Lausunto Turun hallinto-oikeudelle / Itäisen rantakadun hankesuunnitelma ja yleissuunnitelma välillä Purserinpuisto - Rettiginrinne

Ympäristölakimies Nina Mattila 28.10.2021.

Viite: 21367/03.04.04.04.16/2021

Turun kaupunki liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Valittajan vaatimukset ja valitusperusteet

Valittaja omistaa osoitteessa Itäinen Rantakatu 60 A sijaitsevan asuinrakennuksen. Valituksen mukaan valtuuston päätös tulee kumota siltä osin kuin päätöksessä on päätetty toteuttaa hanke- ja yleissuunnitelmissa esitetty Jahtisatama sekä siihen liittyvät ja sitä palvelevat rakennukset ja rakennelmat ja vaatinut, että hallinto-oikeus palauttaa asian kaupunginvaltuustolle uudelleen valmisteltavaksi. Selvyyden vuoksi valituksessa on todettu, että valittajat eivät valita päätöksestä muilta osin. Valittaja on vaatinut myös oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Valituksen mukaan hankesuunnitelma ja yleissuunnitelma ovat ylimalkaisia jahtisataman osalta. Valituksen mukaan jahtisataman sijoittaminen alueelle tulee tutkia asemakaavalla, kuten kulttuurijokilautan sijoittaminenkin. Valittajan näkemyksen mukaan päätös on lainvastainen, koska päätöksellä on hyväksytty hankesuunnitelmassa ja yleissuunnitelmassa esitetty Jahtisatama toteutettavaksi vastoin voimassa olevan asemakaavan määräyksiä eli tilanteessa, jossa edellytyksiä hankkeen toteuttamiselle ei ole ja jossa sen vaikutuksia ei ole voitu tutkia. Valituksessa todetaan, että jahtisataman rakentaminen edellyttää rakennuslupaa, jota sille ei voida myöntää, koska alue, jolle se on tarkoitus sijoittaa, on asemakaavassa vesialuetta ja rakentaminen on näin ollen asemakaavan vastaista. Valituksen mukaan Jahtisatamarakennus ei ole pelkästään Jahtilaiturin satamakonttori, vaan sen lisäksi ravintola- ja anniskeluliikerakennus, johon sen pinta-alan perusteella voidaan arvioida sijoittuvan lähemmäs 400 asiakaspaikkaa. Valittajan mukaan rakennukseen sijoittuvasta toiminnasta tulee aiheutumaan valittajalle melu- ja muita haittoja. Lisäksi rakennus tulee alentamaan asuntojen arvoa ja Jahtisataman kaksikerroksisesta rakennuksesta olisi suora näköyhteys valittajan omistamassa asuinrakennuksessa sijaitsevien asuinhuoneistojen si-sään. Valituksen mukaan Jahtisataman sijoittaminen paikkaan, jossa kadun toisella puolella on asuinrakennus, loukkaa yhdenvertaisuutta, koska jokilaivoja ei ole vastaaviin paikkoihin sijoitettu. Valittajan näkemyksen mukaan Jahtisatama tulisi sijoittaa muualle esim. osoitteiden Itäinen Rantakatu 64 tai 72 kohdalle, koska kyseisissä kohteissa ei ole asuinrakennuksia.

Tutkimatta jättäminen

Kuntalain 136 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Itäisen Rantakadun hankesuunnitelma (liite 1) ja yleissuunnitelma (liite 2) välillä Purserinpuisto-Rettiginrinne hyväksytään toteutettavaksi aikatauluvaihtoehdon 2 mukaan. Kyseessä on valmistelua koskeva päätös.

Hankesuunnitelman sivulla 3 todetaan, tämän hankesuunnitelman tarkoitus on antaa Turun kaupungin edustajille tieto hankealueella tehtävien töiden laajuudesta, aikataulusta ja budjetista, joiden pohjalta voidaan tehdä hankkeen investointipäätös. Kuten yleissuunnitelma selostuksen sivulla 3 on todettu, yleissuunnitelman tavoitteena oli yhteensovittaa pyörätiesuunnitelmat rannan muun käytön ja toimintojen kanssa. Yleissuunnitelmaselostuksen sivulla 12 on todettu, että yleissuunnitelmassa on esitetty alueen tilavaraukset ja yleiset periaatteet, mutta katuympäristön tarkempi suunnittelu tapahtuu katu- ja toteutussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Yleissuunnitelmaselostuksen sivulla 17 on todettu, että Förin eteläpuolelle toteutetaan tulevaisuudessa Jahtisataman palveluponttoni. Yleissuunnitelmassa tämä on huomioitu muun muassa jätehuollon ja huoltoauton paikan lisäämisellä.

Yleissuunnitelma tai hankesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, johon rakentaminen voisi perustua. Katujen osalta suunnittelu tulee etenemään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten katusuunnitelmien kautta, joista tehdään valituskelpoiset päätökset. Kuten valituksessa on todettu rakennuksen rakentaminen edellyttää MRL:n mukaisesti rakennuslupaa ja asemakaava-alueella yhtenä rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hanke on asemakaavan mukainen. Kunta voi MRL:ssä säädetyin edellytyksin myöntää poikkeuksen asemakaavamääräyksistä tai kaavoitusmonopolinsa perusteella päättää tarvittaessa asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Yleissuunnitelma ja hankesuunnitelma ovat kuntalain mukaista asian valmistelua. Toteuttamista koskevat päätökset tullaan tekemään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valituskelpoisina päätöksinä.

Valituksen hylkääminen

Mikäli valitus kuitenkin tutkitaan, tulee se hylätä perusteettomana. Kuten edellä on todettu, kyseessä on kuntalain mukainen päätös, josta on mahdollista tehdä valitus muun muassa sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Uusia valitusperusteita ei saa enää valitusajan päätyttyä esittää. Kaupunginvaltuuston päätös, jolla on hyväksytty yleissuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut yhteensovittaa rannan käyttöä ja toimintoja sekä esittää alueen tilavarauksia ja yleisiä periaatteita, ei ole lainvastainen valittajan esittämillä perusteilla. Päätös hyväksyä hankesuunnitelma ei ole myöskään lainvastainen valittajan esittämillä perusteilla. Yleissuunnitelman tai hankesuunnitelman tarkoituksena ei ole korvata maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia tarvittavia maankäytön suunnitelmia tai lupia. Näin ollen, mikäli valitus tutkitaan, se tulee hylätä perusteettomana.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintoprosessilain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Koska valitus on perusteeton, tulee valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätä.

Yhteenveto

Valitus tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta, koska tehty päätös koskee vain valmistelua. Toissijaisesti valitus tulee hylätä, koska valtuuston päätös ei ole lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla. Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee myös perusteettomana hylätä.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku