Asiantuntijalääkäri Katariina Kauniskangas, ylilääkäri Päivi-Leena Honkinen, ylihoitaja Jaana Piispanen 21.9.2021:

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 51 § mukaan kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän hoidon tarpeen arvion tulee toteutua viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen. Lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Turun kaupungin terveysasemapalvelut ovat tällä hetkellä ajautuneet tilanteeseen, jossa terveydenhuoltolain mukainen yhteydensaanti ei toteudu kaikilta osin, jolloin myöskään hoitoonpääsy ei toteudu lain velvoitteiden mukaisesti.

Terveysasematoiminnan vaikea nykytilanne Turussa ei ole pelkästään koronapandemian aiheuttamaa, vaikka koronapandemia onkin nyt laukaissut tilanteen nopean heikkenemisen. Vuosien varrella on toteutettu useita eri kehittämistoimia, joiden yhteenveto on taulukossa 1.

Taulukko 1. Terveysasematoimintojen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä vv. 2014-2021.

Suurin osa tähänastisista kehittämistoimista on jäänyt normaalikäytännöiksi, mutta toiveikkuudesta huolimatta niillä ei ole saatu täysin riittävää vaikutusta, jotta hoitoonpääsy olisi toteutunut tavoitteiden mukaisesti 3–4 viikon sisällä kaikilla terveysasemilla. Syitä on varmasti monia: kehittämistoimet ovat vaikuttaneet liian pienesti, vain johonkin yksittäiseen prosessin osaan, tai sitten varsinaiseen juurisyyhyn ei ole päästy vaikuttamaan. Yksi merkittävä ongelma kaikkina vuosina on ollut terveysasemalääkärien verrattain suuri vaihtuvuus ja rekrytoinnin ongelmat. Yksi juurisyy on ollut terveysasemien riittävä resursointi. Tätä on korjattu mm. vuoden 2018 henkilöstösuunnitelmassa ja edelleen vuoden 2020 henkilöstösuunnitelmassa. Näistä jälkimmäisen vaikutukset eivät ehtineet toteutua ennen koronapandemiaa, ja pandemian aikana puolestaan on jouduttu kamppailemaan henkilöstön saatavuusongelmien kanssa.

Terveysasemilla terveyshyötymallin mukainen tiimimallinen toiminta (sopeuttamisohjelman toimenpide 17) oli juuri käynnistymässä, kun maailmanlaajuinen koronapandemia keskeytti monet kiireettömät toimet ja vaikutti laajasti myös terveysasemien toimintaan maaliskuusta 2020 alkaen. Merkittävää osaa niistä velvoitteista, joita pandemian hoitaminen on vaatinut kaupungin perustason toiminnalta, on sen jälkeen toteuttanut nimenomaan terveysasemilta saatava henkilökunta. Pandemian hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi käynnissä olleet toimet (kuten koronarokotukset, jäljitystoiminta, testaus esim. koronabussissa, korona- ja rokotuspuhelinlinjat sekä koronaan sairastuneiden voinnin seuranta) ovat tämän vuoksi verottaneet terveysasemien henkilökuntaa koko puolitoistavuotisen pandemian ajan, mikä on haitannut kaikkien kehittämistoimenpiteiden etenemistä.

Myös koronapandemian aiheuttama hoitovelka näkyy edelleen lähes kaikkialla terveyspalveluiden toiminnoissa. Terveysasematoiminnassa hoitovelan suuruusluokkaa kuvaa terveysasemakäyntien lukumäärän pieneneminen:

-Vuoden 2020 aikana terveysasemakäyntejä toteutui 23,7 % vähemmän kuin vuoden 2019 aikana (60 662 käyntiä vähemmän)

-Vuoden 2021 ensimmäisen alkupuolen aikana terveysasemakäyntejä toteutui 27,9 % vähemmän kuin vuoden 2019 ensimmäisen alkupuoliskon aikana (33 260 käyntiä vähemmän).

Kertyneen hoitovelan voidaan tämän perusteella arvioida vastaavan noin neljännestä aiemmin toteutuneesta terveysasematoiminnasta. Vaikka yhtälö ei ole näin suoraviivainen – esimerkiksi hoitovelka ei ole mitattavissa pelkästään käynteinä, koska osa asioista on voinut hoitua muulla tavoin – luvut kuvaavat silti hyvin ongelman suuruusluokkaa.

Vallitseva tilanne on ajanut terveysasemat vaikeaan kierteeseen: kilpailu työvoimasta on merkittävästi lisääntynyt aiemmasta, mikä on aiheuttanut henkilöstön siirtymistä terveysasemilta muihin työpaikkoihin. Tämä on johtanut terveysasemilla työskentelevän henkilöstön työkuorman lisääntymiseen ja työskentelyolosuhteiden heikentymiseen, mikä edelleen on kiihdyttänyt työntekijävuotoa muualle. Toiminnan kehittämiseksi ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi suunniteltuja sopeuttamisohjelman mukaisia toimenpiteitä on vaikean tilanteen vuoksi voitu ottaa käyttöön vain hyvin vähäisessä määrin. Myös vastaanottoaikoja on ollut tarjottavissa aiempaa vähemmän, kun työntekijöitä puuttuu ja kun työntekijöiden aikaa on kulunut tavallista enemmän muuhun kuin suoraan potilastyöhön.

Samanaikaisesti myös yhteydenottojen määrä terveysasemille on lisääntynyt merkittävästi: pääosin pandemiaan liittyvien yhteydenottojen takia (rokotuslinja, koronalinja), mutta osin myös siitä syystä, että puheluihin ei ole pystytty vastaamaan, jolloin asiakkaat joutuvat soittamaan uudelleen samassa asiassa. Jos hoidon tarpeen arvion perusteella hoitajan tai lääkärin vastaanotto on tarpeen, vastaanottoaikaa ei ole ollut helposti löydettävissä, mikä on entisestään pidentänyt yhteydenottoon käytettyä aikaa. Näin ollen käytettävissä olevien ajanvarausaikojen vähyys lisää puheluruuhkaa entisestään.

Kuvio 1. Terveysasemien puhelinlinjalle tulevien puheluiden määrä hoitajaa kohden päivässä vuosina 2019–2021

Kuvio 2. Eri puhelinlinjoille tulevien puheluiden määrät elokuussa 2021

Terveysasemien vaikeaan nykytilanteeseen ovat reagoineet niin asiakkaat, media, henkilöstön edustajat kuin valvova viranomainenkin. Tilannetta on tähän mennessä korjattu mm. perustamalla lisähenkilöstön tilapäisiä vakansseja puhelintyöhön ja rokotustoimintaan, kehittämällä robotiikkaa koronatoimien käyttöön puheluiden määrän vähentämiseksi sekä hankkimalla lisähenkilöstöä rokotustoimintaan ja lääkäriresurssia olemassa olevan puitesopimuksen mukaiseen jononpurkuun. Nämä toimet eivät ole osoittautuneet riittäviksi. Tilanteen korjaamiseksi onkin tarpeen toteuttaa nopeita toimenpiteitä, jotta lakisääteinen terveyskeskuksen yhteyden saaminen ja hoitoonpääsy toteutuvat terveydenhuoltolain 51 §:n edellyttämällä tavalla.

Suunnitelma terveysasematoiminnan hoitoonpääsyn parantamiseksi

Jotta korjaustoimilla voidaan pitkäkestoisesti vaikuttaa turkulaisten hoitoonpääsyyn, toimenpiteiden tulee kohdistua myös ennen kaikkea työntekijöiden kokemaan työn hallintaan, joka puolestaan näkyy suoraan asiakkaille tarjottavassa hoidossa. Vaikka tähän on pyritty vaikuttamaan, tämänhetkisessä vaikeassa tilanteessa tulee asettaa entistä selkeämpi työhyvinvoinnin lisäämisen tavoite. Jos työntekijät eivät voi työssään hyvin, riski lisääntyy sille, että he hakeutuvat ennen pitkää muualle, tai vaihtoehtoisesti heidän motivaationsa tehdä työtä laadukkaasti kärsii oleellisesti.

Jos työntekijöitä ei ole, myöskään palveluita ei ole. Tällöin koko oman tuotannon perusta ja olemassaolon oikeutus on vaakalaudalla. Ensisijaisten toimenpiteiden tulisikin keskittyä työn hallinnan parantamiseen kaikilla työntekijäryhmillä, jotta työntekijävuoto saadaan pysäytettyä. Tämän toteutumiseksi työ on saatava rullaamaan ja kasautunut kysyntä hoitumaan muutamalla tukitoimenpiteellä, joilla poistetaan oleellisimmat tukokset, puheluruuhka ja hoitovelasta ja työntekijävajauksesta johtuva hoidon saatavuuden vajaus. Osassa tukitoimenpiteitä tarve on ensiapuluonteinen ja todennäköisesti myös väliaikainen.

Suunnitelmassa terveysasematoiminnan hoitoonpääsyn parantamiseksi on kolme keskeistä tavoitetta, joissa on useita toimenpide-ehdotuksia.

Tavoite 1: Saatavuuden parantuminen.

Kasautuneen kysynnän ja jonokierteen purkaminen ei tule onnistumaan omilla tehostamistoimenpiteillä, eikä tämänhetkinen työntekijämäärä riitä tehostamaan toimintaa, koska työvoiman saatavuus omaan toimintaan on tällä hetkellä vaikeaa, osin myös huonon julkisuuskuvan takia. Saatavuuden parantumisen toimenpide on ensiapuluonteinen ja todennäköisesti väliaikainen.

Tavoitteen toteutumiseksi ehdotetaan:

a)puhelinkontaktien ja hoidon tarpeen arviointien lisähankintaa, jotta terveydenhuoltolain mukainen välitön yhteydensaanti toteutuu;

b)terveysasemien vastaanottokäyntien määräaikaista lisähankintaa, jotta hoitoonpääsy toteutuu. Hankintaa toteutettaisiin ottamalla täysimittaisesti käyttöön voimassa oleva jononpurkutyön puitesopimus Pihlajalinnan kanssa, hankkimalla kilpailutettavalla puitesopimuksella lääkäri- ja hoitajakäyntejä ostopalveluina, sekä hankkimalla vuoden 2022 puolella terveysasemakäyntejä palvelusetelillä oman palvelutuotannon rinnalle, jos edelleen hoitoonpääsyaika jää tavoitteesta;

c)lääkereseptien uusintojen hankintaa oman tuotannon rinnalle, jotta suoraan potilastyöhön vapautuisi lisää aikaa.

d)koronapandemian aikana tehty paljon vaikuttavaa työtä epidemian hallitsemiseksi. Turussa on kehitetty nopealla aikataululla digitaalisia palveluja, joilla on voitu helpottaa terveydenhuollon kuormitusta. Käyttäjämäärien mukaan on havaittavissa, että tämänkaltaisille uusille palveluille on tarvetta. Uudet digitaaliset palvelut ja perinteinen terveydenhuolto eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Digitaalinen palvelu mahdollistaa vapautuvien resurssien kohdentamista mm. haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja sinne missä tarve on suurinta. Muiden kehittämistoimenpiteiden rinnalla tulee käynnistää kilpailutus terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttöön ottamiseksi terveyspalveluissa.

Tavoitteen 1 toimenpiteiden yhteenlaskettu kustannusarvio vuosille 2021–2022 on 4,54 M€. Kustannukset kohdentuvat koronapandemian aiheuttamaan hoitovelkaan. Suomen hallitus on luvannut hoitovelan hoitoon valtionosuutta, joka toteutuessaan oletettavasti kattaisi nämä kustannukset.

Tavoite 2. Työn hallinnan ja työhyvinvoinnin parantuminen kaikilla työntekijäryhmillä.

Tavoitteen toteutumiseksi ehdotetaan:

a)On välttämätöntä pitää kiinni omasta osaavasta henkilökunnasta ja tehostaa rekrytointia. Keinoina tähän on johtamisen ja työprosessien arviointi sekä näihin liittyvien tarvittavien toimenpiteiden toteutus. Näillä keinoilla on välitön vaikutus henkilöstön työnhallintaan ja työn mielekkyyden kokemukseen. Nämä keinot myös edesauttavat vakanssien täyttöä sekä sijaishankintaa. Nämä nivoutuvat terveyspalveluiden palvelualueen, mutta myös hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden tavoitteisiin ja suunnitelmiin vuodelle 2022.

b)työnjaon ja lähijohtamisen tavoitteiden uudelleentarkastelua, jotta työnjako olisi tarkoituksenmukainen, suoraan potilastyöhön vapautuisi enemmän aikaa ja lähijohto pystyisi nykyistä paremmin tukemaan työntekijöitä. Sisältää terveysasematoiminnan avustavien roolien rekrytointia (muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilöstö), lähijohtamisen vahvistamista tarvittavalla lisäpanostuksella, yhtenäisten lähijohtamismenetelmien kouluttamista ja käyttöönottoa (ml. tiedolla johtaminen) sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän vahvistamista;

c)työn prosessien uudelleentarkastelua, jotta sovitut käytännöt toteutuvat yhtenäisesti ja suoraan potilastyöhön vapautuisi enemmän aikaa. Sisältää tiimityömallin toteuttamisen vahvistamista ja helpottamista, hoitokäytäntöjen yhtenäisten kriteerien ja toimintamallien laatimista sekä prosesseissa tapahtuvan hukan minimoimista yhdessä työntekijöiden kanssa; sekä

d)työhyvinvoinnin parantumista ensisijaiseksi toimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi, jotta työn pito- ja vetovoimatekijöitä voidaan vahvistaa ja työssä jaksamista parantaa. Sisältää perehdytys- ja sparrausohjelman sekä osaamisen ohjelman kaikille työntekijöille, hyvästä työstä palkitsevan kannustinmallin suunnittelemisen sekä työaikajoustojen tarkastelun.

Tavoitteen 2 toimenpiteiden kustannusarvio vuosille 2021–2022 on 0,42 M€, josta osa (noin 25 %) sisältyy vuoden 2022 talousarvioehdotukseen.

Tavoite 3. Muun kehittämisen jatkaminen sopeuttamisohjelman mukaisesti.

Kaupungin sopeuttamisohjelmassa hyväksyttyjen ja jo aloitettujen toimenpiteiden edistämistä jatketaan, ja tavoitteeseen lisätään pormestariohjelman mukaisten tavoitteiden sekä sote-uudistuksen tavoitteiden edistäminen.

Tavoitteeseen sisältyvät seuraavat kokonaisuudet:

a)Vaikuttavuuden ja laadun elementtien vahvistaminen

-Hoidon jatkuvuuden vahvistaminen (pormestariohjelmassa ”omalääkäriyden vahvistaminen” sekä ”paljon palveluita käyttävien tunnistaminen, yksilöllinen hoitosuunnitelma ja omalääkäritiimi”)

-Sopeuttamisohjelman toimenpiteen 17 mukaiset toimet: terveysasemien toimintamalliuudistus ja konseptiuudistus

b)Palvelun tuottamisen tapojen ja palveluverkon tarkastelu

-Sopeuttamisohjelman toimenpiteen 33 mukaiset toimet: uuden rahoitus- ja järjestämistavan [tuottamistavan] pilotti, palveluverkkoselvitys, digivastaanotto

-Pormestariohjelman mukaiset toimet: hallittu sote-siirtymä, palvelun laadun määrittely ja tuottamisen tavat, selvitys ruotsinkielisten palveluiden saattamisesta yhteen kokonaisuuteen.

Tavoitteen 3 toimenpiteiden kustannukset sisältyvät vuoden 2022 talousarvioehdotukseen. Terveysasemien hoitoon pääsyn parantamisen toimenpidesuunnitelmaa seurataan säännöllisesti lautakunnan kokouksissa.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa 22.9.2021:

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää

•hyväksyä toimenpidesuunnitelman ja siitä syntyvät lisäkustannukset vuosille 2021–2022 siten, että toimenpidesuunnitelman kokonaiskustannus on 4,84M€ ja

ovuonna 2021 lisämäärärahatarve on noin 0,84M€ ja

ovuoden 2022 talousarvioesitykseen lisätään toimenpidesuunnitelman mukaisesti käytettäväksi 4M€

oja esittää edelleen kaupunginhallitukselle syntyvät lisäkustannukset hyväksyttäväksi

•minikilpailutuksen käynnistämisestä, jolla hankitaan lääkäri- ja hoitajavastaanottoja ja puhelinpalveluita hoitovelan hoitoon vuoden 2021 aikana

•käynnistää kilpailutuksen digitaalisten palveluiden käyttöön ottamiseksi

•käynnistää palvelusetelin käyttöönoton valmistelut terveysasemakäyntien hankkimiseksi oman palvelutuotannon rinnalle vuoden 2022 alusta.