Palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen, kehityspäällikkö Riku Laurila, kiinteistökehityspäällikkö Petri Liski ja erityisasiantuntija Minna Lainio-Peltola 28.2.2022:

Ohjelman loppuraportointi

Kaupunginvaltuuston hyväksymän (Kv 28.1.2019 § 8) asunnottomuuden vähentämisen suunnitelman 2019–2021 etenemisestä on raportoitu vuosittain kaupunginhallitukselle. Turun suunnitelmassa asunnottomuutta on vähennetty toimenpiteillä, jotka koskevat vuokra-asumista, asunnottomuuden ennaltaehkäisyä, luottotietojen puuttumista, tilapäisasumista ja asunnottomuusasioiden edunvalvontaa. Asunnottomuutta ehkäisevää työtä tekevät yhdessä kaupungin toimijat, järjestöt ja muut asunnottomuustoimijat.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että asunnottomuus on Turussa vähentynyt. Ennen ohjelmakautta vuonna 2018 Turussa oli 504 asunnotonta ja vuonna 2021 asunnottomana oli 365 henkilöä. Lukumääräisesti Turussa on asunnottomia kolmanneksi eniten koko maassa Helsingin ja Espoon jälkeen. Suhteellisesti Turussa on asunnottomia toiseksi eniten 1,9 asunnotonta/ 1 000 asukasta kohden Helsingin suhdeluvun ollessa 2,2 ja Espoon 1,8. Yksinelävien asunnottomien määrä on vähentynyt ohjelmakautta edeltäneestä 475 henkilöstä (2018) 341 henkilöön (2021). Asunnottomien naisten lukumäärä on Turussa koko ajanjakson pienentynyt. Asunnottomista naisia on ollut runsas viidennes, kunnes viime vuonna osuus on hieman laskenut vajaaseen 19 %:iin ja on valtakunnan tasoa (23 %) hieman matalampi. Nuorten ja maahanmuuttajataustaisten asunnottomien lukumäärät ovat hieman eri vuosina vaihdelleet. Vuonna 2021 molempia ryhmiä oli n. 27 % yksinelävistä asunnottomista, mikä on valtakunnan tasoon nähden selvästi korkeammalla (molempia 18 %). Pitkäaikaisasunnottomien osuus on Turussa vaihdellut eri vuosina 3–7 % välillä, vuonna 2021 osuus oli n. 7 %. Asunnottomien perheiden määrää on laskettu siten, että tilastointihetkellä 2021 neljässä asunnottomassa yksinhuoltajaperheessä oli lapsia 8. Asunnottomia pariskuntia on vastaavasti ollut 6 eli henkilöinä yhteensä 12. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n asunnottomuuden tilastointipäivä on vuosittain marraskuussa, jolloin kunnat keräävät yo. tiedot rekistereistä ARA:lle. Kuntien väliset tilastot ovat osittain epätarkkoja, sillä kuntien tiedonhankintamenetelmät ja arviointiperusteet eroavat toisistaan. Turun omia lukuja voidaan kuitenkin pitää vertailukelpoisina laskentakriteerien oltua täsmälleen samat ohjelman aikana.

Asunnottomuusohjelman aikana asunnottomuutta on kokonaisuutena saatu hiljalleen koko ajan vähennettyä vaikkakin vähentämisessä on haasteita. Turussa on talouskasvun ja työpaikkojen lisääntymisen myötä vaikeaa löytää tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja. TVT Asunnot Oy:llä on ollut useita isoja kohteita peruskorjauksessa, mikä on heikentänyt osaltaan väliaikaisesti tilannetta. Näiden seurauksena heikoimmassa asemassa olevien asunnonsaantitilanne on entistä heikompi. Vaihtuvuus TVT:n asunnoissa on ollut hyvin vähäistä, joten edullisempia asuntoja on vapautunut entistä vähemmän. Lisääntyneet luottohäiriömerkinnät vaikeuttavat vuokra-asuntojen saantia. Erityisesti osan nuorista kohdalla on huolta siitä millaisilla elämän- ja taloudenhallinnan taidoilla he siirtyvät itsenäiseen elämään. Asuntomarkkinatilannetta kuvaava ARA-indeksi on Turussa edelleen luokassa ”melko kireä”, jolloin myöskään ARA-asuntoja ei voida osoittaa riittävästi suhteessa hakijoiden määrään.

Asunnottomuuden poistamisen tavoite sisältyy uuteen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (MAL). Kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle on asetettu tavoitteita MAL-sopimuksessa, jossa pidemmän ajan tavoitteena on nostaa ARA-tuotanto 35 % tasolle hallitusohjelman mukaisesti. Turun kaupungin asunto- ja maapoliittisissa periaatteissa on lisäksi kaupungin omia tavoitteita ARA-tuotannolle niin kaupungin luovuttamien tonttien kuin yksityiselle maalle maankäyttösopimusten kautta tulevaan uudisrakentamiselle. Toisaalta kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaan sisältyvä tavoite tonttimyyntitulojen kasvattamisesta ei tue ARA-tuotannon lisäämistä.

Toimenpiteiden edistyminen

Asunnottomuuden vähentämisen suunnitelmaa on saatu monin osin edistettyä, vaikkakaan kaikkiin toimenpiteisiin ei ole pystytty panostamaan niin paljon kuin alun perin suunniteltu. Koronatilanne on vaikeuttanut myös näiden toimenpiteiden toteuttamista.

Nämä toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin tai niissä on otettu merkittäviä edistysaskelia:

•Strategisissa sopimuksissa on asetettu velvoittavat määrälliset tavoitteet kaupungin konserniyhtiöille varatusta rakennusoikeudesta.

•TVT Asunnot Oy:n kanssa on laadittu pidemmän aikavälin ohjelma asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi.

•Viidennen asumisneuvojan työn painopiste on ennaltaehkäisyssä. Asumisneuvonta on todettu tehokkaaksi häätöjen ja vuokraveloista johtuvien ongelmien estämiseen. Vuokravelkaryhmien toiminta saatu vakiinnutettua, samoin Talousneuvola - toimintamalli.

•Vahvistettu nuorten talouskasvatusta opetussuunnitelmien mukaan oman talouden hallintaan ja kuluttajataitoihin. Lisäksi Nuorisopalveluksen Nuova–hankkeella tuettu ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden asumisvalmiuksia.

•Järjestöjen kanssa tuetaan tukiasunnoissa asuvien sosiaalisia voimavaroja: on luotu valmius lapsiperheiden kriisiasumiseen ja paperittomien hätämajoitukseen.

•Tukea asunnottomuuden uhan alla eläville nuorille järjestetään yhdessä sosiaalityön, Ohjaamon, etsivän nuorisotyön ja muiden toimijoiden kuten Vamoksen ehkäisevän työn ja palveluohjauksen kautta.

•Naapurikuntien kanssa on tehty asumispalveluissa hankintayhteistyötä.

•Järjestöjen, palveluntuottajien ja kaupungin verkostoyhteistyöhön on kutsuttu uusia toimijoita mukaan; mm. Rikosseuraamusvirasto ja talous- ja velkaneuvonta. Esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä sosiaalista isännöintiä ja asunto ensin -asuttamista on päätetty jatkaa ainakin seuraavat viisi vuotta.

Näitä toimenpiteitä edistetään:

•MAL-sopimuksen mukaisesti varmistetaan kaavavarantoa siten, että asetetut asuntotuotantotavoitteet saavutetaan: Turun seudun kuntien tavoitteena on rakentaa vuosina 2020–2023 yhteensä 13.000 asuntoa, mistä kohtuuhintaista asuntotuotantoa on vähintään 20 % ja vuoteen 2031 tavoitteena on lisätä valtion tukeman kohtuuhintaisen ARA-tuotannon osuus koko asuntotuotannosta 35 %:iin.

•Jokaisen kaavoitustyön tavoitteena on torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta. Monipuolinen asuntorakentaminen on paras tapa torjua segregaatio ja varmistaa asuinalueiden tasapainoinen kehitys.

•Selvitetään asunnottomien tarkempaa profiilia ja elämänkulkua kaupunkitutkimusohjelman kanssa. Hankkeelle on saatu ulkoinen rahoitus.

•Vahvistetaan nuorten talouskasvatusta, hyödynnetään koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja vahvistetaan asunnottomuuden kytköstä osaksi kaupungin muuta aluetyötä.

•Hajautetun erityisasumisen ja nuorten TALK-tukiasuntojen lisääminen ja asiakaskierron, kuntoutuksen ja asiakasohjauksen vahvistaminen ja keskitetyn asunto ensin –mallin mukaisen asumismuodon edistäminen.

•Kehitetään asuinaluekohtaisia yhteisötyön muotoja.

•Päihdehuollon monipalvelukeskuksen hankesuunnitelma on etenemässä päätökseen. Keskuksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 alkupuolella (Khkeh 2.9.2019 § 58).

Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä tarkastellaan alueellisesti erityisasumisen tilannetta ja kehittämistarpeita.

Kansallinen yhteistyö asunnottomuuden vähentämiseksi

Turku on ollut suunnitelmakaudella mukana kansallisessa yhteistyössä asunnottomuuden vähentämiseksi (Kh 14.9.2020 § 385). Ympäristöministeriön koordinoima Sanna Marinin hallituksen asunnottomuuden puolittamisen yhteistyöohjelma pureutuu asunnottomuustyön vahvistamiseen kuntien peruspalveluissa. Turun suunnitelma yhteistyöohjelmassa rakentuu valtuuston vuonna 2019 hyväksymälle suunnitelmalle. Ohjelmakunnille mahdollistettiin keväällä 2020 rahoituksen haku sosiaali- ja terveysministeriöstä uuden asunnottomille tarkoitetun palvelun kehittämiseksi.

Turun kaupungin hyvinvointipalvelut on saanut 17.5.2021 sosiaali- ja terveysministeriöltä asunnottomuutta vähentävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen varatuista valtionavustusmäärärahoista 266.360 € Asumisen tukipartio -hankkeeseen käytettäväksi 30.9.2022 saakka. Väylä-nimellä toteutettavan hankkeen tavoitteena on vuosina 2021–2022:

-tehostaa tuetun asumisen vaikuttavuutta uudenlaisen moniammatillisen tiimityöskentelyn (= asumisen tukipartio) avulla

-palvelua kehittämällä parantaa tuetun asumisen saatavuutta

-vähentää tarvetta laitos- ja palveluasumiseen ja siten keventää asumispalvelujen palvelurakennetta sekä hillitä kustannuksia

-ennaltaehkäistä asunnottomaksi joutumista asumisen tukipalveluun pääsyä nopeuttamalla

Asunnottomuusohjelman jatko

Ohjelman poikkihallinnollisen seurantaryhmän mielestä nykyistä ohjelmaa ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa suoraan vastaavalla uudistettavalla ohjelmalla seuraavista syistä:

-valtakunnallinen asunnottomuusohjelma on voimassa vielä vuoden 2022 loppuun, eikä valtakunnan uusista tulevista linjauksista ole vielä tietoa.

-hyvinvointialueen valmistelu on vasta käynnissä, eikä tiedossa ole

omiten vastuut asunnottomuuden hoitamisessa jaetaan kunnan ja hyvinvointialueen kesken

omiten asunnottomuuden hoitamisen käytännön työ kunta-hyvinvointialue –yhdyspinnalla organisoidaan

-asumisneuvontaa koskeva lainsäädäntö on vielä valmisteilla

-syksyllä käynnistyneen uuden Väylä-hankkeen tulokset ehkäisevän työ vaikuttavuudesta eivät ole vielä käytettävissä

Ohjelman poikkihallinnollinen seurantaryhmä näkemyksen mukaan käynnissä olevia toimenpiteitä tulisi jatkaa, kunnes em. asioista on saatu uusia linjauksia. Mahdollisen uuden ohjelman laadintaan palataan sen jälkeen.