Esityslistat/pöytäkirjat

Maaria-Ilmaristen osayleiskaava- ja ulkoilureittisuunnitelmaehdotukset (14/2007)

Maaria-Ilmaristen alueelle on laadittu sekä osayleiskaavaehdotus että ulkoilureittisuunnitelmaehdotus. Uudet asuinalueet sijoittuvat Jäkärlän ja Ilmaristen taajamien yhteyteen, taajamien välialueen jäädessä virkistysalueeksi. Kaavan myötä alueille voi sijoittua noin 3200 uutta asukasta, joista noin 1700 Turkuun. Kaupunginhallitukselle esitetään, että osayleiskaava- ja ulkoilureittisuunnitelmaehdotukset hyväksytään ja asetetaan nähtäville kaupunginhallituksen hyväksymässä muodossa.

Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski ja maisema-arkkitehti Tuuli Vesanto 12.1.2022:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitus on laatinut 1.9.2021 päivätyn osayleiskaavaehdotuksen ja 1.9.2021 päivätyn ulkoilureittisuunnitelmaehdotuksen. Taustalla on kaupunginhallituksen 3.4.2017 § 147 hyväksymät osayleiskaavaluonnos ja ulkoilureittisuunnitelmaluonnos.

Osayleiskaavan ja ulkoilureittisuunnitelman tavoitteet

Osayleiskaavan tavoitteet on hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 8.1.2008 § 3. Ulkoilureittisuunnitelman tavoitteet on hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 25.11.2008 § 763.

Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava sekä kaavaan liittyvä ulkoilureittisuunnitelma. Molemmat laaditaan yhdessä Liedon kunnan kanssa. Kuntien tavoitteena on varautua kasvuun ja monipuoliseen tonttitarjontaan tulevaisuudessa.

Uudet asuinalueet sijoitetaan rakennemallin, maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen mukaisesti vain taajamien yhteyteen. Tällä voidaan parantaa taajamien toimintaedellytyksiä, mikä vuorostaan tukee joukkoliikenteen kehittämistä ja palveluiden järjestämistä yli kuntarajojen. Uusien asuinalueiden osoittaminen olevien taajamien yhteyteen tukee myös osaltaan lentoliikenteen edellytysten turvaamista.

Kaavalla halutaan mahdollistaa hevosurheilun ja -toiminnan kehittäminen turvaamalla hevostoiminnalle nykyisten alueiden säilyminen sekä osoittamalla hevostoimintaan uusia aluevarauksia ja reittejä.

Osayleiskaavan tavoitteisiin kuuluu virkistysalueiden samoin kuin Maarian altaan kehittäminen, mutta konkreettisemmin niitä on suunniteltu ja kehitetty ulkoilureittisuunnitelmassa.

Ulkoilureittisuunnitelmahankkeen tavoitteena on saada aikaan Turun ja Liedon raja-alueelle ulkoilulain mukainen ulkoilureittisuunnitelma. Suunnitelmaa valmistellaan yhtä aikaa osayleiskaavan kanssa.

Reittien toteuttaminen mahdollistetaan ulkoilureittitoimitusten avulla. Näin voidaan saada aikaan katkeilematon reitistö, jonka pysyvyys on turvattu.

Ulkoilulain mukaista ulkoilureittisuunnitelmaa tarvitaan, koska valtaosaa alueesta ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Suunnitelman ja ulkoilureittitoimitusten avulla reittejä voidaan perustaa myös yksityiselle maalle.

Alueella on monia virkistyksellisiä vahvuuksia, kuten metsiä, kulttuurimaisemia ja vesistöjä. Altaan itäpuoli on yksi laajimmista metsäalueista Turun kaupunkiseudulla.

Osayleiskaavaehdotus ja ulkoilureittisuunnitelmaehdotus

Kaavan keskeisin sisältö on se, että tavoitteiden mukaisesti uudet asuinaluevaraukset on osoitettu vain Jäkärlän ja Ilmaristen taajamien yhteyteen ja niiden välialue on osoitettu pääosin virkistysalueeksi. Kyseisen virkistysalueen merkitys tulee vielä tulevaisuudessa kasvamaan, kun Saramäestä ja lentoaseman ympäristöstä poistuu virkistyskäyttöön soveltuvaa metsäistä aluetta. Taajamien välialueen lisäksi myös taajamien ympärille on osoitettu runsaasti virkistysalueita. Maarian altaaseen ja Aurajokilaaksoon avautuvat peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueille on osoitettu reittejä ulkoilua ja osin myös ratsastusta varten.

Metsämäen raviradan ympäristössä hevostoiminnan säilyminen ja kehittäminen on huomioitu nykyiset toiminnat huomioivilla aluevarauksilla sekä merkinnöillä, ja lisäksi raviradan naapuriin on osoitettu alueita, joihin voi sijoittua uusia hevostalleja.

Ulkoilureittisuunnitelmaehdotuksessa on osoitettu reittejä Maarian altaan itäpuolisille metsä- ja peltoalueille sekä Aurajokilaaksoon. Suunnittelussa on hyödynnetty alueen vahvuuksia, kuten vesistöjä, näköalapaikkoja ja työpajoissa esiin tulleita kauniina tai tärkeinä pidettyjä kohteita. Reitit on linjattu ensisijaisesti olemassa oleville poluille. Suunnittelun kuluessa saatuja mielipiteitä on huomioitu linjauksissa, kun se on ollut mahdollista.

Ulkoilureittitoimituksin mahdollistettavia reittejä on yhteensä 15,3 km, joista Turussa 12,4 km ja Liedossa 2,9 km. Olemassa oleville polku-urille sijoittuu n. 60 % reiteistä. Osa reitistöstä on kuntien omistamilla alueilla. Reitteihin liittyy viisi levähdyspaikkaa.

Ulkoiluun on osoitettu yhteensä 14,0 km reitistöä ja ratsastukseen 5,3 km pituinen reitti. Osa reitistöstä on yhdistettyä ulkoilu- ja ratsastusreittiä, jolle on tarkoitus toteuttaa ulkoilureitti ja kavioura rinnakkain.

Reittien perustaminen edellyttää erillisiä investointipäätöksiä, joten ulkoilureittisuunnitelma ei ota kantaa toteutusaikatauluun eikä siihen, toteutetaanko reitit polkumaisina vai rakennettuina. Todennäköisesti polkumainen reitti on useimmiten riittävä.

Selvitykset ja vaikutusten arviointi

Koko alueesta on tehty yleiskaavatason tarkkuudella luontoselvitykset sekä paikoin myös tarkempia yksittäisiä luontoselvityksiä. Koko aluetta koskien on olemassa meluselvityksiä tie-, raide- ja lentoliikenteestä. Lisäksi on laadittu yksittäisiä pienialaisia selvityksiä rakennettavuudesta ja raideliikenteen tärinästä Jäkärlässä. Osayleiskaavaa varten tehtyjä luontoselvityksiä on hyödynnetty ulkoilureittisuunnitelman valmistelussa.

Uusien asuinalueiden toteutuessa taajamien väestömäärät kasvavat ja maa- ja metsätalousalueita muuttuu taajamatoimintojen käyttöön. Uusien asuinalueiden sijoitus taajamien yhteyteen hillitsee yhdyskuntarakenteen hajautumista ja parantaa taajamien palveluiden käyttöä. Uudet asuinalueet eivät kuitenkaan merkittävästi heikennä alueen luonnonympäristöä. Iso osa aluevarauksista sijoittuu pelloille, ja metsäisillä alueilla aluevaraukset on sijoitettu siten, etteivät ne osu merkittävien luontokohteiden päälle. Maarian altaaseen ja Aurajokilaaksoon liittyvät maisemallisesti arvokkaat peltoalueet säilyvät edelleen avoimina.

Vaikka uudet asuinalueet sijoitetaan vain taajamien yhteyteen, on kaavan merkittävin haittavaikutus yksityisautoilun lisääntyminen sekä siitä aiheutuva tieliikennemelun kasvu. Keskittämisestä huolimatta merkittävin liikkumismuoto alueella tulee olemaan yksityisautoilu. Yksityisautoilun rooli korostuu pientaloasutuksen yhteydessä ja kun etäisyys kuntien varsinaisiin keskustoihin on merkittävä.

Osayleiskaavan selostuksessa on tarkemmin kuvattu kaavaehdotuksen vaikutuksia.

Kaavoitus ja ympäristönsuojelu ovat arvioineet ulkoilureittisuunnitelman valmistelun yhteydessä suunnitelman toteuttamisen merkittävät vaikutukset luonnonympäristöön. Ne on kuvattu ulkoilureittisuunnitelman selostuksessa. Reittien ja levähdyspaikkojen toteuttaminen ja kunnossapito on mahdollista luontoarvojen kärsimättä.

Olemassa olevien polkumaisten reittien käytöllä tai kunnossapidolla ei ole vaikutuksia kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Ulkoilureittisuunnitelman selostukseen on kirjattu, miten toimitaan, jos muinaisjäännöksen läheisyydessä sijaitseva polkumainen reitti halutaan muuttaa rakennetuksi ulkoilureitiksi tai ratsastusreitiksi. Mahdolliset vaikutukset muinaisjäännöksiin tulee tällöin selvittää.

Valmistelun vaiheet ja vuorovaikutus

Osayleiskaavatyö on käynnistetty v. 2007 ja ulkoilureittisuunnitelman valmistelu v. 2008. Ensimmäinen osayleiskaavaluonnos ja ulkoilureittisuunnitelmaluonnos hyväksyttiin molempien kuntien kaavoittavissa lautakunnissa ja kunnanhallituksissa vuoden vaihteessa 2009–2010. Luonnokset olivat nähtävillä 15.2.–16.3.2010 välisen ajan, ja samaan aikaan luonnoksista pyydettiin lausuntoja.

Kaupunkiseutua koskeva rakennemallityö keskeytti osayleiskaava- ja ulkoilureittisuunnitelmatyöt vuoden 2010 kesästä vuoteen 2012. Rakennemallityön jälkeen hankkeiden tavoitteita tarkistettiin ja suunnittelualuetta laajennettiin. Uudet luonnokset hyväksyttiin molempien kuntien kaavoittavissa lautakunnissa ja kunnanhallituksissa maalis-huhtikuussa 2017. Uudet luonnokset olivat nähtävillä 2.–31.5.2017 välisen ajan, ja samaan aikaan pyydettiin uudet lausunnot.

Kirjallisia mielipiteitä osayleiskaavasta ja ulkoilureittisuunnitelmasta on saatu vuodesta 2008 alkaen eri vaiheissa yhteensä 100 kpl ja lausuntoja 29 kpl.

Kaavaa ja ulkoilureittisuunnitelmaa koskevia yleisötilaisuuksia ja työpajoja on järjestetty vuosien varrella lukuisia. Lisäksi ulkoilureittisuunnitelman laadinnan pohjaksi järjestettiin vuonna 2008 15 työpajaa suunnitelman osallisille. Valmistelun aikana on kuultu alueella toimivia järjestöjä, kuten urheiluseuroja, asukasyhdistyksiä, Aurajokisäätiötä ja Liedon Vanhalinna -säätiötä. Maanomistajat ovat voineet osallistua työpajoihin tai ottaa yhteyttä valmistelijoihin.

Kaavan osalta on käyty ylikunnallisia keskusteluja koulu- ja päiväkotipuolen sekä terveydenhoitopuolen kanssa palveluiden järjestämisestä. Ulkoilureittisuunnitelman osalta mukana ovat olleet mm. Turun kaupungin maanhankinnasta, liikuntapalveluista ja rakennuttamisesta vastaavat tahot sekä Liedon kunnan kaavoitus ja liikuntatoimi.

Osallistumiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat on koottu erilliseen vuorovaikutusraporttiin.

Keskeiset muutokset vuoden 2017 luonnoksiin verrattuna

Kaavassa muutoksia ei Turun puolella juuri ole. Joitain pieniä aluerajausten tarkistuksia on tehty Jäkärlässä ja Ilmaristen suunnalla Tastontien varrella.
Liedon puolella kaavassa on mm. supistettu Palovuoren alueen pientaloaluevarauksia sekä tehty muutamia liikenneverkkomuutoksia Ilmarisissa. Muutoin muutokset ovat vähäisiä myös Liedon puolella.
Aluevarausten kuvaustapoja on muutettu kaavassa siten, että uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet erottuvat nyt selvästi nykyisellään säilyvistä alueista.
Kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkennettu.
Turun puolella luo-merkintöjä on lisätty ympäristönsuojelun esityksestä. Ympäristönsuojelu on esittänyt, että vanhemmissakin kartoituksissa ja metsäsuunnitelmissa esiin nostetut huomionarvoiset kohteet tulisi merkitä ehdotuksiin. Lisäykset ovat pääasiassa metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristökohteita, kuten soita ja kallioalueita.
Ulkoilu- ja ratsastusreittien linjauksissa on huomioitu saatuja mielipiteitä mahdollisuuksien mukaan.
Ratsastusreittien määrää on vähennetty.
Ulkoilureittisuunnitelman yleissuunnitelmakartan lisäksi esitetään tarkemmat kartat osa-alueittain.

Toteuttaminen

Jäkärlän ympäristössä on tällä hetkellä noin 3000 asukasta ja Ilmaristen ympäristössä noin 2300. Kaavan myötä Jäkärlään tulisi lisäasukkaita noin 700, joista lähes kaikki Turkuun. Ilmarisiin taas tulisi lisäasukkaita noin 2500, joista Turkuun noin 1000 ja Lietoon noin 1500. Kaavan toteuttamisen jälkeen alueella olisi yhteensä noin 8500 asukasta. Uusien alueiden toteutus edellyttää kuitenkin ensin niiden asemakaavoitusta, ja tämä on myös todettu uusien alueiden yleiskaavamerkinnän yhteydessä.

Ulkoilureittejä voidaan toteuttaa ulkoilureittitoimitusten tai asemakaavoituksen kautta. Ulkoilureittitoimituksin mahdollistettavat reitit on osoitettu ulkoilureittisuunnitelmassa. Kun ulkoilureittisuunnitelma on vahvistettu lainvoimaisella päätöksellä, kunnan on vuoden kuluessa haettava määräystä ulkoilureittitoimituksiin maanmittauslaitokselta. Maanomistajille maksetaan korvausta maan käyttöoikeuden luovuttamisesta ulkoilureittiä varten sekä mahdollisista vahingoista ja haitoista. Käyttöoikeuskorvausten kokonaismäärän on arvioitu olevan Turun osalta n. 80 000–115 000 €. Ulkoilureittitoimitus antaa oikeudet toteuttaa reittejä muttei velvoita niiden perustamiseen.

Seuraava vaihe

Osayleiskaavaehdotus sekä ulkoilureittisuunnitelmaehdotus asetetaan nähtäville kaupunginhallituksen hyväksymässä muodossa ja samassa yhteydessä ehdotuksista pyydetään lausunnot. Kuntien lausunnot tulee antaa toimialoittain yhteisesti Turun ja Liedon viranomaisilta.

Nähtävilläoloaikana ei ole enää tarkoitus esitellä kaavaa ja ulkoilureittisuunnitelmaa yleisötilaisuuksien tms. avulla. Osallisten kuuleminen on ollut vuosien varrella todella kattavaa, ja siten näkemyksiä ja palautetta on saatu paljon. Lisäksi kaavan ja ulkoilureittisuunnitelman sisältö ei ole olennaisesti muuttunut vuonna 2017 hyväksyttyjen luonnosten jälkeen.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 35 §, 37 §, 39 §, 40 §, 41 §, 43 §, 46 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 16 §, 17 §, 19 §, 20 §, 21 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Ulkoilulaki 2 §, 3 §, 4 §

Liite 1Osayleiskaavakartta 1.9.2021

Liite 2Ulkoilureittisuunnitelma, yleissuunnitelma 1.9.2021

Liite 3Ulkoilureittisuunnitelma, tarkemmat kartat 1-7 1.9.2021

Liite 4Kiinteistöt, joiden kautta ulkoilureittitoimituksella mahdollistettavat reitit kulkevat

Oheismateriaali 1Osayleiskaavaselostus liitteineen

Oheismateriaali 2Ulkoilureittisuunnitelman selostus

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 1.9.2021

Oheismateriaali 4Osayleiskaavaa ja ulkoilureittisuunnitelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot vuonna 2017

Oheismateriaali 5Ulkoilureittisuunnitelmaa koskevat mielipiteet vuonna 2017

Laaditut selvitykset ja raportit, Maaria-Ilmaristen osayleiskaavan ja ulkoilureittisuunnitelman internetsivut

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Maaria–Ilmaristen osayleiskaavaehdotus, pvm. 1.9.2021, ja Maaria–Ilmaristen ulkoilureittisuunnitelmaehdotus, pvm. 1.9.2021, hyväksytään ja että ne asetetaan julkisesti nähtäville muistutusten esittämistä varten.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunkiympäristölautakunta	25	18.01.2022	7
Kaupunkiympäristölautakunta	38	01.02.2022	6
Kaupunginhallitus	60	07.02.2022	16