Hallintojohtaja Max Lönnqvist, työllisyysjohtaja Riitta Uitto ja talouspäällikkö Juhani Pärtty 30.9.2021:

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.6.2021 § 152 lautakuntien vuosien 2022–2025 taloussuunnitelman suunnitteluluvut. Kaupunginhallituksen alaisten kokonaisuuksien osalta suunnitteluluvut olivat:

Kaupunginhallitus      -74 200 000

Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet   -20 100 000

Kaupungin yhteiset toiminnot   25 000 000

Suunnittelulukujen jälkeen tulleiden organisaatiomuutosten ja toimintojen siirtojen johdosta kokonaisuudet ovat muuttuneet ja ovat nykyrakenteella:

Kaupunginhallitus, Konsernihallinto

Kaupungin yhteiset toiminnot

Työllisyyden palvelukokonaisuus

Suunnittelulukujen laskennassa ei voitu huomioida tulevia organisaatiomuutoksia ja henkilöstösiirtoja konsernihallintoon ja talousarvion suunnittelun lähtökohtana on ollut vuoden 2021 talousarvio muutoksineen ja tavoitteena on ollut pormestariohjelmaan kirjattu tavoite toimintakatteen 3,3 % noususta vuositasolla. Vuoden 2021 talousarvio ei ole täysin vertailukelpoinen, sillä henkilöstösiirtojen johdosta ainoastaan osa vuoden 2021 määrärahoista siirtyi konsernihallintoon.

Kaupunginhallituksen alaisten kokonaisuuksien lisäksi esitetään myös Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen, keskusvaalilautakunnan ja kaupunginvaltuuston talousarvioesitys.

Kaupunginhallitus, Konsernihallinto

Kaupunginhallituksen osalta toimintasuunnitelma (liite 1) sisältää:

1.kaupunginhallitukselle vuoden 2022 talousarvion ja kaupunginhallituksen alaisten yksiköiden työvoiman käyttösuunnitelman sekä taloussuunnitelman vuosille 2022–2025.

2.Vuosien 2022–2025 tärkeimmät toiminnan tavoitteet

3.kaupunginhallituksen investoinnit vuosille 2022–2025

Kaupunginhallituksen käyttötalouden talousarvioehdotuksen toimintakate (nettomeno) on -27 594 351 euroa. Verrattuna kuluvan talousarvioon, kasvua toimintakatteessa on 1,5 prosenttia. 1.6. voimaan tulleen uuden organisaation myötä konsernihallintoon siirrettiin toimialoilta henkilöstöä yhteisiin palveluihin. Henkilöiden osalta palkkamäärärahat siirrettiin vain loppuvuoden osalta, joten talousarvio 2021 ei ole täysin vertailukelpoinen ensi vuoden talousarvioesitykseen.

Merkittävimpiä muutoksia ovat järjestämistoiminnon palvelualueen käynnistyminen. Järjestämistoiminto tukee palvelukokonaisuuksien valmistelua palveluiden järjestämisessä. Järjestämistoiminnon tehtävänä on huolehtia kaupungin palvelujen kehittämisestä ja kaupunkitasoisista linjauksista tehtäväalueellaan.

Yhteisten palvelujen osalta kustannukset kasvavat erityisesti tilapalveluissa, missä koulujen ja päiväkotien väistötilakohteiden johdosta määrärahatarve kasvaa. Myös teknisen huollon toimintayksikön siirtyminen hyvinvoinnin palvelukokonaisuudesta nostaa kustannuksia 2,1 milj. euroa. It-palveluiden osalta kustannukset kasvavat SAP-järjestelmävaihdoksen johdosta, koska vanhasta järjestelmää ei saada lisenssejä irtisanottua ennen kuin kuluvan vuoden tilinpäätös on valmistunut. Myös etätyön mahdollistavien Microsoft 365-lisenssien kustannusten siirtyminen investoinneista käyttötalouteen nostaa kustannustasoa vuoden 2021 tasosta.

Talouspalvelujen osalta kustannukset kasvavat Sarastian ostopalveluiden myötä. Ostoprosessin tehostaminen on viivästynyt järjestelmävaihtoon liittyneiden ongelmien myötä ja siihen liittyen kustannukset tulevat kasvamaan.

Henkilöstöpalvelujen osalta nettotulos heikkenee vuoden 2021 tasosta. Muutos johtuu sisäisen laskutuksen muutosten myötä ja tulot tullaan kirjaamaan vasta talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä.

Toiminnan tavoitteiden osalta toimintasuunnitelman sisältö noudattaa syksyllä hyväksyttyä pormestariohjelmaa. Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteet konsernihallinnon toimintaa koskevien pormestariohjelman tavoitteiden osalta. Pormestariohjelman toimeenpanon suunnittelua jatketaan syksyn 2021 aikana ja tavoitteena on päivittää toimeenpano pormestarin talousarvioesityksen yhteyteen. Kärkihankkeiden toimintasuunnitelmat ovat konsernihallinnon toimintasuunnitelman liitteenä (liite 2).

Kaupunginhallituksen bruttoinvestointeja on yhteensä 10 150 000 euroa. Investoinneista 1,5 miljoonaa euroa liittyy It-palvelukehitykseen, 3,6 miljoonaa euroa tukiprosessien kehittämiseen, 1,6 miljoonaa euroa digitaalisten palvelujen kehittämiseen, 1,2 miljoonaa euroa järjestämistoiminnon investointeihin sekä 2,0 miljoonaa euroa palvelukokonaisuuksien it-investointeihin.

Suunnitelmavuosien nettoinvestoinnit ovat jatkovuosien 2023-2025 osalta 10,2 milj. euroa.

Kaupunginhallitus, Työllisyyden palvelukokonaisuus

Työllisyyden palvelukokonaisuuden käyttötalouden talousarvioehdotuksen toimintakate (nettomeno) on -36 600 000 euroa. Verrattuna kuluvan talousarvioon, kasvua toimintakatteessa on 7,4 prosenttia. Menojen kasvu selittyy työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatun määrärahan nousupaineella, sillä koronapandemia on nostanut pitkäaikaistyöttömien määrää ja vuoden 2021 talousarvio budjetoitiin erittäin tavoitteelliseksi sopeuttamisohjelman mukaisesti ja oletuksella, että koronapandemia hellittää syksyn 2020 jälkeen.

Työllisyyden palvelukokonaisuuden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia työllistymistä tukevien palveluiden ja toimenpiteiden avulla. Tavoitteena on myös hillitä työttömyydestä yhteiskunnalle, niin kaupungille kuin valtiollekin, aiheutuvia kustannuksia. Työllisyyspalveluissa on tapahtunut ja lähivuosina tapahtuu muutoksia. Kaupungin organisaatiouudistuksessa konsernihallinnon työllisyyspalvelukeskuksesta muodostettiin työllisyyden palvelukokonaisuus.

Covid-19 –epidemian vaikutus työttömyyteen

Turussa työttömyys on ennen covid 19 –epidemiaa ollut laskusuuntainen ja pitkäaikaistyöttömyyskin väheni. Epidemian myötä yhteiskunta lähes suljettiin, mikä muutti kehityksen suuntaa lisäten työttömien ja lomautettujen määrää. Tarve tukityöllistämiseen ja kuntouttaviin palveluihin onkin kasvava. Koronan kustannusvaikutukset Turun kaupungille näkyivät työllisyysmäärärahan käytön hidastumisena ja työmarkkinatuen kuntaosuuden nousuna. Henkilöt, joiden työssäoloehto ei ehtinyt täyttymään tai joiden palvelu loppui, siirtyivät Kela-listalle kuten myös työmarkkinatukea aiemmin saaneet yrittäjät, joiden päätoiminen yritystoiminta on päättynyt koronaepidemian seurauksena. Vuonna 2020 koronan vaikutukset työmarkkinatuen nousuun olivat noin 2 miljoonan euron luokkaa edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2021 arvioidaan työmarkkinatukimaksujen nousevan vielä noin 1 miljoonalla eurolla. Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa nousua vielä jonkin aikaa, mikä lisää kaupungin työmarkkinatukimenoja. Samanaikaisesti työllistämisen keinoja, kuten kuntouttava työtoimintaa ja tukityöllistämistä pystyttiin käyttämään aiempaa vähemmän. Kokonaisuudessaan työllisyyspalvelut on pysynyt talousarviossa. Vuoden 2022 talousarviossa on varauduttu muutoksiin, työmarkkinatukimenojen nousuun ja keskeisten työllistämiskeinojen rahoittamiseen työmarkkinatukimenojen hillitsemiseksi.

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu ja pohjoismainen palvelumalli

Työllisyyden palvelurakennetta uudistetaan osana hallitusohjelmaa. Maaliskuussa alkanut työllisyyden edistämisen kuntakokeilu valmistaa työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoon kuntiin. Tämä tapahtuu kolmivaiheisesti: työllisyyden kuntakokeilut, pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee voimaan vapun jälkeen 2022, järjestämisvastuun siirtäminen valtiolta kunnille syksyllä 2024.

Työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet.

Kuntakokeilu on kasvattanut työllisyyspalveluiden asiakasmäärää. Vaikeasti työllistyvien asiakasmäärän kasvaessa myös palvelutarve kasvaa. Taloudellinen tavoite on pienentää työmarkkinatuen kuntaosuutta ja kannustaa työttömiä työllistymään ja/tai siirtymään työllistymistä edistäviin palveluihin ennen varsinaista työllistymistä. Toimenpiteillä on positiivinen vaikutus turkulaisten hyvinvointiin, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden lisääminen, sote-palveluiden tarpeen vähentäminen. Vaikutus näkyy myös verotulojen kasvuna.

Kaupunginhallitus, Kaupungin yhteiset toiminnot

Kaupunginhallitus, kaupungin yhteiset toiminnot kokonaisuus sisältää kaupungin omarahoitusosuuksien, omaisuuden hallinnan ja kaupunkitasoisten erien käyttötalousosan ja investointiosan talousarviomäärärahaehdotukset vuodelle 2022. Suunnitteluluvun laskennassa ei ole voitu huomioida vuoden 2021 organisaatiomuutoksia.

Kaupunginhallituksen, kaupungin yhteisten toimintojen talousarvioehdotus käyttötalouden toimintakatteeksi (nettomeno) vuodelle 2022 on 7,7 milj. euroa. Verrattuna talousarvio 2021 toimintakatteeseen kasvua on 2,7 milj. euroa. Vuoden 2021 talousarvio sisälsi hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen sopeutustavoitteet (yhteensä 12,4 milj. euroa), mitkä jätettiin talousarvion hyväksymisen yhteydessä kohdentamatta. Näiden erien lisäksi vuoden 2021 talousarvio sisältää keskitetyn palkkavarauksen 9,5 milj. euroa, joka jaetaan palvelukokonaisuuksille syksyn 2021 aikana. Reaalinen toimintakatteen muutos vuodelle 2022 on 0,2 milj. euroa parempi, mitä vuoden 2021 oikaistu talousarvio.

Kaupungin yhteiset toiminnot, omarahoitusosuuksien talousarvioehdotuksen toimintakate (nettomeno) vuodelle 2022 on 19,771 milj. euroa. Verrattuna talousarvio 2021 toimintakatteeseen nettomenot pienenevät 0,5 milj. euroa johtuen eläkemenoperusteisten eläkemenojen osuuden laskusta 0,9 milj. euroa ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen väestömäärään perustuvasta laskennasta kasvua 0,4 milj. euroa.

Kaupungin yhteiset toiminnot, kaupunkitasoisten erien talousarvioehdotuksen toimintakate (nettomeno) vuodelle 2022 on 12,9 milj. euroa. Verrattuna talousarvio 2021 toimintakatteeseen nettomenot kasvavat 2,7 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen johtuu edelliseen talousarvioon tehdyistä keskitetyistä kaupunkitasoisista talousarviovähennyksistä ja palkkavarauksista.

Kaupungin yhteiset toiminnot, omaisuuden hallinnan talousarviomäärärahaehdotukseen sisältyy kaupunkiympäristön rakennuttamiseen liittyvät infran, tilojen ja kiinteän omaisuuden hankinnan ja pysyvien vastaavien myynteihin liittyvät käyttötalouden ja investointien määrärahat vuodelle 2022. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelmaan on lisätty kaupunginhallituksen palvelutilaus, mikä pitää sisällään talousarviomäärärahan kohdistamisen kaupunginhallituksen omaisuudenhallinnan tulosyksiköiltä (1602 KH/Maaomaisuus, 1603 KH/Tilaomaisuus, 1604 KH/Infraomaisuus) kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudelle. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus vastaa edellä mainittujen kokonaisuuksien toteutuksesta ja raportoinnista. Kaupungin yhteiset, omaisuuden hallinnan talousarviomäärärahoihin sisältyy lisäksi kaupungin osakkeiden ja osuuksien hankintaan liittyvät investointimäärärahat, joiden toteutuksesta ja raportoinnista vastaa konsernihallinto.

Kaupungin yhteiset toiminnot, omaisuuden hallinnan talousarvioehdotuksen toimintakate (nettotulo) vuodelle 2022 on 25,0 milj. euroa. Vuoteen 2021 verrattuna nettotulot laskevat 0,4 milj. Euroa. Pysyvien vastaavien myyntitulotavoite vuodelle 2022 on 23,7 milj. euroa, josta myyntivoittotavoite on 19,2 milj. euroa. Maankäyttösopimustulojen tavoite vuodelle 2022 on 8,2 milj. euroa. Pilaantuneiden tonttimaiden kunnostuskustannuksiin on varattu vuodelle 2022 yhteensä 2,4 milj. euroa.

Talousarvioehdotuksen investointimenot ovat 136,2 milj. euroa, joka jakautuu infrainvestointeihin 78,4 milj. euroa, tilainvestointeihin 42,3 milj. euroa, kiinteän omaisuuden hankintaan 3,5 milj. euroa ja osakkeiden hankintaan 11,953 milj. euroa. Vuoteen 2021 verrattuna investointimenot laskevat 3,1 milj. euroa. Talousarvioehdotukseen sisältyy 2,8 milj. euroa rahoitusosuuksia, joita vuoden 2021 talousarvioon ei sisältynyt. Pysyvien vastaavien myyntitulojen talousarvioehdotus vuodelle 2022 on 23,7 milj. euroa, joka on 9,0 milj. euroa alempi verrattuna vuoden 2021 talousarviotavoitteeseen. Vuoden 2021 myyntitavoitteessa oli mukana rajoituksista vapautuneet tontit kaupungin tytäryhtiölle 9,0 milj. euroa.

Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto hyväksyi toukokuussa investointiohjelmien priorisoinnit ja lähtökohdat (Khkeh 24.5.2021§ 40). Suunnitteluluvut investointimäärärahoista päätettiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa (14.6.2021 § 152). Osa vuoden 2022 infrahankkeiden määrärahoista hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa vuonna 2021, jotta kyseessä olevien hankkeiden toteutussuunnittelu ja tutkimukset kyetään käynnistämään kuluvan talousarviovuoden aikana ja rakentamisen kilpailutukset voidaan käynnistää tarvittaessa heti seuraavan vuoden alussa (Kv 14.6.2021 § 153).

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa infrainvestointimenojen suunnitteluluvuksi 76 856 500 euroa. Tämä jälkeen kiinteistökehityshankkeiden ja kärkihankkeiden kaava-ajoitusten muutokset ja vaikutukset infrainvestointiohjelmaan on sovitettu yhteen. Kaupunkiympäristön infrainvestointeihin esitetään yhteensä 78,4 milj. euroa vuonna 2022, joka ylittää suunnitteluluvun 1,5 milj. euroa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa toimitilainvestointimenojen vuoden 2022 suunnitteluluvuksi 50 175 314 euroa. Toimitilainvestointeihin esitetään vuonna 2022 yhteensä 42,3 milj. euroa. Investointiohjelmissa on esitetty myös konserniyhtiöiden tai vuokrahankkeina toteutettavat kohteet, mutta nämä eivät ole edellä mainitussa summassa mukana.

Kaupunkiympäristölautakunta on lähettänyt kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelman vuosille 2022-2025, kaavoitusohjelman, infrainvestointiohjelman ja tilainvestointiohjelman edelleen kaupunginhallitukselle.

Henkilöstö

Kaupunginhallituksen alaisten yksiköiden työvoiman tarve on vuonna 2022 ennakoitu 735,6 henkilötyövuodeksi siten, että konsernihallinnon kokonaisuuksista johdon tuen osuus on 65,8 henkilötyövuotta, yhteisten palveluiden osuus 568,8 henkilötyövuotta ja järjestämistoiminnon osuus 40,7 henkilötyövuotta.

Lukujen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä toteutetut henkilöstösiirrot, joista vuoden 2021 aikana siirretyn henkilöstön osalta henkilötyövoiman toteumatiedot jakautuvat alkuvuoden osalta henkilötasolla toimialoilla ennen henkilöiden siirtymistä konsernihallintoon.

Palvelukeskusten osalta toteumaluvun vertailtavuuteen alkuvuoden osalta vaikuttavat Matkailun palvelukeskuksen sekä Työllisyyspalvelukeskuksen henkilöstö. Henkilöstösiirtojen vaikutusten lisäksi talousarvioehdotuksen 2022 htv-luvun kehitykseen vaikuttaa pääosin kaupungin kärkihankkeiden määräaikainen hankehenkilöstö. Henkilöstösiirtojen vaikutuksen ennakoidaan tasaantuvan ja henkilöstön työpanoksen kohdistuvan sote-uudistuksen valmisteluun.

Kaupunginhallitukseen nähden sitovina esitetään toimintamenot ja toimintatulot. Nettositovuus tarkoittaa, että toimintakate (toimintatuottojen ja –kulujen erotus) on sitova kaupunginhallitukseen nähden. Kaupunginvaltuuston nähden esitetään sitovuustasoksi kaupunginhallitus toimielimenä.

Kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä esitys mahdollisista kaupunginhallituksen päätettävistä määrähaoista ja pormestariston vieraanvaraisuuteen varattujen määrärahojen käytöstä.