Yhteysjohtaja Pasi Ahola:

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut luonnoksen Suomen CAP-suunnitelmaksi vuosiksi 2023–2027. CAP-suunnitelma sisältää maatalouden suorien tukien toimet ja sektoritoimet, joita rahoitetaan maataloustukirahastosta sekä maaseudun kehittämisen toimenpiteet, joita rahoitetaan maaseuturahastosta annettavan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa vaikuttavuusarvion CAP-suunnitelman ympäristökunnianhimon ja päästövähennysten määrällisistä vaikutuksista. Arviossa keskitytään luonnon monimuotoisuuteen, vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Vaikuttavuusarviota ei julkaistu samanaikaisesti CAP-suunnitelman kanssa, vaan vasta 31.8.2021.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta Suomen CAP-suunnitelmaksi. Turun kaupungilta ei ole pyydetty lausuntoa. Lausunnot on toimitettava viimeistään 10.9.2021. Ministeriö toivoo, että lausunnot annetaan CAP-suunnitelman mukaista rakennetta noudattaen lausuntopalvelu.fi-palvelussa.

Luonnos CAP-suunnitelmaksi on saatavilla lausuntopalvelussa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=dbf260c4-ab07-4506-a240-7e881ef41358

Arvio suunnitelman ympäristö- ja ilmastotoimien vaikuttavuudesta on saatavilla maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: https://mmm.fi/cap27/ymparistovaikuttavuusarvio

Turun kaupungin lausunto on laadittu erityisesti silmällä pitäen CAP-suunnitelmaluonnoksen ympäristö- ja ilmastotoimien vaikuttavuutta.

Turun kaupungin lausunto

CAP-suunnitelman tulee heijastella täysimääräisesti Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman ja keväällä 2020 annettujen Pellolta pöytään- ja Biodiversiteettistrategioiden kunnianhimoa. Vihreän kehityksen ohjelman yleisinä tavoitteina on mm. vähentää päästöjä huomattavasti, varmistaa turvallisten elintarvikkeiden kestävä tuotanto, säilyttää luonnon monimuotoisuutta sekä investoida huippututkimukseen ja innovointiin.

Suunnitelman ympäristövaikuttavuusarviossa kunkin toimenpiteen kokonaisvaikuttavuus koostuu kahdesta tekijästä: ominaisvaikuttavuudesta ja tavoitepinta-alasta. Tavoitepinta-ala-arviot perustuvat lausunnolla olevassa CAP-suunnitelmaluonnoksessa toimenpiteille asetettuihin tavoitteisiin ja ominaisvaikuttavuus CAP-suunnitelman toimenpiteiden ehtoihin. Merkittävä osa CAP-suunnitelman toimenpiteiden toteutuksesta perustuu tuensaajan vapaaehtoisuuteen, ja siten tavoitepinta-alojen toteutuminen riippuu siitä, miten paljon tuensaajat ottavat toimenpiteitä käyttöön.

Ympäristö- ja ilmastotoimien vaikuttavuusarvion mukaan maataloudesta peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu hidastuu CAP:n muuttuvien toimenpiteiden ansiosta noin 0,9 miljoonaa CO² ekvivalenttitonnia vuodessa verrattuna nykyisen CAP-rahoituskauden tukipolitiikan jatkumiseen. Tämä vastaa 5,5 prosenttia vuoden 2019 maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä, jotka olivat vuonna 2019 yhteensä 16 miljoonaa ekvivalenttitonnia.

CAP-suunnitelma ei Turun kaupungin näkemyksen mukaan vähennä kasvihuonekaasuja merkittävästi, kuten Euroopan Vihreän kehityksen ohjelma edellyttää, vaan vähennystaso on sellaisenaankin vaatimaton. Johtopäätöstä korostavat ympäristö- ja ilmastotoimien vaikuttavuusarviossa tehdyt menetelmävalinnat. Ensinnäkin vertailua ei tehdä johonkin todennettuun tasoon, vaan arvioon maatalouspolitiikan 2014–2021 jatkumisen vaikutuksista, josta muodostettuun ”perusuraan” uuden suunnitelman toimenpiteitä verrataan. Lisäksi määrällinen arvio päästövähennyksistä on tehty vain niistä toimenpiteistä ja ehdoista, joissa ympäristön- ja ilmastonsuojelun taso kasvaa ja näin ollen päästövähennysten arvioidaan niiden johdosta kasvavan. Niitä toimenpiteitä, joiden arvioidaan pitävän yllä nykyistä maatalouden ympäristönsuojelun tasoa, ei ole huomioitu. Tosiasiallista CAP-suunnitelman toimenpiteiden kokonaisvaikuttavuuden arviointia ei ole tehty.

Itämeren suojelukomissio (HELCOM) on määritellyt Saaristomeren valuma-alueen Itämeren pahimpien kuormittajien listalle. Saaristomereen kohdistuva maatalouden hajakuormitus on Suomen ainut yhä jäljellä oleva niin sanottu hot spot -alue. Valtioneuvosto käynnisti 27.4.2021 puoliväliriihessä Saaristomeri-ohjelman, jonka tavoitteena on vähentää Saaristomeren hajakuormitusta. Alue on tarkoitus saada pois pahimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027. Tiekarttaa laaditaan kesään 2022 mennessä. Saaristomeri-ohjelmalla on ilmeinen kytkös Suomen CAP-suunnitelmaan, mutta ohjelmaa ei kertaakaan mainita suunnitelmassa tai sen ympäristö- ja ilmastovaikutusten arvioinnissa.

Vuonna 2021 uusittavissa vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa on toimenpiteitä, joiden täysimääräinen toteuttaminen mahdollistaa vesien hyvän tilan saavuttamisen. Haasteena on kuitenkin toimenpiteiden rahoituksen hajautuminen erilaisiin tuki- ja korvausjärjestelmiin, kuten maatalouden ympäristökorvauksiin, joiden ympäristövaikuttavuudessa ja kustannustehokkuudessa on parannettavaa. Vaikuttavuuden lisääminen edellyttäisi tuloksiin perustuvaa korvausjärjestelmää ja toimenpiteiden kohdentamista kustannustehokkaasti.

CAP-suunnitelman vihreässä arkkitehtuurissa on lukuisia hyviä vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä. Tukirahoituksen vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että vesiensuojeluun tähtääviä toimenpiteitä kohdennetaan alueille, joissa vesien ja meren tila on hyvää huonompi, maataloudesta peräisin oleva ravinnekuormitus suurta ja maaperä eroosioherkkää. Viljelijöillä on oltava lisäksi riittävät taloudelliset kannusteet vesiensuojelun kannalta vaikuttavien investointien käynnistämiseen, kuten investointitukia lannan varastoinnille, prosessoinnille ja kuljetuksille. Ravinteiden käyttöä koskevien rajoitusten poistuessa CAP:sta on tärkeä varmistaa, että rajoitukset siirtyvät vähintään yhtä tiukkoina kansalliseen lainsäädäntöön.

CAP-suunnitelmaan sisältyy ekojärjestelmä, joka on uusi suoriin tukiin eli EU:n kokonaan rahoittamiin tukiin kuuluva tukijärjestelmä, jolla edistetään ympäristön, ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin parantamista. Ekojärjestelmiin osallistuminen on viljelijöille vapaaehtoista.

Koko CAP-suunnitelman merkittävin typen ja fosforin vesistövalumia ehkäisevä toimenpide on talviaikainen kasvipeite, joka kuuluu ekojärjestelmän toimenpiteisiin. Talviaikainen kasvipeite kattaa kolmanneksen koko suunnitelman typpikuormituksen vähenemisestä, 40 % fosforikuormituksen vähenemisestä ja lähes kaiken eroosion vähenemisen. Tavoitteena on vähentää typpikuormitusta vesistöihin 2000 t/v ja fosforikuormitusta noin 80 t/v. Pelkästään Saaristomeren typpikuormitus on tällä hetkellä noin 7200 t/v ja fosforikuormitus 480 t/v.

Talviaikaisen kasvipeitteen tavoitepinta-ala CAP-suunnitelmassa on 1,4 miljoonaa hehtaaria. Vuonna 2020 Varsinais-Suomessa talviaikainen kasvipeitteisyysala oli 74 % korvauskelpoisesta kokonaisalasta (253 000 ha). Tästä kevytmuokatun alan osuus oli 24 % ja aidon kasvipeitteen 76 %. Vaikka toimenpiteen tavoitepinta-ala toteutuisi kansallisella tasolla, on toimenpiteen piirissä jo nyt Varsinais-Suomessa niin suuri osa kokonaisalasta, että merkittävimmät positiiviset vaikutukset odotettavasti tapahtuvat jossain muualla kuin Saaristomeren valuma-alueella.

Turun kaupunki katsoo, että CAP-suunnitelman vesiensuojelutoimenpiteet eivät ole riittävällä tasolla, jotta ne tukisivat Suomen hallituksen Saaristomeri-ohjelmaa. Toimenpiteitä tulisi voida alueellisesti kohdentaa erityisesti vesiensuojelun, mutta myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Rajallisia varoja tulisi vahvasti kohdentaa herkille voimaperäisen tuotannon alueille.

Vesiensuojelutoimenpiteitä tulee kohdentaa alueille, joissa vesien ja meren tila on hyvää huonompi ja maataloudesta peräisin oleva ravinnekuormitus suurta. Tällaisia alueita ovat erityisesti rannikkoalueet. Tavoitteiden toteutumisen kannalta tehokkainta on maksaa tukea vain eroosioherkimmille alueille, tai maksaa näille lohkoille muita lohkoja korkeampaa korvausta. Eroosiotieto voidaan ottaa kohdentamiskriteeriksi eroosiota vähentävissä toimenpiteissä, kuten suojavyöhykkeissä, talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä, kerääjäkasveissa sekä kipsin ja rakennekalkin levityksessä.

Pelloilta tulevan ravinnehuuhtouman vähentämisessä on tärkeää, että vesiensuojeluun tähtääviä tukitoimia kohdennetaan kaikkein kuormittavimmille peltolohkoille. Ravinnevalumista vesistöihin tulee valtaosa korkean p-luvun (fosfori) peltolohkoilta, joita on vain noin 10–20 % kaikista peltolohkoista. Kustannustehokkaan tukirahoituksen takaamiseksi tulee alueellisten viranomaisten käyttöön antaa maatilojen viljavuustutkimuksista saatavat p-luvut.

Lausuntomenettelyyn liittyvänä seikkana Turun kaupunki toteaa, että ympäristö- ja ilmastovaikuttavuusarvion julkaiseminen vasta kaksi kuukautta suunnitelmaluonnoksen julkaisemisen jälkeen ja seitsemän arkipäivää ennen lausuntoajan päättymistä on erittäin epäonnistunut menettely ja huonoa hallintoa. Toimintatapa on pakottanut suuren osan lausunnon antajista valmistelemaan lausuntonsa ilman arviota suunnitelman ympäristö- ja ilmastovaikutuksista.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

PäätösPäätin, että Turun kaupunki antaa edellä olevan lausunnon.

Tuomas Heikkinen

kansliapäällikkö