Elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi ja maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi:

Taustaa ja aikaisemmat päätökset

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion yhteydessä Turun keskustan kehittäminen kärkihankkeen asettamisesta. Päätöksessä linjattiin, että kehittämisen painopiste tulee olla kaupallisen ja historiallisen keskustan sekä jokirantojen muodostamassa ydinalueessa. Keskustan kehittymisen tukevia toimenpiteitä päätettiin tutkia myös keskustaan rajoittuvien uudistuvien alueiden, kuten Tiedepuiston ja Aninkaisten, sekä koko Aurajokirannan, Sataman ja Linnakaupungin alueilla.

Kaupunginhallitus toimeenpani kaupunginvaltuuston päätöksen käynnistämällä hankkeen toukokuussa 2016 (kh 2.5.2016 § 177). Kärkihankkeessa tuotettu Keskustavisio 2050 esiteltiin kaupunginhallitukselle elokuussa 2017.

Kaupunginvaltuusto päätti (kv 14.5.2018 § 92) toukokuussa 2018, että keskustan kehittämisen kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa. Lisäksi se hyväksyi seuraavat keskustan kehittämisen tavoitteet:

• Saavutettava ja helposti kuljettava: Turun keskusta on kaikkien yhteisenä kaupunginosana saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen, ja sen liikkumisympäristön ilme on esimerkillisen viihtyisä ja vetovoimainen ympäri vuoden.
• Kaupallisesti houkutteleva: Turun keskusta on Läntisen Suomen tärkein ja pohjoisen Itämeren kiinnostavin talouden, kaupan ja työssäkäynnin keskittymä.
• Viihtyisä ja elävä kohtaamisten keskusta: Turun keskusta on eurooppalainen asumisen, kulttuurin ja matkailun keskittymä, joka sykkii elämää ympäri vuoden.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti keskustan kehittämisen kymmenestä ensimmäisestä toimenpiteestä, joilla kärkihanketta toteutetaan. Kauppahallin korttelin kehittämissuunnitelma on yksi toimenpiteistä. Keskustan kärkihankkeen toteuttamissuunnitelma ja mittarit hyväksyttiin kaupunginhallituksessa elokuussa 2018 (kh 13.8.2018 § 288). Päätöksen mukaisesti Kauppahallin korttelista laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma korttelin potentiaalin hyödyntämiseksi ja monipuolisten toimintojen mahdollistamiseksi. Kehittämissuunnitelman toteutumista edistetään kumppanuuksin. Lisäksi korttelin kehittämistä koskeva suunnitelma kytketään osaksi keskustan kaupallisen konseptin kehittämisen kokonaisuutta.

Toisena toimenpiteenä päätettiin innovaatiokilpailun järjestämisestä ja tätä kautta kumppanuuksien hyödyntämisestä toimeenpanon välineinä. Kaupunginhallitus päätti 11.5.2020 § 208 Sytytä Turku -keskustan kehittämiskilpailun tavoitteista, kilpailumallista, toteutustavasta ja että sarjojen lopulliset voittajat päättää kaupunginhallitus.

Sytytä Turku -kilpailu toteutettiin 19.8.2020 – 1.2.2021. Kilpailun tavoitteena oli löytää kaupungille kehittämispanostuksiin valmiita kumppaneita ja toteuttamiskelpoisia konkreettisia ehdotuksia keskusta-alueen elävöittämiseksi keskustavision mukaiseen suuntaan vastaten yhteen tai useampaan keskustavisiossa määritellyistä päätavoitteista. Lisäksi arvioinnin perusteena oli ehdotusten innovatiivisuus ja kumppanuusmalli.

Sytytä Turku kilpailuraportti löytyy osoitteesta https://www.turku.fi/sytytaturku.

Kaupunginhallitus päätti 1.2.2021 § 33 Sytytä Turku -kilpailun voittajat. Yksi voittajista oli kumppanuudella toteutettava JKMM Arkkitehdit Oy:n laatima ehdotus Turun kauppahallinkortteli 2026. Samalla päätettiin, että kumppanuudesta tullaan laatimaan innovaatiokumppanuussopimus, joka tuodaan erillisenä päätöksentekoon. Samassa yhteydessä tuodaan korttelikokonaisuuteen liittyvät kaupungin strategiset kehittämistavoitteet päätettäväksi.

Kauppahallin korttelin kehittäminen ja kehittämisen potentiaali

Kauppahallin kortteli muodostuu kuudesta tontista rajautuen Aurakatuun, Linnankatuun, Kristiinankatuun ja Eerikinkatuun (ks. liite 1, kartta). Korttelissa on voimassa kolme eri kaavaa. Tonttien 3, 4 ja 15 osalta on voimassa kaava vuodelta 1897 (1/1897) ja sekä rakennusjärjestys vuodelta 1964 (Rakj 1964 51§). Tonttien 13 ja 14 osalta on voimassa asemakaava 30/1996. Tontin 16 osalta voimassa on asemakaava 1/1978. Tontin 16 osalta käynnissä on asemakaavan muutosprosessi. Korttelin tonttien omistus on jakaantunut eri kiinteistönomistajien kesken. Korttelin kiinteistöistä kaksi, tontit 15 ja 3 ovat kaupungin omistuksessa ja niillä sijaitsee muun muassa Kauppahalli sekä Panimoravintola Koulun rakennus. Panimoravintola Koulun tontti on jaettu kolmeen osaan hallinnanjakosopimuksilla. Panimoravintola Koulun osalta alue on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella rakennuksen omistajalle. Muut kiinteistöt eli tontti 13, tontti 14 ja tontti 16 ovat yksityisessä omistuksessa.

Korttelin kehittäminen on tunnistettu pitkäksi ja moniulotteiseksi prosessiksi, jossa on useita eri osapuolia ja osallisia. Kehittämisen käynnistämiseksi on tehty taustoittavaa selvitystyötä ja suunnittelua sekä käyty neuvotteluja eri hankkeiden, osapuolten ja viiteryhmien kanssa. Kaikki osapuolet tunnistavat kortteliin liittyvät kehittämisen mahdollisuudet sekä kokonaisuuden merkittävyyden osana keskustan veto- ja pitovoiman kasvattamisen toimenpiteitä. Kehityksellä on mahdollista synnyttää Turun keskustaan jotakin aivan uutta, turvaten samalla vanhat ja arvokkaaksi tunnistetut toimijat ja toiminnot.  Alueen kehittäminen linkittyy toiminnallisuuksiltaan lähes kaikkiin merkittäviin suunniteltuihin sekä käynnissä oleviin keskustan kehityshankkeisiin, joista esimerkkinä voidaan mainita Kaupallisen keskustan kehittäminen, Kauppatorin uudistushanke ja torin ympärillä olevien kiinteistöjen kehittämishankkeet, keskustan liikenne -ja liikkumisen hankkeet, Fortuna -kortteli ja sen uudisrakentaminen ja Kauppahallin peruskorjaushanke. Erityisesti nyt valmistuvan Kauppatorin uudistushankkeen myötä on luontevaa siirtyä Kauppahallin korttelin kehittämisessä eteenpäin. Toriparkin käyttöönoton myötä myös kauppahallin sisäpihan käyttötarkoitusta nykyisestä voidaan kehittää, sillä kohde ei ole enää keskustan pysäköinnin kannalta niin keskeisessä asemassa.

Kaupunginhallituksen 13.8.2018 § 288 päätöksen mukaisesti Kauppahallin korttelista laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma korttelin potentiaalin hyödyntämiseksi ja monipuolisten toimintojen mahdollistamiseksi. Kehittämissuunnitelman mahdollistamiseksi on tehty ja tehdään useita toimenpiteitä. Jo tehtyjä toimenpiteitä ja selvityksiä on useita.

Kauppahallin sekä koko korttelin tulevaisuudesta on järjestetty kaupungin sisäiset työpajat 12.6.2020 ja 28.9.2020. Työpajoissa ideoitiin tulevaisuuden tutkimuksen metodein kauppahallin ja koko korttelin tulevaisuutta.

Turun kauppakorkeakoulun Askura-tutkimuksen sekä yleiskaavan laadintaa varten tehty Turun keskustan liikenneskenaarioiden yritysvaikutusten arviointi -raportissa on tutkittu ja selvitetty laaja-alaisesti sekä pitkällä aikavälillä kaupalliseen keskustaan liittyviä näkökulmia. Askura-tutkimuksessa eli Asiointisyyt, Kulkutavat ja Rahankäyttö -tutkimuksessa, selvitettiin nimensä mukaisesti miksi kuluttajat tulevat keskustaan, millä he liikkuvat ja kuinka paljon rahaa keskimäärin keskustassa käytetään ja mihin. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena helmi-maaliskuussa 2020. Turun keskustan liikenneskenaarioiden yritysvaikutusten arviointi -raportti keräsi yhteen Turun Kauppakorkeakoulun mittavan Turkua koskevan kuluttajatutkimusaineiston. Raportissa hyödynnettiin mm. Kuluttajakäyttäytymisen muutos 2011 ja Kulutustilat osana arvoa tuottavaa elinympäristöä 2017 tutkimusaineistoja. Yhdessä Askura -tutkimus että Turun keskustan liikenneskenaarioiden yritysvaikutusten arviointi -raportti valottaa kaupallisen keskustan historiaa ja nykytilaa sekä esittää lukuisia huomioita ja kehitysehdotuksia koskien kaupallista keskustaa.

Yhteistyössä MUUAN Arkkitehtien kanssa tehtiin marraskuu 2020 – helmikuu 2021 välisenä aikana skenaariotyö, jossa tarkasteltiin alueen potentiaalin hyödyntämistä erilaisten massoittelujen sekä alustavien taloudellisten laskelmien avulla. Skenaariotyön pohjalta on käyty asemakaavoitettavan alueen kiinteistönomistajien kanssa keskusteluja tulevasta kehittämisestä sekä osaltaan hahmoteltu sisältöä strategisiin tavoitteisiin. Skenaariotyöskentelyn keskeinen havainto oli, että korttelin uudisrakentamisen massoittelussa tulee määrän lisäksi kiinnittää erityistä huomiota korttelin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, kuten kauppahallin, esille tuomiseen suhteessa uudisrakentamiseen. Kaavoituksen myötä tulee ratkaistavaksi myös kaava-alueella olevien rakennusten suojeluarvot. Toinen keskeinen havainto oli korttelin sisäisten kulkureittien tärkeys ja kulkureittien myötä syntyvän kaupallisen keskustan korttelien ja jokirannan yhteyden parantaminen.

Turun kauppakorkeakoulun kanssa toteutettiin keväällä 2021 viestinnän ja markkinoinnin kurssi. Tutkimuskohteena oli kauppahalli ja kauppahallin kortteli. Kurssin aiheena oli markkinointiviestintästrategia ja ryhmätöinä toteutettavat työt keskittyivät markkinointiviestinnän eri osa-alueisiin. Yhteistyö tuotti useita toteuttamiskelpoisia ideoita, joita tilapalvelut vie yhdessä Kauppahalliyhdistyksen kanssa eteenpäin. Kurssitöiden myötä kauppahallin potentiaali erityisenä markkinapaikkana tuli monella tavoin esille, mutta samalla todettiin, että kauppahallin vetovoimaa ja ainutlaatuisuutta ei ole osattu hyödyntää ja nykyisellään markkinointi jättää monet näkökulmat huomioitta tai hyvin vähälle huomiolle, muun muassa matkailijoiden sekä lapsiperheiden osalta.

Korttelin kehittämisprojektin osana tullaan tekemään Kauppahallin rakennuksen osalta oma kehityssuunnitelma, joka sisältää teknisen korjauksen (tarve-  ja hankesuunnitelma) lisäksi liiketoiminnan kehittämissuunnitelman (konseptointi). Kauppahallia koskevat tarve- ja hankesuunnitelmat laaditaan osaksi kehittämissuunnitelmaa ja tuodaan päätöksentekoon erillisinä asiakirjoina hyväksyttäväksi. Konseptointityö toteutetaan osana korttelin konseptointityötä.

Yllä mainittujen toimenpiteiden lisäksi kehittämisen edetessä osallisuus ja viestintä tulee olemaan tärkeitä työkaluja. Kehittämissuunnitelman edetessä järjestetään muun muassa työpajoja, kyselyjä ja käytetään muita osallisuuden ja vuorovaikutuksen vahvistavia työkaluja. Osallisuus kehittämisvaiheessa toteutetaan osallissuusuunnitelman mukaisesti.

Kaupunginhallituksen 13.8.2018 § 288 päätöksen mukaisesti korttelin kehittämistä koskeva suunnitelma kytketään osaksi keskustan kaupallisen konseptin kehittämisen kokonaisuutta. Keskustan kaupallisen konseptin kehittäminen -projekti on edennyt loppusuoralle. Kaupallisen konseptin kehittäminen -projektissa on edetty vaiheeseen, jossa keskustan yrittäjien, kiinteistönomistajien ja kaupungin yhteistoiminta on uudelleenorganisoitu. Uudelleenorganisoinnin myötä Turun Ydinkeskustayhdistyksen alla toimivien keskustan toimijoiden yhteinen brändi on uudistettu ja yhdistyksen toiminta on suunnattu ennen kaikkea kaupallisen keskustan yhteiseen markkinointiin ja viestintään. Tämän lisäksi rakennetun ympäristön kehittämistä edistämään on perustettu kaupungin ja kiinteistöjenomistajien välinen yhteistyöryhmä, jonka toimintaan voivat osallistua kaikki Turun Ydinkeskustayhdistykseen kuuluvat kiinteistönomistajat.

Kauppahallin kortteli tulee olemaan osa kaupallista ydinkeskustaa ja oman brändi-identiteetin lisäksi korttelin kaupallisessa kehittämisessä tullaan hyödyntämään Kaupallisen konseptin kehittäminen -projektin tuloksia sekä liitämään kortteli tiiviimmin osaksi ydinkeskustan kaupallista keskusta. Korttelissa sijaitsee jo nyt monia kaupallisia liiketoimintoja, kuten kauppahalli sekä monia ravintoloita. Kehittämissuunnitelman ja innovaatiokumppanuuden myötä korttelin kaupallinen konsepti määritellään, ottaen huomioon erikseen kauppahallin kaupallisen konseptin kehittäminen.

Kaupunginhallituksen 13.8.2018 § 288 päätöksen mukaisesti kehittämissuunnitelman toteutumista edistetään kumppanuuksin. Korttelin kehittämissuunnitelmaa tehdään yhteistyössä laaja-alaisesti kaupungin sisällä sekä halukkaiden korttelin kiinteistönomistajien kanssa. Korttelin maanomistajat ovat esitelleet omien kohteidensa kehittämissuunnitelmia ja ne ovat osa lähtöaineistoa kehittämistyölle. Kauppahallin korttelin kehittämissuunnitelma tehdään kärkihankejohtoisesti, mutta suunnitelman laadinnassa on laaja-alaisesti mukana kaupungin eri toiminnot kuten kaupunkiympäristö ja museopalvelut sekä innovaatiokumppanuussopimuksen myötä JKMM Arkkitehdit Oy. Alustavat keskustelut korttelin kehittämiseen ja kehittämissuunnitelmaan osallistumisesta on käyty kaikkien kiinteistönomistajien kanssa. Kehittämissuunnitelmaan osallistuminen voidaan jakaa kahteen osaan: korttelin kaupallinen kehittäminen eli konseptointi sekä kaavallinen kehittäminen. Alustavien neuvottelujen pohjalta voidaan todeta, että keskusteluja korttelin kaupallisesta kehittämisestä eli konseptoinnista jatketaan yhteistyössä kaikkien kiinteistönomistajien kanssa ja kaavallinen kehittäminen rajataan alustavasti kattamaan kaavan 1/1987 alue eli tonttien 3, 4 ja 15 alue, ks. liite 1, kartta.

Kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi esitettävä innovaatiokumppanuussopimus

Kaupunginhallitus päätti 1.2.2021 § 33 Sytytä Turku -kilpailun voittajat. Samalla päätettiin, että Turun kauppahallikortteli 2026 osalta laaditaan idean esittäjän JKMM Arkkitehdit Oy:n kanssa innovaatiokumppanuutta tarkoittava innovaatiokumppanuussopimus em. päätöksen esitystekstissä kuvatuilla tavoitteilla.

Kaupunki on neuvotellut liitteenä olevan, nyt päätettäväksi esitettävän innovaatiokumppanuussopimuksen (liite 2), edellä mainitun päätöksen tavoitteita noudattaen. Innovaatiokumppanuussopimuksen tavoitteena on kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti saada Kauppahallin kortteliin kokonaiskonsepti sekä kehitysaluetta koskeva toteutuskelpoinen suunnitelma kaavoituksen käynnistämiseksi sekä tutkia ja mallintaa keskustan elinvoimaa ja kilpailukykyä turvaavan hybridirakentamisen potentiaali ja hakea ratkaisumalli kauppahallin toimintojen turvaamiseksi. Sopimuksen kautta kumppani kehittää yhteistyössä kaupungin omistamia kiinteistöalueita osana asemakaavoitettavaa aluetta ja saa kiinnityksen määräajaksi kaupungin omistamaan alueeseen innovatiivisen kehittämisidean tarkentamiseksi. Kumppani on myös vahvasti mukana koko korttelin kehittämisessä. Kaikki aiemmat selvitykset, tutkimukset ja raportit ovat kumppanin hyödynnettävissä.

Neuvoteltu innovaatiokumppanuus sisältää kolme eri päällekkäistä työvaihetta, jotka ovat kokonaiskonseptin luonti, kehityssuunnitelman teko ja taloudellisen toteutusmallin luonti. Sopimuksessa on sovittu em. tuotoksiin liittyvistä valmisteluvastuista sekä resursoinnista. Kaupunki vastaa kokonaisuuden ohjauksesta, kauppahallin peruskorjauksen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman laatimisesta, viestintäsuunnitelmasta ja koko korttelin kaupallisen konseptin laatimisesta. Tuotosten yhteensovittaminen ja koordinointi sekä sisällöllinen päävastuu kaupungin omistamien kiinteistöalueiden osalta on kumppanilla. Korttelin kehittämisen edetessä alueelle muodostuu eri hankkeita ja alueen kehittäminen etenee todennäköisesti vaiheittain. Eri osien yhteensovittaminen sekä uusien yhteistyömuotojen selvittäminen ja toteutus etenevät innovaatiokumppanuussopimuksen myötä seuraaviin prosessin vaiheisiin. Kumppani vastaa omalla riskillään sopimukseen liittyvien työkokonaisuuksien valmistelusta ja resursoinnista.

Sopimus on määräaikainen ja päättyy viimeistään kaupungin toimesta tehtävään päätökseen kumppanuuden jatkosta. Sopimukseen on lisäksi kirjattuna erilliset erityistilanteisiin liittyvät päättymisehdot.

Innovaatiokumppanuussopimuksen jälkeinen jatko

Tällä päätöksellä hyväksyttäväksi esitettävän innovaatiokumppanuussopimuksen lopputuloksena kaupunginhallituksen päätöksentekoon tuodaan yhteistyön myötä syntyneet suunnittelumateriaalit, sisältäen kokonaiskonseptin, kehityssuunnitelman ja toteutussuunnitelman sekä muun mahdollisen esiselvitysmateriaalin. Päätösesityksessä tullaan esittämään materiaalien hyväksymistä asemakaavoituksen pohjaksi sekä yhteistyösopimuksen solmimista kaikkien kehitysalueen kiinteistönomistajien ja kumppanin kanssa.

Innovaatiokumppanuussopimuksen kautta syntyvien tuotosten hyväksyminen tarkoittaa samalla siirtymistä kumppanin tai projektiyhtiön tai kehittämisen myötä löytyneen toteuttajainvestorin kanssa kaupungin omistamien kiinteistöjen omistusten osalta neuvottelumenettelyyn. Periaate on kuitenkin, että kaupunki ei tule luovuttamaan omistustaan alueeseen ennen alueen asemakaavamuutoksen lainvoimaisuutta tai mikäli asemakaava ei johda innovaatiokumppanuuden tavoitteiden mukaiseen toteutusratkaisuun. Neuvottelumenettelyssä kaupungin omistamien alueiden omistusten luovutushinnat määritetään ulkopuolisten AKA-arvioitsijoiden lausuntojen perusteella.

Kauppahallin korttelin kehittämisen strategiset tavoitteet

Kauppahallin korttelin kehittämissuunnitelman ja sitä toteuttavien hankkeiden laadintaa varten tulee kaupungin asettaa tavoitteet, jotka määrittelevät kehityssuunnan ja tavoiteltavat päämäärät. Tällä päätöksellä päätettäväksi esitettävät Kauppahallin korttelin kehittämissuunnitelman tavoitteet pohjautuvat Turun visioon, strategiaan, keskustan kehittämisen kärkihankkeen tavoitteisiin, Hansatown, keskustan kauppakeskus –raporttiin, skenaariotyöhön sekä Turun kauppakorkeakoulun tekemiin tutkimuksiin keskustasta ja kulutustottumuksista, kahteen järjestettyyn työpajaan sekä korttelin kehittämisen projektin aikana jo käytyihin lukuisiin asiantuntijakokouksiin.

Tavoitteeksi esitettävä Kauppahallin säilyttäminen aitona ja perinteisenä kauppahallina on arvovalinta. Kauppahalleja on monenlaisia ja niiden profiili on pitkälti kiinni niistä valinnoista, joita omistajat, perinteisesti kaupungit, ovat vuosien saatossa tehneet. Puhtaasti turistinähtävyyksiksi ja yleisiksi markkinapaikoiksi tai ravintoloiksi muuttuneet kauppahallit voivat olla eläviä ja vetovoimaisia paikkoja, mutta niiden funktio osana keskustaa on siirtynyt kauaksi perinteisestä, laadukkaasta elintarvikekaupasta, jota usein paikalliset asukkaat arvostavat kauppahalleissa. Turun kauppahallin vahvuus on sen pitkät perinteet laadukkaan ja asiantuntevan elintarvikemyynnin paikkana.

Laadukkuus sekä asiantuntijuus syntyvät kauppahallin toimijoiden, ensisijaisesti kala- ja lihakaupan, osaamisen kautta mikä käytännössä tarkoittaa koko tuotantoketjun hallintaa. Tuotantoketju alkaa lihan- ja kalanjalostuksesta tuotantotiloissa ja päättyy valmiiden elintarvikkeiden kuten makkaroiden ja valmisannosten myyntiin. Tuotantoketju mahdollistaa myös vähemmän jalostettujen sekä tilaustuotteiden valmistuksen ja myynnin. Kun toiminnanharjoittajien myyntivolyymit sekä loppukuluttajamarkkinassa että elintarvikkeiden jatkojalostajien eli ravintoloiden suhteen on korkea, saavutetaan ainutlaatuinen ja kestävä ketju alkutuotannosta loppukuluttajalle. Tuotantotilojen sijainti keskeisellä paikalla osaltaan varmistaa kauppahallin aseman merkittävänä kauppapaikkana sekä nykyisille että tuleville kuluttajille ja ravintoloille.

Loppujen lopuksi kyse on pitkän aikavälin panostuksesta Turun kaupallisen keskustan elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Kauppahallin toiminta on ollut yli vuosisadan pitkälti hallin seinien sisällä ja korttelin kehittämisen myötä tulee luonnollisesti tutkittavaksi miten kauppahallin toiminnot voisivat myös laajentua ulos, muun muassa kauppahallin kujanteelle tai sisäpihalle. Tämä nostaisi kauppahallin tunnettuutta ja kiinnostavuutta entisestään.

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jokaisessa kiinteistökehityshankkeessa tulisi huomioida ilmastokestävyys. Suunnittelualueen ilmastokestävyyttä tulisi työstää kunnianhimoisesti ja prosessin edetessä tarkentuen ja todentamalla rakentamisen ratkaisut ympäristöjärjestelmän korkealla luokituksella, kun toteutussuunnittelu etenee. Ilmastokestävyyden tavoitteita tulisi ohjata ilmastosuunnitelma sekä kiertotalouden tiekartta. Tämä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi yhteiskehittämällä energiaratkaisut, tutkimalla uudis- ja korjausrakentamisen toteutusta vähähiilisesti, piha-alueiden viherrakentamisella sekä hulevesien hallinnan suunnitelulla siten, että se toteutetaan vehreästi ja laadukkaasti historialliseen miljööseen sovittaen.

Kaupunginhallitukselle esitetään päätettäväksi seuraavat Kauppahallin korttelin kehittämisen strategiset tavoitteet:

• Kauppahallin kortteli on oleellinen osa kauppakeskustaa myös konseptinsa kautta.
• Kortteli on tulevaisuudessa monipuolinen kaupan ja palvelujen ja toimistotyön keskittymä (hybridirakentaminen).
• Kortteliin voidaan rakentaa lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumiseen tarkoitettuja tiloja, kuitenkin siten, että asuinrakentaminen ei ole ristiriidassa keskustan monipuolisen tapahtumallisuuden kanssa. Asuminen ei ole korttelin täydennysrakentamisen ja uudistuksen pääkäyttötarkoitus.
• Kauppahalli säilytetään merkittävänä perinteisen kaupan arvoja (henkilökohtainen palvelu, erikoistuotteet, erityinen ammattitaito) vaalivana, korkeatasoisena kauppapaikkana, jossa elintarvikkeiden lisäksi tarjotaan mm. ravintolapalveluita ja tukkupalveluita. Tavoitteen varmistamiseksi tuotantotilat tulee myös säilyttää korttelissa. Kauppahallin toiminta avautuu tulevaisuudessa enemmän myös hallin ulkopuolelle
• Julkiset palvelut voivat olla osa korttelin palvelutarjontaa
• Korttelin julkiset ja puolijulkiset ulko- ja sisätilat suunnitellaan viihtyisiksi, turvallisiksi ja helposti kuljettavaksi, ympärivuotisuus huomioiden 
• Kortteli sitoo tulevaisuudessa paremmin kaupallisen keskustan ydinkorttelit yhteen ja linkittää kaupallisen keskustan lähemmäs jokirantaa korttelin kulkuyhteyksien avulla. Viereiset ydinkorttelit ovat Hansa-kortteli, Forum-kortteli ja Fortuna-kortteli
• Kortteliin voidaan rakentaa pysäköintitilaa pyörille ja autoille
• Suunnittelualueen ilmastokestävyyttä työstetään kunnianhimoisesti.

Toimivalta

Kaupunginhallitus päätti 1.2.2021 § 33 kokouksessaan että innovaatiokumppanuudesta tullaan laatimaan innovaatiokumppanuussopimus, joka tuodaan erillisenä päätöksentekoon. Samassa yhteydessä tuodaan korttelikokonaisuuteen liittyvät kaupungin strategiset kehittämistavoitteet päätettäväksi.

Liite 1Kartta alueesta

Liite 2Innovaatiokumppanuussopimus

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää

• hyväksyä esitystekstiin kirjatut Kauppahallin korttelin kehittämisen strategiset tavoitteet,
• hyväksyä liitteenä 2 olevan innovaatiokumppanuussopimuksen JKMM Arkkitehdit Oy:n kanssa ja
• oikeuttaa elinvoimajohtaja Niko Kyynäräisen tekemään innovaatiokumppanuussopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja allekirjoittamaan innovaatiokumppanuussopimuksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.