Lakimies Jukka Jyrkinen 3.1.2022:

Asunto Oy Turun Mikonlinna (jälj. myös taloyhtiö) hakee 12.4.2021 päivätyllä korvaushakemuksessa Turun kaupungilta vahingonkorvausta 9.8.2019 taloyhtiön kiinteistöön sisälle tulvineen huleveden aiheuttamasta vesivahingosta. Taloyhtiön mukaan rankkasateen aikana taloyhtiön omat hulevedet eivät päässeet purkautumaan kaupungin hulevesiverkostoon, koska Rauhankatu 13 kohdalla oleva kadun pintavesien kuivatuskaivo oli yhdistetty taloyhtiön kaupungin hulevesiverkostoon purkavaan putkeen, joten taloyhtiön omat hulevedet tulvivat taloyhtiön piha-alueen hulevesikaivoista ja sitten sisälle taloyhtiön rakennukseen kynnysten yli D portaan kellariin, autotalliin ja suunnitellun LVIS-saneerauksen väistötilaan. Taloyhtiö on reklamoinut vahingostaan kaupungille heti vahingon tapahduttua. Taloyhtiön korvausvaatimus asiassa on 35.960,00 euroa (sis. alv), joka käsittää kyseisestä vesivahingosta taloyhtiölle aiheutuvat korjauskustannukset. Näistä korjauskustannuksista korvaushakemukseen on liitetty Rakennustoimisto Aspron 9.4.2021 päivätty korjauskustannusarvio. Taloyhtiö on ei-arvonlisäverovelvollinen toiminnanharjoittaja eikä voi vähentää maksamiinsa kustannuksiin sisältyvää arvonlisäveroa arvonlisäverotuksessa, joten kaupungin mahdollinen vahingonkorvaus käsittää myös korvattaviin kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron.  

Turun kaupungilla on vuonna 2019 ollut vastuuvakuutus If Vahinkovakuutus Oyj:ssä (jälj. If). Kysymyksessä oleva vahingonkorvausvaatimus on 4.6.2021 lähetetty If:n käsiteltäväksi kaupungin vastuuvakuutuksen perusteella. If ei ole korvannut vahinkoa kaupungin vastuuvakuutuksesta, koska kaupunki ei If:n mukaan ollut tehnyt vahinkoilmoitusta vakuutusehtojen edellyttämässä ajassa eli vuoden kuluessa siitä, kun kaupunki oli saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. If ei ole ottanut kantaa kaupungin korvausvastuuseen asiassa. If:n ratkaisu on kaupungin vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen mukainen, koska kaupunki sai tiedon vahinkotapahtumasta jo elokuussa 2019.

Taloyhtiö on ilmoittanut, että se on hakenut korvausta kyseisistä vahingoista omalta vakuutusyhtiöltään, joka ei ole kuitenkaan hyväksynyt vahinkoja kiinteistövakuutuksesta korvattavaksi vahingoksi.

Kaupungin tekemissä selvityksissä on käynyt ilmi, että Rauhankadun pintavesien kuivatuskaivon purkuputki on liitetty taloyhtiön hulevesiputkeen 15.9.2011. Näin ollen mainittu liittäminen taloyhtiön hulevesiviemäriin on tehty aikana, jolloin Turun vesiliikelaitos hoiti kaupungin alueella sekä jätevesien että hulevesien johtamisen. Liittämisen on tehnyt Kuntec Oy Turun vesiliikelaitoksen tilauksesta. Turun vesiliikelaitoksen toiminta on 1.1.2017 lukien siirtynyt Turun Vesihuolto Oy:lle. Kuitenkin hulevesien hallinnointi ja hulevesiverkosto jäivät edelleen kaupungille 1.1.2017 lukien.

Kaupunginhallitus on 16.1.2017 § 16 päättänyt, että Turun vesiliikelaitoksen johtokunnan tehtäviä hoitaa 1.1.2017 alkaen kaupunginhallitus. Näin ollen taloyhtiön vahingonkorvausvaatimuksen käsittely kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan.

Siitä, miksi kaupunki on aikanaan yhdistänyt kadun kuivatuskaivonsa purkuputken taloyhtiön hulevesiputkeen, ei ole tarkempaa tietoa. Konsernihallinnon lakipalvelut on pyrkinyt saamaan tähän selvyyttä pyytämällä selvitystä liittämisen tehneeltä asentajalta, Kuntec Oy:ltä, Turun Vesihuolto Oy:ltä ja taloyhtiöltä. Lakipalvelut ei ole kuitenkaan saanut pyytämäänsä selvitystä. Epäselväksi on jäänyt muun muassa se, hyväksyikö taloyhtiö aikanaan tämän liittämisen tehtäväksi sekä oliko kysymyksessä kaupungin ja taloyhtiön yhteishanke. Liittämistapaa on kuitenkin kyseisen vahinkotapahtuman jälkeen pidetty virheellisenä ja kaupunki on muuttanut kuivatuskaivonsa purun toisin ja liityntä taloyhtiön hulevesiputkeen on tulpattu eli suljettu. Kysymyksessä olevan taloyhtiön vahingon syntyyn on katsottava vaikuttaneen osaltaan se, että kovalla sateella kadulta taloyhtiön hulevesiputkeen tuleva vesi ja sen paine on vaikuttanut taloyhtiön kiinteistöltä tulevan huleveden liikkeeseen, minkä johdosta taloyhtiön omat hulevedet ovat osaltaan tulvineet kiinteistön sadevesikaivoista ylös ja edelleen kiinteistön rakennukseen sisälle. Vuonna 2011 tehty liittämisratkaisu on kuitenkin toiminut varsin kauan ennen kyseistä vahinkoa.

Vesilain 13 luvun 3 §:n mukaan vesijohdon, viemärin tai muun sellaisen johdon virheellisestä toiminnasta johtuva edunmenetys (vahinko) on korvattava, ellei virheellinen toiminta aiheudu poikkeuksellisesta ulkopuolisesta syystä (ylivoimainen luonnontapahtuma). Toisaalta kaupunki kadun pitäjänä on velvollinen huolehtimaan kadun hulevesien hallinnasta (maankäyttö- ja rakennuslaki 165 §). Lisäksi vahingonkorvauslain mukaan, joka tahallaan tai tuottamuksellisesti (huolimattomuus tai laiminlyönti) aiheuttaa vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tähän vahinkoasiaan ei tule sovellettavaksi laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994), koska kysymys ei ole mainitun lain tarkoittamasta veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta.

Turun Artukaisen säähavaintoaseman tietojen mukaan vahinkopäivänä Turussa ei ole ollut erityisen voimakasta sadetta. Paikalliset erot sademäärissä kaupungin alueella voivat kuitenkin olla suuria. Kaupunki ei pysty osoittamaan, että kysymyksessä olevan vahingon syynä on ollut ylivoimainen luonnontapahtuma. Kaupungin on näin ollen katsottava olevan ainakin osittaisessa korvausvastuussa taloyhtiön vahingosta, ellei korvausvaatimuksen vanhentumisesta tai taloyhtiön myötävaikutuksesta vahinkoon muuta johdu.  

Velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 4 §:n mukaan velan yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta, ellei vanhentumista vanhentumisajan kuluessa katkaista erityisellä katkaisutoimella. Korvausvelan vanhentumisesta säädetään mainitun lain 7 §:ssä. Korvausvelka vanhentuu kyseisen lain 4 §:n mukaisesti muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Muussa kuin viimeksi mainitussa tilanteessa korvaussaatava vanhentuu henkilövahinkoja ja ympäristövahinkoja lukuun ottamatta, ellei velan vanhentumista ole katkaistu kymmenen vuoden kuluessa vahinkoon johtaneesta tapahtumasta, joka tässä on kysymyksessä oleva kadun hulevesien purun liittäminen taloyhtiön hulevesiputkeen. Tässä tapauksessa taloyhtiö on tehnyt kaupungille korvaushakemuksen kymmenen vuoden kuluessa vahinkoon johtaneesta tapahtumasta eikä taloyhtiön korvausvaatimus ole vanhentunut.

Suomessa vakiintuneen vahingonkorvausoikeudellisen käytännön mukaan vahingonkorvaus käsittää korvauksen, joka kattaa vahinkojen korjauksen vahinkoa edeltävään tasoon. Ennen kyseistä vahinkoa vahingoittuneet tilat oli taloyhtiön ilmoituksen mukaan juuri saneerattu vuonna 2019 ja niitä oli tarkoitus käyttää WC:n ja kylpyhuoneen osalta väistötilana vahinkotapahtuman jälkeen alkavassa taloyhtiön LVIS-remontissa. Vahinkotapahtuman johdosta taloyhtiö on joutunut järjestämään väistötilat taloyhtiön pihalle hankittuun konttiin ja vahingoittuneet tilat on annettu taloyhtiön LVIS-urakoitsijan käyttöön varasto- ja työtilaksi LVIS-urakan ajaksi. Taloyhtiö ei vaadi korvausta LVIS-urakan ajaksi pihalleen väistötilaksi hankkimastaan kontista. Taloyhtiön selvityksen mukaan kysymyksessä olevassa hulevesivahingossa vahingoittuneiden tilojen korjaaminen on nyt tullut ajankohtaiseksi taloyhtiön LVIS-urakan valmistuttua. Taloyhtiön mukaan vahingoittuneiden tilojen saneerauskustannuksiin ei tässä tapauksessa voida soveltaa ikävähennyksenä laskettavaa alennusta, koska vahingoittuneet tilat oli juuri saneerattu ennen vahinkoa.  

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella, jolloin suoritettavaksi tulee osakorvaus. Taloyhtiö on ilmoittanut, että sen hulevesijärjestelmä on uusittu vuonna 2015 Insinööritoimisto Aalto-Setälä Oy:n laatimien suunnitelmien mukaan ja että syksyllä 2019 vahinkotapahtuman jälkeen taloyhtiön hulevesijärjestelmään on rakennettu pumppu estämään mahdollisia tulevia vahinkoja. Ennen vahinkotapahtumaa taloyhtiön kiinteistöllä ei siis ole ollut hulevesipumppua. Taloyhtiö on hulevesijärjestelmänsä uusimisen yhteydessä ottanut rakennuksensa kattorännit kiinni hulevesijärjestelmäänsä, mikä on ollut omiaan lisäämään huomattavasti kiinteistön hulevesiputkeen päätyviä kiinteistön hulevesiä. Jo tuolloin hulevesijärjestelmänsä uusimisen yhteydessä taloyhtiön olisi ollut tarpeen asentaa hulevesijärjestelmäänsä pumppu.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden näkemyksen mukaan taloyhtiön hulevesijärjestelmässä olisi tullut olla pumppu, koska taloyhtiön piha on alempana kuin katu, jolloin viettoviemärillä ei pystytä tehokkaasti johtamaan kiinteistön hulevesiä kadun hulevesilinjaan. On ilmeistä, että kyseisen hulevesitulvan syntymiseen ja tulvan aiheuttamien vahinkojen laajuuteen on merkittävästi vaikuttanut taloyhtiön hulevesijärjestelmästä puuttunut pumppu. Mainittua arviota ei muuta se, että kaupungin rakennusvalvonta on taloyhtiön laatimien suunnitelmien mukaisesti hyväksynyt taloyhtiön hulevesijärjestelmän muutoksiin kaksi rakennuslupaa (luvat 2015-992 ja 2016-1257) vaatimatta pumpun asentamista hulevesijärjestelmään Taloyhtiö on asentanut kyseisen pumpun vahinkotapahtuman jälkeen. Näin ollen on perusteltua, että kaupungin vastuuta vahingosta rajoitetaan taloyhtiön puolella olevan myötävaikutuksen johdosta 2/3-osaan taloyhtiön vaatimasta korvauksesta.  

Edellä esitetyillä perusteilla Turun kaupunki päättänee suorittaa kysymyksessä olevasta vesivahingosta vahingonkorvauksena Asunto Oy Turun Mikonlinnalle 23.973,33 euroa.    

Liite 1Asunto Oy Turun Mikonlinnan korvaushakemus 12.4.2021

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Turun kaupunki suorittaa Asunto Oy Turun Mikonlinnalle vahingonkorvauksena 23.973,33 euroa (sis. alv.) kyseille taloyhtiölle 9.8.2019 tapahtuneen hulevesitulvan aiheuttamista vahingoista.  

PäätösEhdotus hyväksyttiin.