Yhteysjohtaja Pasi Ahola:

Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) vuosille 2021–2032 ja antoi sen selontekona eduskunnalle 15.4.2021. Suunnitelma on laadittu Suomessa ensimmäistä kertaa. Sen tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Turun kaupunki antoi lausunnon valtakunnallisen liikennejärjestelmän luonnoksesta 8.2.2021 (kaupunginhallitus 8.2.2021 § 73).

Osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman. Vuosien 2022–2029 investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Investointiohjelmaa ei käsitellä poliittisesti, vaan sitä hyödynnetään muun muassa talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma päivitetään jatkossa vuosittain alkuvuodesta Liikenneverkon strategisen tilannekuvan päivityksen jälkeen, ennen seuraavan vuoden talousarviovalmistelua, sekä aina Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisen jälkeen.

Investointiohjelmassa linjataan lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet ja niiden mahdollinen toteuttamisjärjestys. Ohjelma sisältää isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia, pienempiä parantamishankkeita sekä EU-tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita. Hankeyhtiöiden kautta rahoitettavat hankkeet, jo päätetyt kehittämishankkeet sekä osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan.

Investointiohjelman hankkeet ovat valikoituneet hankekoreihin 1A ja 1B hankkeiden kiireellisyyden ja toteuttamisvalmiuden mukaan. Hankekorin 1A hankkeiden suunnitelmavalmius on riittävä päätöksentekoa varten tai ne ovat muutoin kiireellisiä. Hankekoriin 1B sisältyvät hankkeet edellyttävät vielä jatkosuunnittelua ennen hankkeen toteuttamista. Hankekorin 1A hankkeet on mahdollista toteuttaa ohjelmajakson alkupuolella ja korin 1B hankkeet loppupuolella.

Investointiohjelman talouskehys pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman taloudelliseen kehykseen ja linjauksiin. Jo päätetyt hankkeet ja avustukset toteutetaan tehtyjen päätösten mukaisesti. Investointiohjelman kaikkien väylämuotojen uusien kehittämishankkeiden talouskehys on noin 2 475 miljoonaa euroa ja perusväylänpidon talouskehys on noin 800 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeiden osalta osa hankkeista jatkuu vuoden 2029 jälkeen, jonka vuoksi talouskehys sisältää rahoitusta jatkuviin hankkeisiin 450 miljoonaa euroa vuodesta 2030 eteenpäin.

Yhteisrahoituksella toteutettaviin MAL-kaupunkiseutujen hankkeisiin on mahdollista kohdentaa yhteensä noin 500 miljoonaa euroa investointiohjelman ajanjaksolla. Tämä sisältää kahden seuraavan MAL-sopimuskierroksen valtion rahoituksen seitsemällä kaupunkiseudulla. Rahoitukseen sisältyy sekä valtion väylille kohdistuvia investointeja että valtionavustuksia kuntien hankkeisiin ja palveluiden kehittämiseen.

Rataverkon kehittämisen talouskehys on 1 363 miljoonaa euroa, joka sisältää 300 miljoonaa euroa jatkuvia hankkeita vuodesta 2030 eteenpäin. Maantieverkon kehittämisen talouskehys on 1 030 miljoonaa euroa, joka sisältää jatkuvia hankkeita 150 miljoonalla eurolla. Perusväylänpidon parantamishankkeiden talouskehys on yhteensä 325 miljoonaa euroa, josta jo päätettyihin hankkeisiin on sidottu noin 76 miljoonaa euroa. Vesiväyläverkon kehittämisen talouskehys on 82 miljoonaa euroa.

Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029. Lausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään 15.9.2021 Lausuntopalvelun kautta, tarkastellen investointiohjelman luonnosta Väyläviraston asettamien kysymysten kautta. Luonnos Turun kaupungin lausunnoksi on valmisteltu vastauksina Väyläviraston kysymyksiin.

Turun kaupungin lausunto

1. Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi sen valmisteluperiaatteet?

Valmisteluperiaatteet on kuvattu ymmärrettävästi, mutta periaatteet eivät kaikilta osin ole selkeät ja yhtäläiset. Periaatteiden kuvauksen mukaan vaikutusten arviointi on tukenut hankkeiden priorisointia ja sen läpinäkyvyyttä, mutta ei ilmeisesti ole kuitenkaan ollut kattavaa. Hankkeiden valinnassa ja priorisoinnissa on käytetty apuna PRIO-työkalua, mutta esimerkiksi tieinvestointiohjelman kehittämishankkeista PRIO-työkalun edellyttämät arvioinnit ovat olemassa vain 55 %:ssa. Vaikutusten arviointia on täydennetty muun muassa kokemukseen perustuvalla laadullisella ja määrällisellä vaikutusarvioinnilla, jonka läpinäkyvyys on luonnollisesti varsin vähäinen.

Edelleen tiehankkeiden osalta investointiohjelmaan valittujen tiehankkeiden hyöty-kustannussuhde on pienempi kuin PRIO-työkalun mukaisesti maksimoitu hyöty-kustannussuhde, jota ohjelman mukaan selittää erityisesti valtion rahoituksen jakautuminen maantieteellisen sijainnin mukaan. Maantieteellisen sijainnin perusteella tehtävä priorisointi kuuluu poliittiseen harkintaan eikä tietoon perustuvaan investointiohjelmaan, jollaisen virkatyönä valmistellun ohjelman tulisi olla.

Hankkeiden priorisoinnissa on rataverkon osalta huomioitu myös yhteisrahoitus kaupunkiseuduilla ja teollisuuden investointeihin kytkeytyvissä hankkeissa. Sitä, miten yhteisrahoitus priorisointiin vaikuttaa, ei ole avattu. Turun kaupunki huomauttaa, että eduskunta hyväksyi valtioneuvoston selonteon johdosta kannanoton (EK 23/2021 vp), jossa eduskunta edellyttää valtioneuvoston huolehtivan siitä, että yhteisrahoitusmallilla ei muuteta liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita. Edelleen liikenne- ja viestintävaliokunta totesi mietinnössään (LiVM 17/2021 vp), että valtion omistaman infrastruktuurin investointivastuun ei tule siirtyä kunnille, vaan noudattaa valtion ja kuntien työnjakoa, ja, että tulee yhteistyössä valtion ja kuntien kesken pyrkiä selkeiden, ennakointia parantavien periaatteiden luomiseen yhteisrahoitukselle.

2. Investointiohjelman laatimista ovat ohjanneet Liikenne 12 -suunnitelman lähtökohdat, tavoitteet, strategiset linjaukset ja toimenpiteet. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin? Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteisiin vastaamista heikentävät investointiohjelman rajaukset. Mikäli investointiohjelmassa huomioitaisiin hankeyhtiöiden alaan kuuluvat suuret raideinvestoinnit ja MAL-kaupunkiseutujen tie- ja raitiotieinvestoinnit, asetetut tavoitteet täyttyisivät paremmin. Samoin maantieteellisen sijainnin käyttäminen priorisoinnin perusteena heikentää tavoitteiden täyttymistä.

Investointiohjelman perustelut eivät ole kaikilta osin selkeät, kuten vastauksessa 1 on esitetty. Ohjelman liitteessä 2 on esitelty ohjelman hankekorien ulkopuolelle jääneitä hankkeita, kuten Vt 8 Laitilan kohta, ja perusteltu miksi hanke on tärkeä ja toteutusvalmis, mutta hankkeen jäämistä pois investointiohjelmasta ei perustella. Samoin Saaristotien (mt 180) Kurkela-Kuusisto -välin uusi yhteys eli Paraisten väylä tai Kaarinan läntinen ohitustie on jätetty pois investointiohjelmasta, vaikka sen hyöty-kustannussuhde on 2,81 ja uusi yhteys on monin tavoin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden mukainen.

3. Onko mielestänne ohjelmaa mahdollista muuttaa Liikenne 12 -suunnitelman talousraamin puitteissa siten, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet toteutuisivat paremmin ja kokonaisvaikutusten arvioinnin mukaan tulos olisi parempi? Miten muuttaisitte ohjelmaa ja miten perustelette paremmat vaikutukset?

Maantieverkolla on strategisen tilannekuvan mukaisesti 2–3 miljardin euron kehittämistarpeet seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investointiohjelman kehittämisrahoitus ei pysty vastaamaan näihin tarpeisiin. Linjattu rahoitustaso ei ole näin ollen riittävä ja hyviä hankkeita uhkaa jäädä toteutumatta.

Investointiohjelman mukaan tiehankkeiden osalta eroja saavutetuissa hyödyissä investointiohjelmaan valittujen hankkeiden ja hyöty-kustannussuhteen maksimoivien hankkeiden välillä selittää erityisesti valtion rahoituksen jakautuminen maantieteellisen sijainnin mukaan. Hyöty-kustannussuhteeltaan merkittävimmät hankkeet keskittyvät suurten kaupunkiseutujen läheisyyteen ja investointiohjelmaan valitut hankkeet ovat puolestaan jakautuneet maantieteellisesti tarkasteltuna tasaisemmin. Mahdollinen harkinta muun kuin hankkeen vaikuttavuuden ja toteuttamisvalmiuden mukaan tulisi jättää poliittisesti ratkaistavaksi.

Tavoitteiden ja vision saavuttamiseksi vaikuttavimmat toimet tehdään suurilla kaupunkiseuduilla. Kestäviä liikkumismuotoja tulee kehittää monipuolisella keinovalikoimalla erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen välillä, joilla päästövähennysten aikaansaaminen on väestöpohjan vuoksi kustannustehokasta. Tämä palvelee myös Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä liikenteestä. Tavoitteeksi tulee ottaa eteläisen Suomen kaupunkiverkoston kytkeminen kiinteäksi kokonaisuudeksi nopeilla tunnin yhteyksillä.

Investointiohjelmassa on arvioitu kattavasti ohjelmaan sisällytettyjen hankkeiden CEF-tuen saantimahdollisuudet. Arviointi ja toimeenpano TEN-T-verkon laatuvaatimusten kautta on tärkeää, koska Suomi on sitoutunut osaltaan Euroopan unionin TEN-T-lainsäädäntöön. Lisäksi hankkeiden aikataulutus ja priorisointi siten, että suunnitteluun ja toteutukseen on mahdollista hakea CEF-rahoitusta ohjelmakauden aikataulujen puitteissa, vähentää kansallisen kehittämisrahoituksen tarvetta ja mahdollistaa useampien hankkeiden toteutuksen. Liikennejärjestelmän tavoitteiden toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että CEF-rahoituksen kautta vapautuva rahoitus kohdennetaan kyseiselle alueelle. Esimerkiksi E18 (kt 40) Turun kehätien parantamiselle Raision keskustassa on mahdollista saada tukea rakentamiseen 56,1 miljoonaa euroa. Tällä summalla pystytään kattamaan VT 8 Laitilan kohdan, VT 9 Liedon aseman ja Auran välin, Kaarinan läntisen ohitustien tai Salon itäisen ohikulkutien kustannukset.

Turun kaupunki esittää, että investointiohjelmaan lisätään seuraavat kehittämishankkeet:

Raideliikenne:

Tunnin juna, Espoo-Salo-oikorata

Tunnin juna, Salo-Turku-kaksoisraide

Turku-Toijala-radan tasoristeysten poistot, ml. Vanhan Tampereentien tasoristeys

Tieliikenne:

E18 Turun kehätien Naantali-Raisio-osuuden toteuttaminen vuoteen 2030 mennessä

Mt 180 Kaarinan läntisen ohikulkutien toteuttaminen ja Kaarinantien parantaminen

Vt 9 Lieto-Aura leveäkaistatien nelikaistaistus, Auran eritasoliittymän ja ohituskaistaparien toteuttaminen

Vt 8 päivitetyn kehittämisselvityksen toimenpiteiden jatkaminen, ml. Laitilan kiertoeritasoliittymä

Vt 10 kääntäminen vt 9:lle suunnittelu ja nykyisen vt 10 linjauksen parantaminen pienillä toimenpiteillä

Kevyen liikenteen kehittäminen:

Saariston rengastie pyörätien puuttuvat osat

4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa? Saako Väylävirasto riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa väyläverkon kunnossapito- ja kehittämistarpeista mm. alueellisen liikennejärjestelmätyön, väylien suunnittelun ja asiakkuusyhteistyön avulla?

Investointiohjelma tulee laatia läpinäkyvänä ja vuorovaikutuksessa sekä yhteistyössä maakuntien ja suurten kaupunkiseutujen kanssa noudattaen SOVA-lain osallisuuden henkeä. Riittävän ja oikea-aikaisen tiedon ja näkökulmien varmistaminen edellyttää aktiivista osallistumista maakunnallisten ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien suunnitteluun sekä nykyistä yksiäänisempää valtion käymää keskustelua erityisesti yhteishankkeita rahoittavien kaupunkiseutujen kanssa.

5. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Liikenne 12 -suunnitelmasta rajattiin pois valtakunnallisesti merkittävät raideyhteydet, joita edistetään tällä hetkellä hankeyhtiöiden toimesta. Turun kaupungin näkemys oli, että rajaus ei ollut perusteltu. Vastaava rajaus on sinänsä ymmärrettävästi tehty investointiohjelmaan. Kuitenkin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on pitkäjänteinen, yli hallituskausien jatkuva ennakoitava toiminta, jolloin ei ole perusteltua rajata valtakunnan merkittävimpiä liikennehankkeita suunnittelun ulkopuolelle. Lisäksi investointiohjelmaan sisällytetyt ratahankkeet ovat monin kohdin ristiriidassa tehdyn linjauksen kanssa, sillä hankekoreihin on nostettu merkittäviä pääradan ja itäradan parantamishankkeita.

Oheismateriaali 1Luonnos valtion Väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Turun kaupunki antaa edellä oleva lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.