Nuorisosihteeri Mirja Teräs:

Nuorisovaltuuston vaalitapaa muutettiin keväällä 2019 nuorisovaltuuston puheenjohtajiston esityksestä kaupunginhallituksen päätöksellä 27.5.2019 § 231. Nyt vaalitapaa on tarve muuttaa uudestaan. Nuorisovaltuusto on laatinut ehdotuksen, miten se pitäisi toteuttaa.

Nykyisessä vaalitavassa tiivistettynä jokaisesta koulusta ja oppilaitoksesta valitaan yksi edustaja, joiden lisäksi valitaan 5 eniten ääniä saanutta yläkoululaista ja 5 eniten ääniä saanutta toisen asteen opiskelijaa. Kaksivuotisella toimikaudella 2020-2021 Turun nuorisovaltuustossa on 34 jäsentä ja 10 varajäsentä.

Vaalitapa on kuitenkin kohdannut kritiikkiä, sillä ammattikoulujen ja lukioiden edustavuuden välillä on huomattu suuria eroja. Myös koulujen lakkauttamiset tai yhdistämiset saattavat äkillisesti viedä tietyiltä koulutusasteilta edustajapaikkoja, vaikka opiskelevien nuorten määrä pysyisikin samana.

Esimerkiksi Turun ammatti-instituutin kaksi koulutaloa on yhdistynyt Ruiskadun kampukseksi, minkä vuoksi ammatti-instituutti menettäisi nykyisen vaalitavan mukaan toimittaessa yhden edustajan paikan nuorisovaltuustossa.

Nuorisovaltuuston puheenjohtajisto on laatinut vaalitavan muuttamiseksi ehdotuksen, jonka nuorisovaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 25.8.2021 § 75.

Ehdotus on seuraava:

Nuorisovaltuusto ehdottaa, että uudessa vaalitavassa ammattikoulujen, lukioiden ja yläkoulujen paikat sidottaisiin löyhästi opiskelijamääriin ja suhteutettaisiin edellä mainittujen koulutusasteiden mukaan. Uudessakin vaalitavassa halutaan silti säilyttää nuorten edustavuus ympäri kaupunkia ja erilaisista taustoista. Näin ollen uudessakin vaalitapaehdotuksessa on pienin muunnoksin säilytetty ”yksi per koulu”-periaate.

Jotta edustajien määrät voidaan kuitenkin suhteuttaa opiskelijamääriin, ehdotetaan valtuustolle jatkossa kiinteää kokoa eli 40 varsinaista edustajaa ja 10 varaedustajaa.

Uusi vaalitapaehdotus toimii seuraavassa järjestyksessä:

1. Valitaan jokaisesta yläkoulusta, joista on asettunut ehdokkaita, yksi edustaja.

2. Valitaan kaikkien yläkouluehdokkaiden joukosta 3 eniten ääniä saanutta. (Näin suuremmista kouluista, jossa kilpailu on kovaa, on useamman ehdokkaan mahdollista päästä läpi ansiokkaalla kampanjoinnilla.)

3. Valitaan 0-2 edustajaa koulujen ulkopuolisista ehdokkaista. Edustajaa ei valita, mikäli koulujen ulkopuolisia ehdokkaita ei ole. Yksi edustaja valitaan, kun ehdokkaita on 1-10 ja kaksi edustajaa valitaan, kun ehdokkaita on yli 10.

4. Jäljellä olevat paikat jaetaan ammattikoulu- ja lukioehdokkaiden välille ottaen huomioon lukioiden ja ammattikoulujen aloittavien opiskelijoiden määrät. Esimerkiksi tällä hetkellä ammattikouluissa aloittaa suunnilleen yhtä paljon nuoria kuin lukioissakin, joten paikkojen jako ammattikoulujen ja lukioiden välillä olisi 50-50. Suhdeluku tarkistetaan 100 aloittavan opiskelijan tarkkuudella yleisten pyöristyssääntöjen mukaan. Suhdelukua on kuitenkin mahdollista muuttaa nuorisovaltuuston päätöksellä, jos opiskelijamäärät Turussa muuttuvat oleellisesti. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi koulun lakkauttaminen, uuden koulun perustaminen tai koulujen yhdistäminen. Suhdeluku tarkistetaan ensimmäisen kerran ennen tulevia vaaleja.

Ehdokkaita ammattikouluista ja lukioista valitaan kuitenkin niin, että jokaisesta koulusta tai koulutalosta valitaan yksi edustaja, ja loput paikat myönnetään eniten ääniä saaneille ammattikouluehdokkaille ja vastaavasti lukioehdokkaille.

Esimerkki:

Valtuuston koko on 40.

Peruskouluista ehdokkaita on 12 eri kouluista + 3 eniten ääniä saanutta = 15 oppilasta

Koulujen ulkopuolelta on asettunut 1-10 ehdokasta. Koulujen ulkopuolelta valitaan siis 1 ehdokas.

Lukioille ja ammattikouluille jaettavaksi jää 40-15-1=24 paikkaa

Lukioiden ja ammattikoulujen paikkajaon suhdeluku on 50-50, joten lukiolaisille on tarjolla 12 paikkaa ja ammattikoululaisille 12 paikkaa.

Ehdokkaita on 7 eri lukiosta. Tällöin näistä 7 lukiosta jokaisesta valitaan eniten ääniä saanut. Loput lukiolaisten 5 paikkaa jaetaan seuraavaksi eniten ääniä saaneille lukioehdokkaille koulusta riippumatta. Samoin toimitaan ammattikoulujen kohdalla.

Mikäli lukioista tai ammattikouluista ei ole asettunut niin montaa ehdokasta kokonaisuudessaan kuin paikkoja lukiolaisille tai vastaavasti ammattikoululaisille olisi tarjolla, paikkoja ei jaeta tai korvata. Tällöin valtuustossa saattaa olla vähemmän kuin 40 jäsentä.

Mikäli peruskouluehdokkaiden ja koulujen ulkopuolisten ehdokkaiden valinnan jälkeen jäljelle jäävien paikkojen määrää ei voida tasaisesti jakaa lukiolaisten ja ammattikoulujen kesken niin kuin yllä olevassa esimerkissä, määräytyy ylijäävä paikka pienenkin opiskelijamääräeron mukaan lukioille tai ammattikouluille.

Varajäsenten valinta toimii, kuten voimassa olevassa vaalitavassa. Varajäseniksi valitaan siis varsinaisten jäsenten valinnan jälkeen seuraavaksi 10 eniten ääniä saanutta koulusta riippumatta.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä kuvatun nuorisovaltuuston kokouksessaan 25.8.2021 § 75 hyväksymän vaalitavanmuutoksen.

Muilta osin nuorisovaltuuston perustamisen yhteydessä kaupunginvaltuuston 23.9.2013 § 178 hyväksytyt linjaukset pysyvät ennallaan.

Muutos tulee voimaan heti, ja tämä päätös pannaan täytäntöön odottamatta sen lainvoimaisuutta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.