan rakennusoikeudesta on ennakoitu toteutuvan ARA-tuotantona. ARA-tuotannon rakennusoikeudesta tuloja tulisi n. 10 miljoonaa euroa ja vapaarahoitteisten tonttien tuloja arvioidaan tulevan n. 40–60 miljoonaa euroa. Tuloarvio on tehty varovaisuusperiaatteella. Asemakaavoitus tulee käynnistää 2020-luvun loppupuolella, jolloin myös tavoiteltava rakentamisen määrä ja tonttien myynnistä saatavat tulot ovat paremmin arvioitavissa.

Näin ollen kokonaistuloiksi on arvioitu noin 56,4–78,1 miljoonaa euroa.

Edellä kuvatuissa kustannus- ja hinta-arvioissa on pyritty selvittämään menojen ja tulojen taloudelliset minimi- ja maksimivaikutukset. Alla olevassa taulukossa on arvioitu vielä koko hankkeen taloutta.

Hanke on mahdollista toteuttaa myös siten, että vaihetta 3 eli läjitystä mereen ei tehdä. Silloin ei tarvitse rakentaa mereen kallista tukiseinää mutta tällöin esirakennettava alue jää pienemmäksi, kuten myös tuleva asuinrakentamisen määrä. Tällaisessa tapauksessa läjitettävä massamäärä, hankkeen kustannukset ja tulot eivät ole edellä esitetyn mukaisia. Vaiheen 3 rakentamisen aloittaminen tulee ajankohtaiseksi noin vuonna 2027 ja mahdollinen päätös sen rakentamatta jättämisestä tulee tehdä ennen sitä. Edellä mainitun päätöksen viimeinen tekoajankohta määräytyy tarkemmin vaiheen 2b läjityksen valmistumisen perusteella siten, että päätös tulee tehdä viimeistään kaksi vuotta ennen arvoitua vaiheen 2b läjityksen valmistumista katkeamattoman läjittämisen varmistamiseksi. Päätöksenteossa tulee erityisesti ottaa huomioon tällaisen päätöksen vaikutus alueen asuntorakentamisen määrään ja ko. päätöksen tueksi tulee laatia asemakaavaluonnos tai maankäyttösuunnitelma.

Kaupunginvaltuustolle esitetään hankesuunnitelman ja esirakentamisen 1-2b vaiheiden infran kustannusarvion eli 12,4 milj. euroa hyväksymistä. Kustannukset sisältävät em. vaiheiden rakentamiskustannukset 2,0 milj euroa, 6,5 milj. euroa stabilointyökustannuksia ja 3,9 milj. euroa stabilointityökustannuksia. Hankesuunnitelmaa tullaan päivittämään kaupunginvaltuustossa siinä yhteydessä, kun päätetään vaiheiden 3-4 kustannusarvion hyväksymisestä.

Liite 1Hirvensalon pohjoisrannan esirakentamisen hankesuunnitelma 21.2.2022

Oheismateriaali 1Hankesuunnitelman liitteet

Oheismateriaali 2Aluehallintoviraston 14.12.2020 päätös

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Hirvensalon pohjoisrannan esirakentamisen liitteenä 1 oleva hankesuunnitelma ja esirakentamisen 1-2b vaiheiden infran kustannusarvio 12,4 milj. euroa hyväksytään.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.

Liite 1Hirvensalon pohjoisrannan esirakentamisen hankesuunnitelma 21.2.2022

Oheismateriaali 1Hankesuunnitelman liitteet

Oheismateriaali 2Aluehallintoviraston 14.12.2020 päätös

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hirvensalon pohjoisrannan esirakentamisen liitteenä 1 olevan hankesuunnitelman ja esirakentamisen 1-2b vaiheiden infran kustannusarvion 12,4 milj. euroa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.