Pormestari Minna Arve ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 4.11.2021:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2020 § 188 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2021-2024. Voimassa oleva taloussuunnitelma ja kesäkuussa päätetyt suunnitteluluvut ovat toimineet talousarvioesityksen lähtökohtana.

Vuodesta 2020 olemme eläneet varsin poikkeuksellista aikaa. Kuluvaan vuoteen lähdettäessä arvioitiin koronapandemian helpottavan kevään aikana. Tilanne on kuitenkin muuttunut vuoden aikana useaan otteeseen. Rajoituksia on kuitenkin ryhdytty purkamaan kuluvan syksyn aikana.

Tilannekuva on selkeytynyt vuoden aikana ja pandemian välittömiä vaikutuksia kyetään arvioimaan aiempaa paremmin. Välillisten vaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa. Maan hallituksen sitoutuminen koronan aiheuttamien kustannusten täysimääräiseen korvaamiseen on ollut äärimmäisen tärkeää ja tämä linja on tarpeen säilyttää myös jatkossa.

Vuoden 2021 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä laaditun ennusteen mukaan kaupungin alijäämä uhkasi kasvaa jopa -47 milj. euroon. Kuluvan vuoden aikana verotulot ovat kehittyneet oletettua positiivisemmin, mutta hyvinvoinnin palvelukokonaisuuteen kohdistuvat koronavaikutusten arvioitiin heikentävän taloutta n. 30 milj. eurolla. Valtion toimenpiteistä ei ollut tuolloin vielä päätöksiä.

Vuoden kolmannessa ennusteessa on tilanne parantumassa merkittävästi ja tämä johtuu pääosin valtion koronaan liittyvistä tukitoimista sekä oletettua suuremmista rakentamiseen liittyvistä maksu- ja myyntituotoista. Alijäämäennuste on kuluvalle vuodelle -9,1 milj. euroa.

Oletettua positiivisemmasta ennusteesta huolimatta kaupungin taloustilanteen arvioidaan säilyvän taloussuunnitelmakaudella alijäämäisenä. Taloutta pyritään tasapainottamaan ensisijaisesti käynnissä olevien ja suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden toteuttamisella.

Koronapandemian vaikutukset palvelutuotantoon ovat kuluvan vuoden aikana aiempaa vähäisemmät. Toistaiseksi on vielä epäselvää, kuinka nopeasti tilanne palautuu ja asiakkaat palaavat käyttämään palveluja totuttuun tapaan. On myös mahdollista, että koronan seurauksena asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu ja palvelutarpeet muuttuvat pysyvästi.

Tästä syystä on tärkeää pyrkiä tunnistamaan asiakkaiden palvelutarpeita ja tarvittaessa mukauttaa palvelutuotantoa vastaamaan niitä. Tilanne edellyttää ketteryyttä ja mahdollisesti toiminnan tavoitteiden uudelleenarviointia taloussuunnitelmakaudella.

Toimintasuunnitelma ja siihen perustuva taloussuunnitelma on laadittu nykyisiin toimintaa ohjaaviin tavoitetasoihin perustuen.

Palvelujen järjestämisen tavoitteet

Järjestämistoiminnon kuvaus ja tavoitteet

Kunta järjestäjänä vastaa kunnan elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisetä sekä kaikkien sen järjestämisvastuulla olevien palveluiden ohjauksesta ja valvonnasta.

Turun kaupungin järjestämistoiminto vastaa kaupungin palvelujen järjestämistehtävästä. Järjestämistoiminto edistää väestön hyvinvointia sekä kehittää kaupungin toimintaympäristöä, mikä tukee hyvinvointitavoitteiden saavuttamista. Järjestämistoiminto ohjaa niin omaa kuin muuta järjestämisvastuullaan olevaa tuotantoa seuraavilla keinoilla: tieto, pehmeät ohjauskeinot, resurssit ja toimivalta. Järjestämistoiminnossa vahvistetaan palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja varmistetaan, että kaupunki toimii kokonaisuudessaan tietoon perustuen asiakkaiden tarpeet huomioiden. Kaupungin järjestämistoiminto tukee valmistelua ja johtamista kaikkien ulkoisille asiakkaille tarjottavien palveluiden järjestämisen osalta.

Järjestämistoiminnon tavoitteena on vakiinnuttaa järjestämisjohtamisen osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää huomioiden sote-uudistuksen vaikutukset. Järjestämistoiminto edistää digitalisaation edistäminen mm. Kaupungintasoisen asiakastilin käyttöönotolla ja digitaalisten palvelujen käyttöönotolla nuorison palveluissa ja työikäisten palveluissa.

Järjestämistoiminnon kautta lisätään kaupungissa tietojohtamisen kyvykkyyttä tietoaltaan perustamisella. Tietoaltaalla mahdollistetaan mm. ennakoivan tietojohtamisen toteuttaminen.

Järjestämistoiminto vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisvaltaisen toimintamallin laadinnasta kaupungissa huomioiden sote-uudistuksen vaikutukset.

Järjestämistoiminto toimeenpanee keskitetysti koordinoidun kotouttamisohjelman toimeenpano kaikilla kaupungin palvelukokonaisuuksilla

Järjestämistoiminto tuotteistaa kaikkien palvelukokonaisuuksien palvelut vuoden 2022 aikana. Tuotteistettujen palvelujen avulla edistetään palvelujen dynaamista ohjausta, joka perustuu mm. tuotteistettujen palvelujen käytön seurantaan.

Järjestämistoiminnossa laaditaan tilastrategian laadinta palveluverkkosuunnittelun tueksi. Palveluverkkotyöskentely kohdentuu vuonna 2022 erityisesti koulu- ja päiväkotiverkon sekä liikuntapaikkaverkon päivittämiseen.

Järjestämistoiminta vastaa siitä, että asiakasohjauksen ekosysteemin ensimmäinen versio toiminnassa 2022 nuorten asiakassegmentissä. Samoin järjestämistoiminnossa pilotoidaan toiminnanohjausta nuorten asiakassegmentissä valituilla käytettävissä olevilla talous-, henkilöstö-, asiakas ym. tiedoilla. Toiminnanohjaus sisällytetään pilotissa osaksi järjestämisen johtamismallia.

Järjestämistoiminto toteuttaa vuoden 2022 aikana palvelustrategian laadinnan huomioiden muut kuin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus

Toimintaympäristön muutokset

Palvelukokonaisuus on keväästä 2020 alkaen joutunut muokkaamaan toimintaansa voimakkaasti koronaepidemian vuoksi. Vaikutukset toimintaan jatkuvat edelleen.

Epidemian vaikutukset heijastuvat toimintaan asiakastarpeiden muutoksina epidemiasta johtuvan palvelutarpeen kasvun ja epidemian myötä syntyneen hoito- ja palveluvelan seurauksena.

Koronaepidemian lisäksi vaikuttavat toiminnan suunnitteluun erityisesti seuraavat seikat:

• Sote-uudistus ja palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille 2023 alusta lukien
• Haastava taloustilanne, joka heijastuu paineena palvelutuotantoon. Tätä painetta lisää koronan mukanaan tuoma hoito- ja palveluvelka
• Kehittämisresurssien turvaaminen (koronaepidemian hoito ja sote-exitin valmistelu sitoo resurssin
• Lainsäädäntömuutokset, joilla vaikutuksia esim. henkilöstömitoituksiin ja sitä kautta toimintaan sekä talouteen
• Sote-henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet

Muut toimintaympäristöön vaikuttavat hyvinvointihaasteet on kuvattu varsin kattavasti alkukeväällä 2020 laaditussa laajassa hyvinvointikertomuksessa. Suurimmiksi hyvinvointihaasteiksi on tunnistettu ikärakenteen muutos, mielen voimavarat, työ- ja toimintakyky sekä tasapuolinen aluekehitys.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus on antanut asiakkailleen palvelulupauksen:

• Lupaamme palvella asiakkaita niin, että he tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja kohdatuiksi.
• Lupaamme kehittää palveluita asiakkaidemme kanssa tasavertaisina.
• Lupaamme luoda asiakkaidemme kanssa yhdessä palveluita, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan.

Palvelulupaus pyritään lunastamaan varmistamalla kehittämistyössä, että kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti ja että palvelut tuotetaan tehokkaasti. 

Strategisina painopisteinä ovat painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön sekä korjaavien palveluiden tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen.

Pormestariohjelmassa todetun mukaisesti on palvelukokonaisuuden tärkeimpänä tavoitteena sosiaali- ja terveyspalvelujen hallittu siirtäminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien. 

Kaikessa kehittämistyössä huomioidaan sekä se, miten työ vaikuttaa kaupungin perustoimintaan, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, että se, miten kehittämistyötä voidaan hyödyntää tulevassa uudessa rakenteessa.

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus

Vuonna 2022 toimintaympäristö muuttuu kasvatuksen osalta kolmella tavalla:

Erilaiset lakisääteiset muutokset:

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen pieneneminen vaikuttaa suoraan kaupungin saamiin maksutuloihin, mutta vaikuttaa samanaikaisesti myös palvelusetelimenoihin, koska kaupungin tulee kompensoida maksutulojen väheneminen palveluntuottajille. Varhaiskasvatuksessa on arvioitu, että asiakasmaksutulot pienenevät 1,8 milj. euroa ja palvelusetelikustannukset kasvavat 0,8 milj. euroa ensi vuonna. Nettokustannusvaikutus on 2,6 milj. euroa.

Maksuton toinen aste laajenee vuonna 2022 yhdellä ikäluokalla. Kokonaiskustannus kasvaa 2.025.000 euroon (ruotsinkielinen lukio 105.000, suomenkieliset lukiot 1.200.000, TAI 720.000). Lisääntyviä kustannuksia toki kompensoidaan valtionosuustulona kaupungille, mutta ne eivät näy palvelukokonaisuuden tuloissa.

Maan hallitus on lisäksi uudistamassa oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Tällä on erityistä vaikutusta kuraattoritoimintaan. Kaupungilla on paineita lisätä 13 kuraattoria, joka tarkoittaa noin kolmanneksen kasvua toimintaan. Asiaan liittyen on saatu valtion rahoitusta. Rahoituksen ehtona on 30 %:n omarahoitusosuus. Koska kuraattoritoiminta on joka tapauksessa siirtymässä vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille, on jo alustavasti linjattu, että kuraattoripalvelut voisivat siirtyä jo vuoden 2022 alusta kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jossa muut oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut sekä oppilas- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut jo ovat.

Kysynnän kasvu:

Kysynnän kasvun taustalla on oppilas- ja opiskelijamäärien muutos perusasteella ja ammatillisessa koulutuksessa. Kasvu näkyy sekä yleisessä määrällisessä kasvussa että erityisen tuen tarvitsijoiden määrän kasvuna.

Muita huomioita:

Muita talouteen liittyviä tekijöitä ovat varhaiskasvatuksen varahenkilöstön määrän lisääminen ja 5-vuotiaiden esiopetus. Kaupungin tilainvestointiohjelma sisältää pääosin kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden kohteita. Kouluverkkoon kohdistuva investointipaine on merkittävä. Muutokset aiheuttavat väistötarpeita ja sen myötä haittaa toiminnalle. Investointien valmistuminen vaikuttaa myös tilavuokriin.

Vapaa-aika-palvelukokonaisuus

Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on kaupunkilaisten aktiivisuuden sekä kaupungin vetovoiman lisääminen liikunta-, kulttuuri-, matkailu- ja nuorisopalvelujen avulla. Palvelukokonaisuuden perustehtävänä on tarjota turkulaisten arkeen ja juhlaan iloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa. Tahtotilana on hyvän elämän Turku.

Toimintaympäristön muutoksista vapaa-ajan palvelukokonaisuudelle nousee kolme keskeistä haastetta: eriarvoistuminen, liikkumattomuus ja ilmastonmuutos. Toiminnan tavoitteet linkittyvät pormestariohjelman vapaa-ajan palvelukokonaisuudelle kohdistuviin mm. turkulaisten mahdollisuuksiin osallistua kulttuuriin, taiteiden taloon, liikuntapaikkaverkostoon sekä liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen kaikenikäisille. Nuorisotyötä kehitetään yhdessä kolmannen sektorin kanssa ja digitaalisesti

Palvelukokonaisuuden strategiset tavoitteet ovat (a) aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi, (b) kumppanuuksia kehittämällä ja laajentamalla tuotetaan monimuotoisia palveluja kustannustehokkaasti, (c) mahdollistetaan digitaalisuuden kautta monikanavaiset ja vuorovaikutteiset palvelut, (d) edistetään asukkaiden kansalaistaitoja ja kestävää kehitystä sekä (d) vahvistetaan kaupungin vetovoimaa.

Sekä pormestariohjelmaa että palvelukokonaisuuden strategisia tavoitteita toteuttavat palvelukokonaisuuden kolme yhteistä kehittämishanketta: (a) Harrastamisen tukeminen, (b) Kulttuurin, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen (kulttuurin kärkihanke) ja (c) Asiakaslähtöisen tiedolla johtamisen kehittäminen.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Vuonna 2020 alkanut maailmanlaajuinen koronakriisi on vaikuttanut myös kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintaympäristöön. Korona toi työmarkkinoille suuren muutoksen, toimistotyön etätyötrendin, joka tullee jäämään pysyväksi ilmiöksi. Korona-aikana työmatkat ja työhön liittyvä asiointi on vähentynyt merkittävästi ja se on vaikuttanut joukkoliikenteen matkamääriin. Samaan aikaan pyöräilyn ja luonnossa liikkumisen suosio on kasvanut. Lisääntyneet etätyöt ovat luoneet tarvetta vaihtaa asuntoa uuteen tilanteeseen sopivammaksi. Halu lisätä asumisväljyyttä on heijastunut suurempien kerrostaloasuntojen ja pientalojen kysyntään. Keskuspankkien elvyttävät toimenpiteet ovat pitäneet korkotason matalalla, joka on osaltaan vaikuttanut siihen, että investointitaso on pysynyt korkealla. Rakentamisen suhdannetilanne on erinomainen, ennusteen mukaan rakentamisen suhdanne jatkuu positiivisena myös vuonna 2022. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus toimii aktiivisesti käynnissä olevassa muutoksessa. Tavoitteena on luoda hyvän elämän mahdollisuuksia ja kasvua niin yrityksille kuin kansalaisillekin.

Kaupunki tavoittelee kasvua. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, infrastruktuurin ja tilojen rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Kaupunkirakenteen toimivuutta ja kaupungin elinvoimaa vahvistetaan suurilla aluekehityshankkeilla ja täydennysrakentamisella. Kaupungin kasvun painotus suunnataan keskustaan ja sitä kehystäville kaupunkiuudistusalueille ja joukkoliikenteen kehityskäytäville. Rakennetulla ympäristöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin edistämiseksi monimuotoisuudessaan ainutlaatuisen luonnonympäristön säilymistä tuetaan ja luonnon kokemisen mahdollisuuksia edistetään kestävin tavoin.

Monipuoliset ja vetovoimaiset asumisvaihtoehdot ovat työpaikkojen rinnalla keskeinen kilpailukykytekijä houkuteltaessa osaajia ja asukkaita kaupunkiin. Asemakaavoituksella ja infran toteutuksella varmistutaan monipuolisesta ja riittävästä tonttivarannosta, jolla turvataan riittävä ja kohtuuhintainen vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntotuotanto kerrostaloissa ja pientaloissa. Tiivistyvässä kaupungissa panostetaan monipuolisiin ja viihtyisiin julkisiin kaupunkitiloihin sekä viherrakentamiseen.

Kaupungin investoinnit toteutetaan kestävästi. Kaupungin tilainvestoinnit perustuvat hyväksyttyihin palveluverkkosuunnitelmiin. Investointien aikatauluttaminen tehdään kokonaisarviointien pohjalta, joissa huomioidaan tehokkuus, kannattavuus, välttämättömyys, käyttötalous ja kasvun mahdollisuudet. Kehittämällä kaupungin käytöstä vapautuvia kiinteistöjä ja maaomaisuutta tavoitellaan tulopohjan kasvattamista. Kaikessa rakentamisessa huomioidaan energiatehokkuus ja kestävät ratkaisut.

Kaupungin liikenteen kehittämisessä painopisteet ovat kävelyssä, pyöräilyssä, joukkoliikenteessä ja uusien ympäristö- ja ilmastoystävällisten teknologioiden käytön laajentumisen tukemisessa. Näillä tavoittelemme muutosta kulkutapajakaumaan. Huolehdimme, että kaupungissa liikkuminen on sujuvaa asukkaan elämäntilanteesta riippumatta ja että keskusta säilyy saavutettavana kaikilla liikennemuodoilla.

Hyödynnämme digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä. Palvelujen ja toimintojen digitalisointi mahdollistaa organisaatio- ja kustannusrakenteen keventämisen ja henkilöstön ajankäytön kohdentamisen vaativampiin tehtäviin. Asukkaille ja asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa parempia mahdollisuuksia käyttää kaupungin palveluja ajasta ja paikasta riippumatta.

Työllisyyden palvelukokonaisuus

Työllisyyden palvelukokonaisuuden käyttötalouden talousarvioehdotuksen toimintakate (nettomeno) on -36 600 000 euroa. Verrattuna kuluvan talousarvioon, kasvua toimintakatteessa on 7,4 prosenttia. Menojen kasvu selittyy työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatun määrärahan nousupaineella, sillä koronapandemia on nostanut pitkäaikaistyöttömien määrää ja vuoden 2021 talousarvio budjetoitiin erittäin tavoitteelliseksi sopeuttamisohjelman mukaisesti ja oletuksella, että koronapandemia hellittää syksyn 2020 jälkeen.

Työllisyyden palvelukokonaisuuden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia työllistymistä tukevien palveluiden ja toimenpiteiden avulla. Tavoitteena on myös hillitä työttömyydestä yhteiskunnalle, niin kaupungille kuin valtiollekin, aiheutuvia kustannuksia. Työllisyyspalveluissa on tapahtunut ja lähivuosina tapahtuu muutoksia. Kaupungin organisaatiouudistuksessa konsernihallinnon työllisyyspalvelukeskuksesta muodostettiin työllisyyden palvelukokonaisuus.

Covid-19 –epidemian vaikutus työttömyyteen

Turussa työttömyys on ennen covid 19 –epidemiaa ollut laskusuuntainen ja pitkäaikaistyöttömyyskin väheni. Epidemian myötä yhteiskunta lähes suljettiin, mikä muutti kehityksen suuntaa lisäten työttömien ja lomautettujen määrää. Tarve tukityöllistämiseen ja kuntouttaviin palveluihin onkin kasvava. Koronan kustannusvaikutukset Turun kaupungille näkyivät työllisyysmäärärahan käytön hidastumisena ja työmarkkinatuen kuntaosuuden nousuna. Henkilöt, joiden työssäoloehto ei ehtinyt täyttymään tai joiden palvelu loppui, siirtyivät Kela-listalle kuten myös työmarkkinatukea aiemmin saaneet yrittäjät, joiden päätoiminen yritystoiminta on päättynyt koronaepidemian seurauksena. Vuonna 2020 koronan vaikutukset työmarkkinatuen nousuun olivat noin 2 milj. euron luokkaa edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2021 arvioidaan työmarkkinatukimaksujen nousevan vielä noin 1 milj. eurolla. Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa nousua vielä jonkin aikaa, mikä lisää kaupungin työmarkkinatukimenoja. Samanaikaisesti työllistämisen keinoja, kuten kuntouttava työtoimintaa ja tukityöllistämistä pystyttiin käyttämään aiempaa vähemmän. Kokonaisuudessaan työllisyyspalvelut on pysynyt talousarviossa. Vuoden 2022 talousarviossa on varauduttu muutoksiin, työmarkkinatukimenojen nousuun ja keskeisten työllistämiskeinojen rahoittamiseen työmarkkinatukimenojen hillitsemiseksi.

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu ja pohjoismainen palvelumalli

Työllisyyden palvelurakennetta uudistetaan osana hallitusohjelmaa. Maaliskuussa alkanut työllisyyden edistämisen kuntakokeilu valmistaa työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoon kuntiin. Tämä tapahtuu kolmivaiheisesti: työllisyyden kuntakokeilut, pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee voimaan vapun jälkeen 2022, järjestämisvastuun siirtäminen valtiolta kunnille syksyllä 2024.

Työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet.

Kuntakokeilu on kasvattanut työllisyyspalveluiden asiakasmäärää. Vaikeasti työllistyvien asiakasmäärän kasvaessa myös palvelutarve kasvaa. Taloudellinen tavoite on pienentää työmarkkinatuen kuntaosuutta ja kannustaa työttömiä työllistymään ja/tai siirtymään työllistymistä edistäviin palveluihin ennen varsinaista työllistymistä. Toimenpiteillä on positiivinen vaikutus turkulaisten hyvinvointiin, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden lisääminen, sote-palveluiden tarpeen vähentäminen. Vaikutus näkyy myös verotulojen kasvuna. Varaudutaan työllisyyspalveluiden kokonaisvastuun siirtämiseen kaupungille. Muutosjohtamista ja ohjausta vahvistetaan.

Konsernihallinto

Kaupunginhallituksen käyttötalouden talousarvioehdotuksen toimintakate (nettomeno) on -27 594 351 euroa. Verrattuna kuluvan talousarvioon, kasvua toimintakatteessa on 1,5 prosenttia. 1.6. voimaan tulleen uuden organisaation myötä konsernihallintoon siirrettiin toimialoilta henkilöstöä yhteisiin palveluihin. Henkilöiden osalta palkkamäärärahat siirrettiin vain loppuvuoden osalta, joten talousarvio 2021 ei ole täysin vertailukelpoinen ensi vuoden talousarvioesitykseen.

Merkittävimpiä muutoksia ovat järjestämistoiminnon palvelualueen käynnistyminen. Järjestämistoiminto tukee palvelukokonaisuuksien valmistelua palveluiden järjestämisessä. Järjestämistoiminnon tehtävänä on huolehtia kaupungin palvelujen kehittämisestä ja kaupunkitasoisista linjauksista tehtäväalueellaan.

Yhteisten palvelujen osalta kustannukset kasvavat erityisesti tilapalveluissa, missä koulujen ja päiväkotien väistötilakohteiden johdosta määrärahatarve kasvaa. Myös teknisen huollon toimintayksikön siirtyminen hyvinvoinnin palvelukokonaisuudesta nostaa kustannuksia 2,1 milj. euroa. It-palveluiden osalta kustannukset kasvavat SAP-järjestelmävaihdoksen johdosta, koska vanhasta järjestelmää ei saada lisenssejä irtisanottua ennen kuin kuluvan vuoden tilinpäätös on valmistunut. Myös etätyön mahdollistavien Microsoft 365-lisenssien kustannusten siirtyminen investoinneista käyttötalouteen nostaa kustannustasoa vuoden 2021 tasosta.

Talouspalvelujen osalta kustannukset kasvavat Sarastian ostopalveluiden myötä. Ostoprosessin tehostaminen on viivästynyt järjestelmävaihtoon liittyneiden ongelmien myötä ja siihen liittyen kustannukset tulevat kasvamaan.

Henkilöstöpalvelujen osalta nettotulos heikkenee vuoden 2021 tasosta. Muutos johtuu sisäisen laskutuksen muutosten myötä ja tulot tullaan kirjaamaan vasta talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä.

Toiminnan tavoitteiden osalta toimintasuunnitelman sisältö noudattaa syksyllä hyväksyttyä pormestariohjelmaa. Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteet konsernihallinnon toimintaa koskevien pormestariohjelman tavoitteiden osalta. Pormestariohjelman toimeenpanon suunnittelua jatketaan syksyn 2021 aikana ja tavoitteena on päivittää toimeenpano pormestarin talousarvioesityksen yhteyteen. Kärkihankkeiden toimintasuunnitelmat ovat konsernihallinnon toimintasuunnitelman liitteenä.
Kaupunginhallituksen bruttoinvestointeja on yhteensä 10 150 000 euroa. Investoinneista 1,5 milj. euroa liittyy It-palvelukehitykseen, 3,6 milj. euroa tukiprosessien kehittämiseen, 1,6 milj. euroa digitaalisten palvelujen kehittämiseen, 1,2 milj. euroa järjestämistoiminnon investointeihin sekä 2,0 milj. euroa palvelukokonaisuuksien it-investointeihin.

Taloussuunnitelma

Käyttötalous

Vuodesta 2020 olemme eläneet varsin poikkeuksellista aikaa. Kuluvaan vuoteen lähdettäessä arvioitiin koronapandemian helpottavan kevään aikana. Tilanne on kuitenkin muuttunut vuoden aikana useaan otteeseen. Rajoituksia on kuitenkin ryhdytty purkamaan kuluvan syksyn aikana.

Tilannekuva on selkeytynyt vuoden aikana ja pandemian välittömiä vaikutuksia kyetään arvioimaan aiempaa paremmin. Välillisten vaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa. Maan hallituksen sitoutuminen koronan aiheuttamien kustannusten täysimääräiseen korvaamiseen on ollut äärimmäisen tärkeää ja tämä linja on tarpeen säilyttää myös jatkossa.

Vuoden 2021 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä laaditun ennusteen mukaan kaupungin alijäämä uhkasi kasvaa jopa -47 milj. euroon. Kuluvan vuoden aikana verotulot ovat kehittyneet oletettua positiivisemmin, mutta hyvinvoinnin palvelukokonaisuuteen kohdistuvat koronavaikutusten arvioitiin heikentävän taloutta n. 30 milj. eurolla. Valtion toimenpiteistä ei ollut tuolloin vielä päätöksiä.

Vuoden kolmannessa ennusteessa on tilanne parantumassa merkittävästi ja tämä johtuu pääosin valtion koronaan liittyvistä tukitoimista sekä oletettua suuremmista rakentamiseen liittyvistä maksu- ja myyntituotoista. Alijäämäennuste on kuluvalle vuodelle -9,1 milj. euroa.

Oletettua positiivisemmasta ennusteesta huolimatta kaupungin taloustilanteen arvioidaan säilyvän taloussuunnitelmakaudella alijäämäisenä. Taloutta pyritään tasapainottamaan ensisijaisesti käynnissä olevien ja suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden toteuttamisella.

Koronapandemian vaikutukset palvelutuotantoon ovat kuluvan vuoden aikana aiempaa vähäisemmät. Toistaiseksi on vielä epäselvää, kuinka nopeasti tilanne palautuu ja asiakkaat palaavat käyttämään palveluja totuttuun tapaan. On myös mahdollista, että koronan seurauksena asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu ja palvelutarpeet muuttuvat pysyvästi.

Tästä syystä on tärkeää pyrkiä tunnistamaan asiakkaiden palvelutarpeita ja tarvittaessa mukauttaa palvelutuotantoa vastaamaan niitä. Tilanne edellyttää ketteryyttä ja mahdollisesti toiminnan tavoitteiden uudelleenarviointia taloussuunnitelmakaudella.

Toimintasuunnitelma ja siihen perustuva taloussuunnitelma on laadittu nykyisiin toimintaa ohjaaviin tavoitetasoihin perustuen.

Toiminnan nettomenot = toimintakate

Toimintatuottoja on kertynyt kuluvan vuoden aikana oletettua enemmän, kun maankäyttösopimuskorvauksia on haluttu maksaa etupainotteisesti. Tämän vaikutusta tuleviin vuosiin tulee arvioida osavuosikatsausten yhteydessä.

Toimintamenoihin kohdistuva kasvupaine keskittyy pääosin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuteen. Uusien tilojen käyttöönotot kasvattavat myös kustannuksia kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudessa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tilakustannuksista merkittävin osa on sisäisten vuokrien kasvua ja kyseessä on kaupungin sisäinen kustannustenjako. Vastapainoksi menoja on säästynyt merkittävästi matkustuksen, koulutusten ja oppilasruokailun vähentymisen myötä.

Työllisyystilanne heikentyi rajusti vuoden 2020 aikana. Tilanne on jonkin verran palautunut, mutta erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu tulee aiheuttamaan kustannuksia kaupungille. Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan kasvavan talous-suunnitelmakaudella. Työttömyyden kehitys heijastuu tähän ja ns. sakkomaksu pienentyy työttömyyden vähentyessä. Toimenpiteet, joilla kyetään vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyden kehitykseen ovat äärimmäisen tärkeitä.

Talousarvio sisältää keskitetyn 7 milj. euron tuottavuustavoitteen. Ensi vuonna tullaan käymään laaja-alaisesti työehtosopimusneuvottelut. Tällä hetkellä arviointi neuvottelujen vaikutuksesta on ollut hyvin vaikeaa ja tarvittava talousarviomuutos tullaan valmistelemaan kaupunginvaltuustolle työehtosopimusneuvottelujen päätyttyä.

Pormestari on sisällyttänyt esitykseen seuraavat toimintakatteeseen kohdistuvat muutokset:

• Kaupunginhallitukselle keskitetty 7,0 milj. euron tuottavuustavoite
• Kaupunginhallitukselle Blue Industry Parkin järjestelyjen seurauksena 2,3 milj. euron myyntituotto sekä 3,3 milj. euron maankäyttösopimuskorvaus
• Sosiaali- ja terveyslautakunnalle 4,0 milj. euron lisäys toimintamenoihin terveysasemien hoitoon pääsyn parantamiseksi.

Näiden euromääräisten muutosten lisäksi talousarvioon on tehty talousarviolausekkeita toimenpiteistä, joista osan vaikutukset tulevan kohdentumaan toimintatuottoihin tai -menoihin.

Talousarviossa vuoden 2022 toimintakatteeksi muodostuu 1 177,7 milj. euroa. Nettokäyttömenot kasvavat vuoden 2020 3. osavuosikatsauksen ennusteeseen verrattuna 1,3 prosenttia. Koronapandemian seurauksena vuoden eivät ole kuitenkaan vertailukelpoisia.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tiukan taloudenpidon lisäksi rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista.

Vuonna 2023 toteutuva soteuudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kaupungin talouteen. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan käytettävissä laskelmia, joiden avulla kaupungin taloudellinen asema vuodesta 2023 eteenpäin olisi arvioitavissa. Siirtolaskelmiin tulee vaikuttamaan siirtyvien toimintojen kustannuskehitys vuosina 2021 ja 2022. Toimintakatteen kehitykseen tulee siis kiinnittää erityistä huomiota jatkavan kaupungin näkökulmasta.

Siirtolaskelmat tullaan valtiovarainministeriön antamien tietojen mukaan saamaan aikaisintaan vasta vuonna 2022 loppukeväästä. Kaupungin tulee siirtolaskelmien valmistuttua arvioida voimassa oleva toimintasuunnitelma uudelleen ja tehdä tarvittavat muutokset tavoitetasoihin.

Soteuudistuksen myötä siirtyvien toimintojen taloudelliset vaikutukset on poistettu toiminnan tuotoista ja menoista vuosilta 2023-2025.

Verotulot

Koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti verotulojen kertymään kunnallis- ja yhteisöverojen osalta. Valtio on korottanut kuntien jako-osuutta määräaikaisesti 10 %:lla vuosina 2020-2021 ja tämän jälkeen pysyvästi 2 %:lla. Korotukset kompensoivat koronapandemian vaikutuksia sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamista.

Vuoden 2019 syksyllä verotulojen arvioitiin kehittyvän positiivisesti erityisesti parantuneen työllisyystilanteen seurauksena. Tämä lupaava näkymä sai vuoden 2020 aikana voimakkaan is-kun. Kokonaisuutena vaikutus jäi pelättyä pienemmäksi ja palautuminen on tapahtunut oletettua nopeammin.

Työllisyyskehitys on ollut oikeansuuntaista, mutta hidasta. Työllisyys heijastuu voimakkaasti sekä kunnallisverotuloihin että yhteisöverojen kertymään.

Kaupunki pyrkii omilla toimenpiteillään turvaamaan ja edistämään alueen elinvoimaa.

Verotettavien tulojen arvioidaan kehittyvän positiivisesti niin kunnallisverojen kuin yhteisöverojen osalta. Taloussuunnitelma-kaudella kehitys on varsin maltillista. Arvioihin sisältyy kuitenkin epävarmuutta ja yleisen taloustilanteen kehittymistä on syytä seurata aktiivisesti.

Maan hallituksen päättämät veroperustemuutokset tulevat alentamaan kunnallisveron tuottoa vuonna 2022. Merkittävin vaikutus johtuu hallitusohjelman mukaisista ansiotasoindeksin tarkistuksista.

Vuosille 2023–2025 veroennusteessa on huomioitu soteuudistuksen arvioituja vaikutuksia kunnallisverotuloihin. Ansiotulot eivät muutu uudistuksen myötä. Kunnallisveron vähennyksiin sen sijaan tulossa merkittäviä muutoksia.

Valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään uudistuksessa siten, että tulosta tehtävät vähennykset myönnettäisiin samoin perustein ja samansuuruisena sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa. Uudistus koskee kunnallisverotuksen perusvähennystä, ansiotulovähennystä ja opintorahavähennystä. Eläketulovähennys myönnettäisiin myös samoin perustein. Verotuslaskenta tapahtuisi kuitenkin edelleen erikseen valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen osalta.

Tuloveroprosentin leikkaus verovuodelle 2023 (% -yksikköä) vuoden 2022 tasosta tehdään samansuuruisesti kaikilta Manner-Suomen kunnilta. Ennusteessa on huomioitu toukokuun siirtolaskelmassa sovellettavaa leikkausta -12,39 % -yksikköä joka valmistelun edetessä tulee muuttumaan. Nykyistä suurempi osuus verosta tehtävistä vähennyksistä siirtyy valtion verosta tehtäviksi. Tästä johtuen kunnallisverosta vähennettävä osuus pienenee huomattavasti ja samalla kunnallisveron efektiivisyys myös paranee (nimellisen ja efektiivisen veroasteen erotus).

Kunnallisveron tilityksissä kalenterivuosina 2023–2025 on syytä huomioida ennen verovuotta 2023 maksuunpannut kunnallisverot. Ne kertyvät vanhoilla veroperusteilla ja korkeimmilla tuloveroprosenteilla ja nostavat näin ollen veroennusteen tasoa väliaikaisesti, eritysesti muutosvuosina 2023 ja 2024.

Soteuudistus tulee siirtämään merkittävän osan kaupungin tulorahoituksesta hyvinvointialueille. Erityisesti näihin siirtolaskelmiin liittyy merkittävää epävarmuutta ja vuosien 2023-2025 arvioihin tulee suhtautua kriittisesti. Kunnallisveroon kohdistettavan prosenttileikkauksen suuruus tullaan määrittämään vuoden 2022 aikana.

Sote-uudistusvuosina 2023–2025 maksettavan yhteisöveron kokonaistason arvioidaan olevan hyvässä kasvussa. Kuntaryhmän osuutta kuitenkin leikataan uudistuksen myötä kolmanneksella ja näin ollen kuntien osuus yhteisöverosta putoaa melkein 30 % verovuonna 2023. Yhteisöverotilityksissä kalenterivuosina 2023–2025 on syytä huomioida ennen verovuotta 2023 tilitettävät yhteisöverot. Ne kertyvät vanhoilla kuntaryhmän osuuksilla ja nostavat näin ollen veroennusteen tasoa väliaikaisesti, eritysesti muutosvuosina 2023 ja 2024.

Kunnallis- ja yhteisöverotavoitteissa on käytetty pohjana kuntaliiton valtiovarainministeriön laskelmiin perustuvaa verokehikkoa.

Veroprosentteihin ei esitetä muutosta ja tällä halutaan osaltaan turvata kuntalaisten taloudellista asemaa vallitsevassa tilanteessa. Tämän lisäksi halutaan säilyttää kaupungin vetovoima myös verorahoituksen näkökulmasta.

Turun veroprosentit 2022:

Valtionosuudet

Kuntien valtionosuudet ovat vuonna 2022 yhteensä noin 10,6 miljardia euroa ja kasvavat valtakunnallisesti noin 600 milj. eurolla (6,1 %) vuodesta 2021. Kuntakohtaiset prosenttimuutokset vaihtelevat suuresti mm. väestökehityksestä. Kasvusta noin puolet tulee verotulomenetysten kompensaation kasvun kautta. Valtionosuuksia korottavat muun muassa 2,5 prosentin indeksikorotus (188 M€), valtionosuuksien korotus (246 M€) sekä tehtävämuutokset (117 M€).

Valtionosuuksiin ei tehdä kustannustenjaon tarkistuksen mukaista korotusta eli se on tulkittava valtionosuusleikkaukseksi. Kilpailukykysopimusleikkauksen muuttaminen pysyväksi pienentää kuntien valtionosuuksia 234 milj. euroa. Vuoden 2022 valtionosuuksissa ei ole enää koronatukia.

Opetus- ja kulttuuritoimen lopulliseen valtionosuuteen vaikuttavia lopullisia yksikköhintoja ei ole vielä tiedossa.

Rahoituserät

Korkotuottojen ja -menojen sekä rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2022 arvioidaan 29,2 milj. euroa. Nettoluku säilyy vuosina 2023 - 2025 lähes samana, vaikka korollinen kokonaisvelkamäärä kasvaa, johtuen hyvin alhaisesta korkotasosta.

Korkotulot ja korkomenot

Vuoden 2022 talousarviossa korkotuloja arvioidaan kertyvän tytäryhtiöiden antolainoista noin 16 milj. euroa. Suurimmat korkotulot tulevat TVT Asunnot Oy:stä, Oy Turku Energiasta, Turun Vesihuolto Oy:stä ja Turun Satama Oy:stä.  Tytäryhtiöiden lainojen korkoehdot aiheuttavat epävarmuutta ennusteisiin, koska osaltaan tytäryhtiöiden lainojen korkoihin vaikuttaa tytäryhtiöiden tuloskehitys mm. Turun Sataman osalta. Vahinkorahastosta saatavaa korkotuloa on arvioitu kertyvän 0,5 milj. euroa, vaikka nykyinen korkotaso on hyvin alhainen.

Taloussuunnitelmakauden 2023 - 2025 osalta korkotulot antolainoista nousevat lievästi, koska merkittävä osa yhtiöiden investoinneista rahoitetaan konsernin sisäisesti. Nostettavien lainojen määrä ja korkoehdot vaikuttavat merkittävästi saatavaan antolainojen korkotuloon. 

Vuoden 2022 talousarviossa ulkoisia korkomenoja arvioidaan olevan 8,3 milj. euroa, sisältäen ottolainojen ja korkosuojausten kustannukset. Korkosuojausten osuus korkomenoista on merkittävä. Korkotaso on tällä hetkellä edelleen hyvin alhainen ja merkittävä osa kaupungin korkokuluista on suojattu taloussuunnitelmakaudella. Keskimääräinen korko on noin 1,3 %:n korollisesta kokonaisvelasta.

Vuosina 2023 - 2025 korkomenojen kasvun ennustetaan olevan maltillista, koska sekä lyhyet että pitkät viitekorot ovat vielä hyvin alhaisella tasolla ja lyhyet korot ovat vielä negatiiviset.

Muut rahoitustulot ja rahoitusmenot

Muita rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2022 noin 21,5 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 20 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta. Muiden osinkotulojen saamiseen liittyy suurta epävarmuutta johtuen vielä osin pandemiatilanteesta, minkä vuoksi niitä on budjetoitu saatavaksi vain 0,5 milj. euroa vuonna 2022.

Lisäksi tuloja voi muodostua rahastojen saamista osingoista ja arvopaperien myyntivoitoista ja muista satunnaisista tuottoeristä. Näitä on budjetoitu vahinkorahaston osalta 0,5 milj. euroa vuodelle 2022.

Vuosien 2023 - 2025 aikana tulojen arvioidaan pysyvän ennallaan tai kasvavan lievästi, tosin arvostustasot osakemarkkinoilla ovat historiallisesti korkealla, mikä lisää ennusteen epävarmuutta.

Vahinkorahaston arvonkehityksen ja tuoton odotetaan olevan kuitenkin maltillinen ja noudattavan sijoitusperiaatteissa asetettua linjaa.

Muita rahoituskuluja arvioidaan taloussuunnitelmakaudella 2023 -2025 olevan noin 0,5 milj. euroa vuosittain. Vahinkorahaston osalta ei ole huomioitu mahdollisesti syntyviä vahinkoja, jotka saattavat tulla katetuksi rahastosta.

Vuosikate

Vuoden 2022 vuosikate on 38,8 milj. euroa, joka on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Kaupungin vuosikate arvioidaan heikentyvät taloussuunnitelmakauden aikana, mutta tilanne tarkentuu soteuudistukseen liittyvien laskelmien valmistuttua. Vuosikatteen olisi hyvä kattaa poistot, mutta tästä tasosta jäädään merkittävästi koko taloussuunnitelmakaudella.

Satunnaiset erät

Taloussuunnitelma sisältää 20 milj. euron kohdentamattoman satunnaisen tulotavoitteen vuosina 2023-2025. Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää merkittävien taseessa olevien omaisuuserien myyntiä. Tavoitteet ja erät tullaan arvioimaan uudelleen vuonna 2022.

Tilikauden yli-/alijäämä

Vuoden 2022 tilikauden alijäämäksi muodostuu -22,6 milj. euroa. Koko taloussuunnitelmakausi on alijäämäinen, mutta tämä johtuu vielä epäselvästä soteuudistuksen vaikutuksesta. Kokonaistilanne tullaan arvioimaan uudelleen vuoden 2022 aikana.

Investoinnit

Turun kaupungin toimintasuunnitelman mukaisesti bruttoinvestoinnit talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella tulevat olemaan 158,2 milj. euroa vuonna 2022, 237,9 milj. euroa vuonna 2023, 278,6 milj. euroa vuonna 2024 ja 278,5 milj. euroa vuonna 2025. Investointiosassa on huomioitu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirto kunnilta Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta.

Kaupungin investointimenojen määrärahat ovat suunnitelmakaudella 2022–2025 yhteensä 953,1 milj. euroa. Investointimenojen rahoitusosuudet ovat suunnitelmakaudella yhteensä 9,4 milj. euroa. Investointien omarahoitusosuudeksi jää yhteensä 943,7 milj. euroa.

Investointiosan pysyvien vastaavien myyntitulojen osuus vuodelle 2022 on 26,2 milj. euroa, josta myyntivoittotavoite on 19,2 milj. euroa. Suunnittelukaudella 2022–2025 luovutustuloja on budjetoitu yhteensä 107,2 milj. euroa ja myyntivoittoja 87,2 milj. euroa.

Taloudellisesti merkittäviä peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteita talousarviovuonna 2022 ovat koulu- ja päiväkotikiinteistöt. Merkittävimmät taloussuunnitelmakauden uudisrakennuskohteet ovat Konserttitalo ja TAITO-kampus.

Taloudellisesti ja strategisesti merkittäviä infrainvestointikohteita vuonna 2022 ovat muun muassa keskustan kehittämisen kärkihankkeisiin kuuluva Kauppatori, Turun ratapihat ja Kupittaan kaksoisraide ja yleisten alueiden infrainvestoinnit kiinteistökehityskohteisiin muun muassa Linnakaupunkiin.

Yksityiskohtaiset tila- ja infrainvestointiohjelmat löytyvät oheismateriaaleista 1 ja 2.

Rahoitus

Vuoden 2022 aikana jatketaan keskitettyä konsernirahoitusta eli antolainojen myöntämistä kaupungin tytäryhtiöille. Kaupungin antolainaus tytäryhtiöille säilyy tulevinakin vuosina korkealla tasolla erityisesti, jos kaupungin suuret kehityshankkeet rahoitetaan konsernin sisäisellä antolainauksella tulevina vuosina. Antolainojen myöntäminen tytäryhtiöille aiheuttaa sen, ettei kaupungin nettovelka kasva yhtä nopeasti kuin kaupungin bruttovelka.

Kassavarannon oletetaan olevan 10 - 50 milj. euron tasolla vuoden 2022 alussa, millä tasolla se pyritään myös pitämään vuoden 2022 aikana. Kassan tasoa on jouduttu ajamaan alas, koska suurin osa kaupungin käyttämistä pankeista on asettanut käyttötileilleen sakkokorkoja tietyn saldon ylittävältä osalta.

Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2022 alussa 750 - 800 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja n. 550 – 600 milj. euroa, lyhtyaikaisia lainoja (kuntatodistuksia) enintään 50 milj. euroa, henkilöstökassatalletuksia 30 - 35 milj. euroa ja yhtiöiden talletuksia 130 - 160 milj. euroa. Vuonna 2022 arvioidaan nostettavan pitkäaikaista lainaa enintään 220 milj. euroa ja lyhytaikaista lainaa enintään 50 milj. euroa.

Koko taloussuunnitelmakaudella eli vuosien 2022–2025 aikana kaupungin rahoitusaseman odotetaan säilyvän hyvänä ja kaupunki saa markkinoilta velkarahoitusta kustannustehokkaasti. Lisäksi kaupungin maksuvalmiutta turvaavat eri vastapuolien kanssa solmitut kuntatodistuslimiitin, joita voidaan tarvittaessa käyttää edullisena varainhankintakanavana.

Henkilöstö

Henkilöstö voimavarana -ohjelmassa pyritään selkiyttämään työnantajan sekä koko henkilöstön vastuuta siitä, minkälainen työpaikka Turun kaupunki on. Olemalla luotettava ja henkilöstön hyvinvointia lisäävä työpaikka luomme Turusta vetovoimaisen ja halutun työpaikan, josta ollaan ylpeitä.

Henkilöstö voimavarana -ohjelma on jaettu kolmeen selkeään painopistealueeseen:

1. Työ lisää hyvinvointi

2. Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus

3. Parempi johtaminen

Kuhunkin näistä painopistealueista on määritelty tavoitteet, keinot ja mittarit. Ohjelma on voimassa vuosina 2018-2021, ohjelman päivitys tehdään strategiatyön pohjalta. Palvelukokonaisuudet ja tarvittaessa palvelualueet valitsevat itselleen parhaiten soveltuvat kehittämiskohteet ja –keinot, jolla tavoitteisiin pyritään. Vuosi on liian lyhyt aika suurten muutosten tekemiseen, joten valitut toimenpiteet ja tavoitteet voivat olla voimassa useamman vuoden. Päivittämistä tehdään tarvittaessa ympäristön muutosten ja saavutettujen tulosten mukaan vuosittain

Ohjelman painopiste on itse työssä: kun työ on hyvää ja vastuut selkeitä, voivat työntekijätkin hyvin. Työn ja työympäristön muutos haastaa työn perusrakenteet ja asettaa henkilöstölle uusia vaatimuksia.  Myös esimiehille tarvitaan eväitä olla mahdollisimman ammattitaitoisia työnantajan edustajia ja edistetään yhtenäistä työnantajapolitiikkaa kaikissa palvelukokonaisuuksissa.

Henkilöstö voimavarana -ohjelma jalkautuu palvelusuunnitelmien kautta kiinteänä osana toiminnan järjestämistä. Lisäksi sitä edistetään mm. työhyvinvointiohjelman sekä osaamisen kehittämisen kautta. Tuki toiminalle tulee yhteisistä henkilöstöpalveluista keskitetysti, mutta palvelukokonaisuuksien tarpeet määrittelevät toteutustapoja. Henkilöstö voimavarana -ohjelman raportointi tapahtuu keskitetysti henkilöstöraportin osana kaupunkitasoisesti.

Pormestarin esittämät muutokset, lausekkeet ja alustavat pormestariohjelman toimenpiteet toimielinten ehdotuksiin:

Talousarvion lähtökohtana ovat olleet toimielinten syyskuussa tekemät ehdotukset toimintasuunnitelmista. Toimielimet antoivat toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä ehdotuksia talousarviolausekkeista ja nämä ehdotukset on nyt huomioitu pormestarin talousarvioesityksessä. Näiden lisäksi palvelukokonaisuuksien toimintasuunnitelmiin on lisätty alustavat pormestariohjelman toimenpiteet, joiden osalta valmistelu jatkuu vielä syksyn aikana ja mahdolliset tarkistukset tuodaan päätöksentekoon joulukuussa.

Toiminnallisten tavoitteiden täydennysten lisäksi pormestarin talousarvioesityksessä on tehty vähäinen määrä tarkistuksia toimielinten taloudellisiin tavoitteisiin.

Pormestarin talousarvioesitykseen sisältyvät täydennykset ja muutokset on eritelty kaupungin toimintasuunnitelmassa, mutta ne löytyvät myös oheismateriaaleista 8, 9 ja 10.

Toiminnan suunnittelu – toiminta- ja palvelusuunnitelmien valmistelu

Kaikki palvelukokonaisuudet ovat valmistelleet toimintasuunnitelman, johon on kirjattu sekä taloudelliset että toiminnan tavoitteet lautakuntien syyskuussa antamien talousarvioehdotusten mukaan.

Kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion sekä mahdollisten kaupunginhallituksen tarkennusten mukaan tehdään tarvittavat muutokset toimintasuunnitelmiin, jonka jälkeen viimeistellään palvelusuunnitelmat. Toimielinten tulee hyväksyä mahdolliset tarkennukset toimintasuunnitelmiin ja palvelusuunnitelmiin 16.12.2021 mennessä.

Pormestari antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja –suunnitelma) valmistelusta.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit (Pormestarin talousarvioesitys 2022) ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/talousarvio

Liite 1Turun kaupungin toimintasuunnitelma, vuoden 2022 talousarvio ja vuosien 2022-2025 taloussuunnitelma

Oheismateriaali 1Tilainvestointiohjelma 2022-2025

Oheismateriaali 2Infrainvestointiohjelma 2022-2025

Oheismateriaali 3Konserniyhteisöjen tuloskortit

Oheismateriaali 4Linkkikirjasto toimielinten talousarviopäätöksiin

Oheismateriaali 5Talousarvion noudattamista koskevat määräykset

Oheismateriaali 6Talousarvion esitysmateriaali

Oheismateriaali 7Talousarviolausekkeet

Oheismateriaali 8Alustavat pormestariohjelman toimenpiteet

Oheismateriaali 9Pormestarivalmistelussa hyväksytyt talousarviomuutokset

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää määrätä Turun kaupungin vuoden 2022

• tuloveroprosentiksi 19,50 %
• yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,15 %
• vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 0,45 %
• muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,10 %
• rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi 4,00 %.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että

• toimielinten vuoden 2022 talousarvio ja vuosien 2022-2025 taloussuunnitelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vahvistetaan liitteen 1 mukaisesti ja
• kaupunginhallitus valtuutetaan hyväksymään mahdolliset tarkistukset alustaviin pormestariohjelman toimenpiteisiin joulukuussa osana talousarvion toimeenpanoa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä talousjohtaja Valtteri Mikkola.