Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Paula Aantaa 26.3.2021:

Pernon kaupunginosaan on laadittu 28.1.2021 päivätty ja 23.3.2021 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus.

Alueen pinta-ala on n. 35,7 ha.

Nykytilannetta ja suunnittelutilannetta kuvataan kaavaselostuksen kohdassa 3. Lähtökohdat

Asemakaavan kuvaus

Asemakaavanmuutos on osa laajempaa (n. 195 ha), vaiheittain toteutettavaa, Blue Industry Park -hanketta (BIP). Blue Industry Parkista tavoitellaan Euroopan mittakaavassa johtavaa meri- ja valmistavan teollisuuden tuotanto- ja innovaatiokeskittymää. Alueella pyritään sekoittuneeseen rakenteeseen, jossa samalla tontilla voi sijaita erilaisia toimintoja.

Meyerin telakan itäpuolella olevalle rakentamattomalle alueelle mahdollistetaan voimassa olevaa kaavaa tehokkaampi rakentaminen.

Valmiiksi rakennettu katu, Merilinja ja Gotlanninkadun jatke osoitetaan katualueiksi. Gotlanninkadun jatke avaa uuden reitin Merilinjalta Pernontielle ja vähentää tuntuvasti Ankkurikyläntien liikennettä. Merilinjalta on osoitettu 2 ajoyhteyttä tonttialueiden kautta telakalle. Voimajohtoalue ja junarata säilyvät nykyisillä paikoillaan.

Merilinjan molemmin puolin on osoitettu yhdeksän teollisuus- ja varastorarakennusten korttelialuetta (T-1 ja T-2), joille saa rakentaa myös toimisto- ja tuotekehitystiloja sekä teollisuusalueen yrityksiä palvelevia liiketiloja. T-2 kortteleihin saa rakentaa lisäksi yhdyskuntateknistä huoltoa, jätteenkäsittelyä ja kiertotaloutta palvelevia rakennuksia ja laitoksia. Alueen eteläosaan lähelle Ankkurikylän asutusta on osoitettu 2 kpl liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-1), joille saa sijoittaa myös sosiaalitiloja ja lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja majoitusrakennuksia.

Teollisuuskortteleiden rakennusoikeus on yhteensä 125 693 k-m² ja liike- ja toimistorakennusten kortteleiden 20 020 k-m². Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä 145 713 k-m², lisäys voimassa olevaan kaavaan on n. 102 879 k-m². Tonttitehokkuus vaihtelee 1,0 – 0,35 välillä, keskiarvon ollessa 0,62. Erilaisia korttelialueita on yhteensä noin 23,0 ha, erilaisia liikennealueita on n. 6,3 ha ja suojaviher- ja virkistysalueita on n. 6,4 ha.

Alueelle arvioidaan tulevan n. 1500 työpaikkaa teollisuusalueille. Arvion mitoituslukuna on 1 työntekijä/ 150 k-m² teollisuustilaa ja 1 työntekijä/ 30 k-m² toimistotilaa. Toimistotilojen osuudeksi on arvioitu 1/5 kerrosalasta. K-1 alueille arvioidaan tulevan 600 majoitushuonetta mitoituksella 30 k-m²/ huone ja yhteistiloja 10 % kerrosalasta. Vaihtoehtoisesti K-1 alueille voisi sijoittua n. 330 työpaikkaa mitoituksella 1 työntekijä/ 60 k-m² liiketilaa.

Autopaikkamitoitus on toimistotilojen ja liiketilojen osalta Turun autopaikkojen mitoitusohjeen (Kh 8.2.2021 § 71) mukainen (tehokas joukkoliikennevyöhyke yli 3 km keskustasta). Teollisuus- ja varastotilojen mitoitukseksi on valittu 1 ap/ 200 k-m².

Tehtyjen luontoselvitysten perusteella alueella on säästetty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita ja otettu huomioon liito-oravien yhteystarpeet. Hulevedet johdetaan pääosin avo-ojissa kadun vierellä sekä viher- ja suojaviheralueilla. Kaavan yleisissä määräyksissä annetaan määräyksiä hulevesien viivyttämisestä ja laadullisesta parantamisesta sekä velvoitetaan laatimaan kuivatussuunnitelma.

Kaavaselostuksessa on esitetty asemakaavan tarkempi kuvaus ja arvioitu kaavan vaikutuksia.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavan laadinta perustuu Turun kaupungin ja Turku Science Parkin aloitteeseen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet ja merkitsi 30.10.2019 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 5.11.2019 § 422. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2019 kaavoituskatsauksessa osana Blue Industry Parkia ja kirjeitse osallisille 6.11.2020.

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 5.12.2019 mennessä. Näitä saatiin yhteensä kuusi. Mielipiteissä on otettu kantaa tulevan toiminnan vaikutuksiin Ankkurikylän asutukselle sekä tuotu esille alueen liikenne-, melu- ja ilmanlaatuongelmat.

Aloituskokous viranomaisille pidettiin 20.6.2017.

Kaavahankkeesta jätetiin pois alueen lounaisosa kaavoitettavaksi BIP-satama hankkeen yhteydessä. Kaavarajaus päivitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 7.9.2020.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi luonnoksen 22.9.2020 § 312.

Luonnoksen pohjalta valmisteltiin asemakaavaehdotus, joka vietiin viranomaisten lausuntokierrokselle, samalla se asetettiin julkisesti nähtäville 15.2.2021 - 16.3.2021. Muutokset suunnitelmaan luonnoskäsittelyn jälkeen on kuvattu selostuksen kohdassa 4.4.7. 

Lausuntoja tuli yhteensä yhdeksän. Lausuntojen perusteella kaavaan on lisätty määräys varautumisesta kiinteistökohtaisiin pumppaamoihin, määräys T- kortteleiden ympäristövaikutuksista läheiselle asutukselle. Liito-oravan kulkuyhteysmerkintään lisättiin maininta hyppytolpista ja luo- aluemääräyksiä korjattiin. Kaavaselostukseen lisättiin ohje asianmukaisen pelastustoiminnan mahdollistamisesta, ohje puolustusvoimien kaapeleiden huomioon ottamisesta, ohje voimajohdon läheisyyteen rakentamisesta ja ohje kaukolämpötunnelin läheisyyteen rakentamisesta. Selostukseen lisättiin kuvausta kaavan vaikutuksista luo-1 alueeseen. Ely-keskus edellytti telakan alueella olevien jalopuumetsikköjen ottamista mukaan kaavaan. Kaavoitus katsoo, että metsiköt merkitään kaavaan luo-alueina sitten, kun telakan alueen kaavaa muutetaan.

Lausunnot vastineineen on kuvattu tarkemmin vuorovaikutusraportissa kohdassa 5 Kaavaehdotuksen lausunnot.

Ehdotuksesta ei tullut yhtään muistutusta.

Lausuntojen perusteella tehtyjen vähäisten muutosten johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.

Infran kustannukset ja kaavatalous

Koska Merilinja on jo rakennettu ja Gotlanninkadun jatke rakenteilla, ei kaavan toteuttaminen aiheuta tarvetta kadunrakentamiseen. Kustannusarvio uusien linja-autopysäkkien rakentamisesta ja hulevesien järjestelystä on 50 000 € (alv. 0 %). Arvio sisältää rakentamisen, suunnittelun ja muut tilaajan kustannukset sekä infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaisen hankevarauksen 15 %. Maankäyttösopimuskorvaus tulee kattamaan asemakaava-alueen rakentamisesta aiheutuvat investoinnit. Alueen tarvitseman vesihuollon kustannusarvio on 474 000 € (alv. 0 %).

Seuraava vaihe

Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, kun tarvittava maankäyttösopimus kaupungin ja maanomistajan välillä on allekirjoitettu.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Kartta Merilinja

Oheismateriaali 1Selostus Merilinja

Oheismateriaali 2Tilastolomake Merilinja

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti

Oheismateriaali 4OAS- ja luonnosvaiheen mielipiteet ja lausunnot

Oheismateriaali 5Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku (luontoselvitykset 7 kpl, hulevesiselvitys, liikenteelliset tarkastelut, Turun telakan ja sen verkoston aluetaloudelliset vaikutukset)

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 28.1.2021 päivätty ja 23.3.2021 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Merilinja esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy osaltaan Merilinjan asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvioksi 50 000 € (alv. 0%) ja lähettää kustannusarvion edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi Merilinjan asemakaavanmuutoksen käsittelyn yhteydessä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ilvessalon van Ooikin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 6.4.2021 § 105

PäätösAsia pantiin pöydälle Ilvessalon van Ooikin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 13.4.2021 § 112

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavasti muutettuna:

"Kaavamerkinnän L-1 kaavamääräys muutetaan seuraavaan muotoon:

Liito-oravan kulkuyhteys. Alueella tulee säästää ja tarvittaessa istuttaa puustoa, joka kasvaa vähintään 10 metriseksi. Alueella, jossa puusto ei ole vielä kasvanut vähintään 10 metriseksi tulee asentaa hyppytolppia. Voimajohdon vaara-alueella puuston korkeutta rajoitetaan sähköyhtiön määräysten mukaan."

van Ooikin Laukkasen kannattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Liite 2Kartta Merilinja muutettu 20.4.2021 (Kylk § 121)

Oheismateriaali 6Selostus Merilinja muutettu 20.4.2021 (Kylk § 121)

Ennen päätöksentekoa äänestettiin pohjaehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

"Asemakaavanmuutosehdotus; Merilinja, Perno (os. Gotlanninkatu, Merilinja ja Telakkakatu) (15/2019) hyväksytään siten muutettuna, että kaavamerkintä K-1 muutetaan muotoon Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös sosiaalitiloja. Alueella tulee sallia sähkönjakeluun liittyvien muuntamoiden, ilmajohtojen ja maakaapeleiden sijoitus."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Häkkinen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän ehdotus tuli tältä osin päätökseksi äänin 11-2.

van Ooikin päätökseksi tulleen muutosehdotuksen perustelut:

"Nykyisellään liito-oravien kulkuyhteyttä koskeva kaavamääräys ei ole kovin selkeä. Sitä on syytä tarkentaa."

Sandelinin muutosehdotuksen perustelut:

"Kaupungin tulee tavoitella ja tukea kaavoituksella pysyvän asutuksen saamista kaupunkiin. Tilapäisen työvoiman käytön tukeminen ei ole kaupungin omien tavoitteiden eikä kaupungin edun mukaista. Parakkikylät ovat asumisoloiltaan heikkoja ja yhdyskuntarakenteen segregaatiota lisäävä ratkaisu."

Kaupunginsihteeri Pia Bergström 1.9.2021:

Asemakaavanmuutosehdotus "Merilinja" on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 20.4.2021 § 121.

Merilinjan maankäyttösopimus on hyväksytty kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa 21.6.2021 § 46. Maankäyttösopimus osapuolten välillä on allekirjoitettu 10.8.2021.

Liite 1Kartta Merilinja

Oheismateriaali 1Selostus Merilinja

Oheismateriaali 2Tilastolomake Merilinja

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 28.1.2021 päivätyn, 23.3.2021 lausuntojen perusteella muutetun ja kaupunkiympäristölautakunnan 20.4.2021 § 121 päätöksen perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Merilinja.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Merilinjan asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvioksi 50 000 € (alv. 0%).

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Achrén, Niinivirta, Anttila, Weber, Rantanen, Aaltonen, Ruohonen, Valkonen ja Arve.

Lindforsin tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Muukkonen:

”Asemakaavanmuutosehdotus; Merilinja, Perno (os. Gotlanninkatu, Merilinja ja Telakkakatu) (15/2019) hyväksytään siten muutettuna, että kaavamerkintä K-1 muutetaan muotoon: "Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös sosiaalitiloja. Alueella tulee sallia sähkönjakeluun liittyvien muuntamoiden, ilmajohtojen ja maakaapeleiden sijoitus."

Perustelut:

Turku on sitoutunut kaupunginvaltuuston 23.8.2021 hyväksymässä pormestariohjelmassa seuraaviin tavoitteisiin: "Puramme aktiivisesti segregaatiota asunto- ja maapolitiikalla. - - Vahvistamme segregaation vähentämisen periaatteen ensisijaiseksi tavoitteeksi lähiöiden kehittämisessä. - - Vahvistamme kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä ja osallistumista kaupungin kehittämiseen mm. toteuttamalla ja päivittämällä lähiöohjelman kehittämään Turun eri lähiöistä viihtyisiä ja hyvää elämää tukevia alueita."

Käsittelyssä oleva pohjaesitys on ristiriidassa edellämainittujen pormestariohjelman tavoitteiden kanssa. Kaupungin tehtävänä on tukea kaavoituksellaan alueellisesti kestävää kehitystä ja pysyvän asutuksen saamista kaupunkiin. Tilapäisen työvoiman käytön edistäminen siten, että lisätään asumisviihtyvyydeltään alkeellisia parakkikyliä, on omiaan syventämään yhdyskuntarakenteen segregaatiokehitystä.”

Virtanen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.