Lausunto Turun hallinto-oikeudelle / asemakaava- ja tonttijakoehdotus Karhunahde

Ympäristölakimies Nina Mattila 7.12.2021:

Viite: 21514/03.04.04.04.16/2021

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Valitusperusteet

Valituksen mukaan asemakaava poikkeaa merkittävästi osayleiskaavasta ja siihen suunnitellusta asuinalueen koosta. Valittajan mukaan vuorovaikutus ei ole toteutunut tasapuolisesti. Tähdenlennonpolku on tarpeeton ja ostaessaan tontin kaavoittamattoman alueen vierestä asukkaat ovat olleet siinä uskossa, että talojen vieressä on rakentamatonta luontoa ja rauhaa. Valittajan mielestä kaupunki rikkoo hänen kanssaan tehtyä maanvuokrasopimusta, koska sopimuksessa lukee, että tontin pohjoispuolella on kaavoittamatonta aluetta. Suunnitelma aiheuttaa hänelle merkittäviä taloudellisia tappioita, kun näköalat ja luonnonrauha poistuvat. Tontinvuokraa tulisi valittajan mukaan kohtuullistaa. Alueen palvelut eivät riitä uusille asukkaille ja liikenneruuhkat tulevat pahenemaan Hirvensalossa. Peltoaluetta käytetään nykyisin virkistysalueena ja se on eläinten, kuten kauriiden elinympäristö. Koska kyseessä on avoin peltoalue rakentamisen ja uuden asuinalueen äänet tulevat häiritsemään Maunulan aluetta. Asuinalueesta ei tule yhtenäistä, koska asemakaavan edellyttämä okran sävy eroaa Tähdenlennon ja Auerkadun talojen väristä. Valittajan toteaa, että alueen itäpään kaavoittaminen voisi sopia alueen asukkaille. Valittajan mukaan hallinto-oikeuden tulee määrätä koko alue rakennus- ja toimenpidekieltoon, kunnes kaupunki on suunnitellut alueen kaavoituksen uudestaan pitäytyen kaava-alueen itäpäädyssä.

Muutosalue ja kaavan sisältö

Maunulantien ympäristön asemakaavoittamattomalle alueelle suunnitellaan kaupungin aloitteesta osayleiskaavan mukaista pientaloaluetta noin 290 asukkaalle ja virkistysaluetta. Karhunahteen asemakaava-alue sijoittuu Friskalan ja Maunulan asuinalueiden väliin.

Vuorovaikutuksen toteutuminen

Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltassa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 8 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen luvussa 6. Lain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 63 §:ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireilletulosta. MRL 65.1 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

Kaavaselostuksen sivuilla 12-24 on kuvattu suunnittelun vaiheita, vaihtoehtoja ja vuorovaikutusta asemakaavaprosessin aikana. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella sekä kaavoituskatsauksessa ja osallisille on varattu mahdollisuus mielipiteen jättämiseen. Vuonna 2017 järjestetty Hirvensalon kirjaston kaavailta on ollut kaikille avoin tilaisuus. Kaavaehdotus on asetettu nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Myös myöhässä saapuneet muistutukset on otettu huomioon ja vuorovaikutusta on jatkettu. Kaavaselostuksen sivulla 23 on todettu ”Muistutusten johdosta kaavoitus on pienentänyt kaavaehdotuksen korttelin nro 100 tontteja ja rakennusaloja, jolloin välimatka Tähdenlennon lähimpään tonttiin on noin 34-45 metriä. Lisäksi kaavaehdotuksen korttelin nro 100 tonttien eteläosaan on lisätty alue, johon on istutettava puita ja pensaita. Lisäksi kaavoitus ehdottaa tarkemmassa toteutussuunnittelussa istutettavaksi pajuja tms. korttelin 100 ja korttelin 102 eteläpuolelle Itätalonpientareelle ja Linnunradalle. Puistoon tullaan rakentamaan hulevesioja, jonka ympäristöön pajut perinteisesti sopivat vettä puhdistamaan.” Puistoaluetta on saapuneen palautteen perusteella siis levennetty valittajan tontin kohdalla. Vuorovaikutus ei valitettavasti aina voi johtaa jokaisen osallisen kohdalla kaikkien toiveiden täyttymiseen, koska kaavoitusprosessin aikana joudutaan yhteensovittamaan useita intressejä. Vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla.

Yleiskaavan ohjausvaikutus

Maankäyttö- ja rakennuslain 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Alueen osayleiskaavoitustilanteesta on kerrottu kaavaselostuksen sivulla 7 seuraavasti: ”Alue on voimassa olevassa Hirvensalon osayleiskaavassa 2020 osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-2) ja osittain maa- ja metsätalousalueeksi (M). AP-2 määräyksen mukaan alueen rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista, ja asemakaavoituksessa tulee erityisesti huolehtia avointen maisematilojen puoleisten reunojen yhtenäisyydestä.  Hirvensalon täydennysosayleiskaavan (13/2007, Kv hyväksynyt 11.6.2018) ehdotus on tällä hetkellä valituksen alainen. Alue on myös siinä osoitettu pientaloalueeksi (A-1). Osayleiskaavassa alueella on myös metsälain 10 § mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (kallio).”

Asemakaavan hyväksymishetkellä voimassa ollut osayleiskaava on ollut ohjeena lain edellyttämällä tavalla asemakaavaa laadittaessa. Osayleiskaavatasolla valitut ratkaisut tarkentuvat asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Turun hallinto-oikeus on 1.7.2020 antamallaan päätöksellä hylännyt Hirvensalon osayleiskaavasta tehdyt valitukset. Päätöstä koskien haettiin valituslupaa KHO:lta. KHO on päättänyt 3.12.2021 hylätä valituslupahakemuksen ja uusi Hirvensalon osayleiskaava kuulutetaan voimaan 11.12.2021. Karhunahteen asemakaava on valmisteltu siten, että se on myös hyväksytyn ja voimaan tulevan uuden osayleiskaavan mukainen.

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 5.2 §:n mukaan alueiden käytön tavoitteita toteuttavista kaavojen sisältövaatimuksista säädetään kunkin kaavamuodon osalta jäljempänä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Kuten kaavaselostuksen sivulta 26 käy ilmi, Karhunahteen pohjois- ja eteläpuolen virkistysalueita on ehdotuksessa jatkettu Karhunahteen kaava-alueille. Virkistysalueilla olevat polut ja kävely- ja pyörätiet yhdistävät Hirvensalon alueita toisiinsa ja parantavat mahdollisuuksia liikkua myös kestävästi. Valittajan hallitseman tontin itäpuolella oleva alue on voimassa olevassa Maunulan asemakaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi ja asemakaavaan on lisäksi merkitty Tähdenlennonpolku. Nyt hyväksytyllä Karhunahteen asemakaavalla jo Maunulan asemakaavassa osoitettua Tähdenlennonpolkua jatketaan. Tämä osaltaan parantaa virkistysalueiden saavuttavuutta. Asuinkortteleita kaavaehdotuksessa on 7 ha 29 %, virkistysalueita 16,2 ha eli 66 % ja katualueita 1,2 ha eli 5 %, kaava-alueen koko on 24,4 ha. Asemakaavassa on osoitettu lain edellyttämällä tavalla riittävästi virkistysalueita.

Asemakaavan vaikutuksia luonnonympäristöön on arvioitu kaavaselostuksen sivulla 27. ”Asemakaava ottaa kaavamerkinnöin huomioon luontoarvot. Alueelta löytyi neljä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, jotka on merkitty luo-kaavamerkinnöin, sekä säilytettäväksi virkistysalueeksi ehdotettu metsäsaareke (VL/s). Peltoalue tulee muuttumaan Maunulantien jatkeen ja asuinkorttelien myötä, ja myös peurat tulevat kaikkoamaan asutuksen tieltä. Helmi Maunulan polku pyritään rakentamaan kevyesti kestävämmäksi metsäpoluksi, mutta silti sen luonne tulee muuttumaan enemmän rakennetuksi nykyisestä.” Aluetta koskien on tehty luontoselvitys ja sen päivitys. Luontoarvot on huomioitu kaavamääräyksissä. Asemakaava täyttää luonnonympäristön vaalimista koskevan sisältövaatimuksen.

Asemakaavaa on valmisteltu yhdessä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden liikennesuunnittelun kanssa. Rakentaminen tukeutuu olemassa oleviin palveluihin ja joukkoliikenteeseen. Haarlan alakoulu ja päiväkoti, sekä päivittäistavarakauppa on n. 0, 5 km päässä kaava-alueesta. Kaava-alueelta on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ympäröiville alueille ja mm. kouluille. Kaavaselostuksessa on todettu, että autoliikenne voi ruuhkautua aamuisin Kakskerrantien ja Ravaksenkadun risteyksessä, sekä ajettaessa kaupunkiin päin, varsinkin ennen toisen Hirvensalon sillan rakentamista. Ottaen huomioon, että kyseessä on voimassa olevaan osayleiskaavaan perustuva pientaloalue, tämän alueen asemakaavoittamisella ei ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia Hirvensalon liikenteeseen tai palveluiden riittävyyteen, ettei asemakaava tällä perusteella täyttäisi palveluiden alueellista saatavuutta tai liikenteen järjestämistä koskevia sisältövaatimuksia.

Kaavamääräyksen mukaista okransävyä on perusteltu kaavaselostuksen sivulla 26 ”AO-1 korttelialueiden erillispientalotontteja on eniten, eli 21 kpl, joiden rakennusoikeus on 250 k-m2. Tämä korttelialue jatkaa harmaiden kattojen rivistöä etelänpuoleiselta Maunulan alueelta ja okran eri valööreiden laudoitusta tai rappausta Friskalan alueelta.”

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei ikkunasta avautuvien maisemien muutos ole sellainen kohtuuton haitta, jota laissa tarkoitetaan. Valittajan hallitseman tontin ja uuden asuinalueen väliin jää lisäksi puistoa ja hyväksytty asemakaava mahdollistaa jatkon jo Maunulan asemakaavassa esitetylle Tähdenlennonpolulle. Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n perusteella laaja harkintavalta sen suhteen, missä järjestyksessä se haluaa alueitaan kehittää. Se, että asuintontin vieressä sijaitsee hankintahetkellä asemakaavoittamatonta aluetta, ei tarkoita, että aluetta ei voi voitaisi myöhemmin kaavoittaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Karhunahteen asemakaava ei aiheuta elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä eikä myöskään aiheuta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, mitä laissa tarkoitetaan ja täyttää muutoinkin lain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset.

Muut esitetyt vaatimukset

Asemakaavaa koskeva päätös voidaan kumota vain laillisuusperusteilla. Hallinto-oikeus ei voi kumota asemakaavaa sillä perusteella, että joku muu ratkaisu olisi ollut valittajan mielestä tarkoituksenmukaisempi. Tuomioistuinlain 4 luvun 1 §:n mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa tai muussa laissa. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu arvioida, onko maanvuokrasopimuksen ehtoja rikottu tai maanvuokran kohtuullistamista koskevia vaatimuksia. Tästä huolimatta todettakoon, että asemakaavan laatiminen asemakaavoittamattomalle alueella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ei ole tontinvuokrasopimuksen rikkomus. Ottaen huomioon, että välittömästi valittajan tontin pohjoispuolelle on asemakaavassa osoitettu puistoa, ratkaisua ei voida pitää tästäkään näkökulmasta kohtuuttomana. Asemakaava-alue on hyväksymisen jälkeen MRL 53.3 §:n perusteella suoraan rakennuskiellossa, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman eikä hallinto-oikeuden näin ollen tarvitse antaa tässä vaiheessa täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä.

Yhteenveto

Valituksessa ei ole esitetty perusteita asemakaavapäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä. Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti hyväksytty asemakaava ja tonttijako Karhunahde on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku