Työllisyysjohtaja Riitta Uitto ja kuntoutussihteeri Markku Vainio:

Työllisyysmäärärahalla toteutetaan työllistymistä tukevia ja kannustavia sekä työllistymisedellytyksiä lisääviä palveluja turkulaisille työttömille. Palveluiden kohderyhmänä ovat työllisyyspalveluiden sekä työllisyyden kuntakokeilun asiakkaat. Palveluiden tavoitteena on työllisyysvaikutusten lisääminen ja sen kautta työttömyydestä kaupungille aiheutuvien kustannusten, kuten työmarkkinatuen kuntaosuuden, pienentäminen. Vuonna 2021 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmeno oli 23,3 M€, joka on noin 1,4 M€ enemmän kuin vuoden 2020 kuntaosuusmaksut. Vuoden 2022 menoarvio on hieman kuluvaa vuotta maltillisempi 21 miljoonaa euroa, perustuen näkemykseen siitä, että työllisyysmäärärahalla katettavilla palveluilla pystytään alentamaan kunnan maksamaa osuutta työmarkkinatuista.

Työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2022 on n. 8,2 M€. Tuloina työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa ovat valtionkorvaukset kuntouttavasta työtoiminnasta sekä tukityöllistämisen palkkatuet, joiden arvioidaan olevan yhteensä noin 4,8 M€. Työllisyysmäärärahan bruttosumma valtion korvauksineen vuodelle 2022 on arviolta12,9 M€.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuoden 2022 painopisteenä ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien ja sinne liukumassa olevien työnhakijoiden, vähintään yli 12 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä olleiden, sekä nuorten tukityöllistäminen, kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen sekä työmarkkinatuen piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistymisen tukeminen kaupungin yksiköihin, kolmannelle sektorille ja avoimille työmarkkinoille.  Suunnitelmaan on lisäksi varattu maahanmuuttajien osaamiskeskuksen hankerahoituksen kaupungin omavastuuosuus. Työllisyystoimilla edistetään myös kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Työllisyyspalveluihin kohdistuu tulevina vuosina rakenteellisia muutoksia: sote-uudistuksen valmistelu on menossa ja sen vaikutukset alkavat näkyä kaupungin toiminnassa v. 2023, ja työllisyyspalveluiden uudistamiseen liittyvä rakennemuutos toteutunee syksyllä 2024. Vuonna 2022 kaupunki järjestää ja tuottaa palveluita nykyrakenteiden ja kuntakokeilun tehtävien mukaisesti.

Koronan vaikutukset

Maaliskuussa 2020 rajoitukset Covid19-tartuntojen vähentämiseksi haastoivat myös työllisyyspalveluita muuttumaan. Asiakkaita palveltiin sähköisesti etänä tai osittain etänä. Asetettujen rajoitusten hetkellisesti lievennyttyä asiakkaita tavattiin myös kasvokkain huomioiden turvallisuusohjeet, kunnes taas vuoden loppupuolella siirryttiin laajaan etätyöskentelyyn. Epidemia on tuonut mukanaan haasteita asiakkaiden kohtaamiseen ja henkilökunnan työhön työllisyyspalveluissa. Epidemia ja sairastumisen pelko ovat vaikuttaneet asiakkaiden motivoitumiseen ja halukkuuteen osallistua palveluihin ja työelämään.

Lomautettujen määrä on laskenut kuluvan vuoden aikana tasaisesti 2500 henkilöstä 900 henkilöön. Kesän jälkeen myös työttömyys on vähentynyt ja tullee ennusteen mukaan laskemaan edelleen ensi vuoden aikana. Pitkäaikaistyöttömyys reagoi muutokseen kuitenkin viiveellä, vaikka sen kasvu on taittunut vuoden 2021 aikana koko maassa. Pitkäaikaistyöttömien ryhmässä yli 2 vuotta työttömänä olleiden osuus kasvaa, mutta alle 2 vuotta työttömänä olleiden määrä vähenee. Pitkäaikaistyöttömien joukossa on myös nuoria, 10 % on ulkomaalaistaustaisia, 10 % pitkäaikaissairaita ja 40 % yli 55-vuotiaita. 

Koronan kustannusvaikutukset Turun kaupungille näkyivät työllisyysmäärärahan käytön hidastumisena toimintaympäristöstä johtuvista syistä (mm. rajoittamistoimet, heikentyneet työllistymismahdollisuudet lomautuksista johtuen) ja työmarkkinatuen kuntaosuuden nousuna. Henkilöt, joiden työssäoloehto jäi vajaaksi tai joiden palvelu loppui, siirtyivät Kela-listalle. Työmarkkinatukimaksuja ovat nostaneet myös korona-ajan tukea saavat yrittäjät. Toinen kustannuspiikki nähtäneen, kun epidemian vaikutuksesta työttömäksi jääneet henkilöt siirtyvät pitkäaikaistyöttömiksi seuraavien kuukausien aikana. Työllisyysmäärärahan kohdentaminen tämän estämiseksi on tärkeää.

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu

Vuoden 2021 maaliskuussa käynnistyi työllisyyden kuntakokeilut. Kokeiluihin ohjattiin kokeilualueilla kaikki ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat. Kokeilukunta vastaa henkilöasiakkaiden julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä kokeilulain mukaisesti.

Työllisyyskokeilujen tavoitteena on aiempaa tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet. Kokeilun aikana rakennetaan kokonaisvaltaista työllisyyden edistämisen mallia, jossa yhteen sovitetaan kaupungin laajaa palvelutarjontaa, verkostoja ja julkisia työvoimapalveluita lakisääteisine henkilöasiakaspalveluineen.

Kuntakokeilun asiakasmäärä on yli 15 000 henkilöä. Asiakasmäärän kasvu heijastuu palvelutarpeen kasvuna sekä mahdollisuutena ohjata työttömiä työnhakijoita koulutus- ja muihin työllisyyttä ja hyvinvointia edistäviin palveluihin. Taloudellinen tavoite on pienentää työmarkkinatuen kuntaosuutta ja kannustaa työttömiä työllistymään ja, tai siirtymään työllistymistä edistäviin palveluihin parantaakseen työllistymisen mahdollisuuksia. Työllisyyspalveluissa luodaan lisäksi kontakteja työnantajiin ja aktivoidaan käyttämään työnvälityksen palveluita. Tänä vuonna otetaan käyttöön ns. pohjoismainen työvoimapalvelumalli, joka lakisääteisesti edellyttää työttömien nykyistä aktiivisempaa yhteydenpitoa työvoimapalveluihin sekä säännöllistä työnhakua. Toimenpiteillä on positiivinen vaikutus turkulaisten hyvinvointiin osana syrjäytymisen ehkäisyä, osallisuuden lisäämistä, sote-palveluiden tarpeen vähentämistä. Työllistyminen lisää myös verotuloja.

Tukityöllistäminen

Tukityöllistäminen on työllisyysmäärärahan euromääräisesti suurin käyttökohde. Työllisyyden edistämisen ohella tukityöllistämisen tavoitteena on erityisesti kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen vähentäminen ja työttömien työkyvyn sekä osaamisen ylläpitäminen. Tukityöllistetty henkilö poistuu työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä työssäolon ajaksi ja työllisyysehdon täytyttyä kokonaan tai reiluksi 2 vuodeksi.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2022 on varattu 5,2 M€ nettomääräraha tukityöllistämiseen kaupungin eri yksiköihin. Se on vaikuttava keino ja muodostaa 67 % koko työllisyysmäärärahan nettosummasta. Tukityöllistämiseen tulee valtion korvausta, arviolta noin 4,4 M€. Määrärahalla tavoitellaan noin 1000 henkilön työllistämistä vuoden aikana.

Nettomääräraha jakautuu tukityöllistämisen osa-alueittain siten, että työmarkkinatuen piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen on varattu 3 M €, nuorisotakuun piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen 800.000 €, osatyökykyisten ja muiden työnhakijoiden työllistämiseen 380.000 € ja velvoitetyöllistämiseen 750.000 €. Osaamiskeskusrahoitukseen varaudutaan alustavasti 140.000 €:n osuudella. Täydellä työajalla tapahtuvaa velvoitetyöllistämistä lukuun ottamatta kaupungin tukityöllistäminen tapahtuu pääsääntöisesti 85 %:n työajalla. Määrärahasta voidaan rahoittaa myös työllisyyttä edistävää ostopalvelua, kuten asiakasohjausta, työnetsijäpalvelua ja työllistävien hankkeiden kuntaosuuksia.

Työllistämisen tuet yhdistyksille 

Turun kaupungin työllisyyden Turku-lisää myönnetään turkulaisen työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Tuen tarkoituksena on lisätä työllistettävän työelämätaitoja valmennuksen ja koulutuksen keinoin. Tuen vaikuttavuutta asiakkaan polkuun kohti avoimia työmarkkinoita on lisätty tarjoamalla ForeAmmatti-palvelun käyttö. Turun kaupungin työllisyyden korotettu Turku-lisä kohdistuu palkkauksen kustannuksiin, ja sitä myönnetään pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen työssäoloehdon täyttävälle ajalle. Korotettu Turku-lisä kattaa palkkauksen kustannukset siltä osin, kun valtion myöntämä palkkatuki ei niitä kata. Kolmannen sektorin työllisyyden Turku-lisien myöntämiseen on vuoden 2022 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa varattu 600.000 €.

Nuorille palveluita ja työllistymisen tukea

Turun kaupungin kesätyöseteliantaa nuorille mahdollisuuden ensimmäiseen työpaikkaan ja on tarkoitettu turkulaisille 15–18-vuotiaille nuorille. Kesätyöseteli on 310 euron arvoinen kertakorvaus työnantajalle, joka palkkaa setelin saaneen nuoren kesätöihin. Nuorten kesätyöseteleihin on varattu 140.000 €. Nuorten yrittäjyyden edistämiseen, harkinnanvaraiseen työharjoitteluun ja rekry-lisään on varattu 150.000 €. Lisäksi otetaan käyttöön kausityöseteli yli 18-vuotiaille sekä Nuorten digitaalisten työelämäntaitojen valmennus. Näillä toimilla tukityöllistämisen lisäksi innostetaan nuoria työntekoon ja estetään nuoria joutumasta pitkäaikaistyöttömyyden kovaan ytimeen. Nuorten tukiin varataan 800.000 €.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on lisätä työttömän asiakkaan työ- ja toimintakykyä, työllistymisedellytyksiä sekä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja palveluihin. Kuntouttava työtoiminta vahvistaa asiakkaan elämän ja arjen hallintaa sekä ehkäisee syrjäytymistä. Osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan poistaa asiakkaan työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä.

Kuntouttavaa työtoimintaa tuotetaan sekä itse että palvelusetelillä hankittuna palveluntuottajilta, jotka ovat yhdistyksiä tai säätiöitä. Vuonna 2021 kuntouttavaa työtoimintaa on hankittu ostopalveluna kahdeltatoista eri palveluntuottajalta. Kaupungin omana toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään työllisyyspalveluissa, kaupungin yksiköissä ja nuorisopalvelujen työpajoilla.

Ostopalveluna toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan sääntökirja uusittiin syksyllä 2020. Toimintaan otettiin hybridimalli, jossa palveluntuottajat voivat toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa osin myös etänä ja siten mahdollistaa palvelun tuottamisen useammalle asiakkaalle. Asiakasmäärät ovat kasvaneet koronan aiheuttaman alkutilanteen ja tauon jälkeen ja ostopalveluna toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkojen käyttöaste on ollut hyvä. Palvelusetelillä ostettavaan kuntouttavaan työtoimintaan varattu 1,4 M € määräraha, jolla on tavoitteena hankkia kuntouttavaa työtoimintaa noin 800 henkilölle. Lisäksi varaudutaan työkykyarvioiden ja terveyspalveluiden hankkimiseen vaikeasti työllistyville ja osatyökykyisille asiakkaille. 

Liite 1Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma käyttökohteittain vuodelle 2022

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2022 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman edellä esitetyn sekä liitteen 1 mukaisesti.

Työllisyysjohtaja valtuutetaan päättämään käyttösuunnitelman muuttamisesta tarvittaessa toimintavuoden aikana siten, että työllisyysjohtajan päätöksellä määrärahoja voidaan siirtää työllisyysmäärärahan sisällä käyttökohteiden välillä ja työllisyysjohtaja voi tarvittaessa päättää kaupungin omien työllisyydenhoidon palveluiden lisäksi työllistymistä edistävien ostopalveluiden hankkimisesta siten, että työllisyysmäärärahan nettosumma säilyy samana.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.