Talousjohtaja Valtteri Mikkola, rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna ja maksuliikepäällikkö Riikka Kilpi 3.6.2021:

Toiminnon tausta ja nykytila

Henkilöstökassa on perustettu kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1938. Pääsääasialliset palvelut ovat olleet talletustilit sekä maksupalvelu, luotollisista tileistä on aikojen saatossa luovuttu. Talletustilien korko on ollut aiemmin hyvin kilpailukykyinen pankkitalletuksiin verrattuna ja muutaman vuoden ajan asiakkaiden on ollut mahdollista käyttää verkkopalvelua. Verkkopalvelun suosio ei ole ollut odotetun suuruinen, mutta manuaalisen maksupalvelun käyttöä on saatu verkkopalvelun ja palvelumaksuhinnoittelun avulla vähenemään. Pankkiregulaation ja säätelyn lisääntyessä toiminto ei välttämättä täytä kaikkia juridisia ja säätelyyn liittyviä velvoitteita muun muassa asiakkaan tunnistamisen osalta, minkä vuoksi toiminnan jatkaminen vaatisi perustavanlaatuisia muutoksia palvelun toimintatapaan ja tietojärjestelmään.

Henkilöstökassa toimii kaupunginkassan kanssa samassa arviolta 70 m2 kokoisessa tilassa Puolalankadulla. Toiminta työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää siten, että henkilöstökassan osuus työpanoksesta on laskennallisesti n. 80% ja loput 20% työpanoksesta kohdistuu kaupunginkassan hoitamiseen siltä osin kuin toiminnot eivät ole siirtyneet Kauppatorin Monitoriin. Esimies toimii pääosin Konsernihallinnon yhteisissä palveluissa ja henkilöstökassan ja kaupunginkassan toimintaan liittyvän esimiestyön osuus on yhteensä enintään 10%.

Henkilöstökassan konttorin aukioloajat ovat tällä hetkellä ma-pe klo 9.00 - 12.00 ja puhelinpalveluaika ma-pe klo 9.00-15.00. Nykyisellä palvelutasolla toimintoon kohdistuu 2,5 henkilön työpanos.

Viimeisimmät päätökset

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2021 talousarvion hyväksymisen yhteydessä seuraavasti: Henkilöstökassaa ei tässä kohtaa lakkauteta. Henkilöstökassan talletuskorkoa lasketaan ja palvelumaksuja korotetaan kustannusten kattamiseksi. Järjestelmämuutosten aiheuttamista investointitarpeista ja toiminnallisista muutoksista tuodaan esitys kaupunginhallitukselle, joka päättää henkilöstökassan jatkosta.

Kaupunginvaltuuston päätöksen osittaiseksi toteuttamiseksi talousjohtaja on 14.12.2020 päättänyt talletuskoron laskemisesta nollaan (0 %) ja maksupalvelun palvelumaksun korotuksesta vuoden 2021 alusta lähtien. Laskujen maksupalvelun hintaa korotettiin kahdesta eurosta viiteen euroon per laskutapahtuma konttorissa tapahtuvassa maksusta, mikä vastaa keskimääräistä liikepankkien veloitusta vastaavasta maksupalvelusta. Muuten tilipalveluun ja verkkopankki ominaisuuteen ei liity muita veloituksia, eikä niiden lisääminen ole myöskään nykyisellä järjestelmällä mahdollista. Myös panot / otot tililtä ovat ilmaisia. Myös talletuskorko on markkinaehtoinen nykyisessä korkoympäristössä, koska kaikki lyhyet euribor viitekorot ovat negatiivisia.  

Henkilöstökassaa ohjaavat säännöt ja asiakasrakenne

Henkilöstökassan toimintasääntö, tili- ja verkkopalvelusopimuksen ehdot sekä palveluiden hinnasto on vahvistettu kaupunginhallituksen päätöksellä 08.06.2015 § 267. Saman päätöksen nojalla on otettu käyttöön asiakkaille tarjottava verkkopalvelu.

Toimintasäännön mukaan henkilöstökassaan voivat talletuksia tehdä (eräin tarkennuksin):

1. kaupungin virka- tai työsuhteessa oleva henkilö

2. kaupungin toimielimissä toimiva luottamushenkilö

3. kaupungin tytäryhtiön palveluksessa oleva henkilö

Nykyisellä asiakasrakenteella suurin osa (85 %) henkilöstökassan asiakkaista on yli 55-vuotiaita ja asiakkaiden keski-ikä on 67 vuotta.  Eläköityneitä vanhoja kaupungin tai kaupungin tytäryhtiön työntekijöitä on runsaasti. Tämä ei vastaa kassan alkuperäistä toiminta-ajatusta tai –sääntöä. Tätä taustaa ja tosiasiaa vastaan kyse ei myöskään ole enää kaupungin palveluksessa olevalle henkilöstölle suunnatusta henkilöstöedusta. 

Nykyisellä talletuskorolla ja palvelumaksujen tasolla uusien tilien avauksia ei ole käytännössä enää ollut. Lisäksi toiminnon palvelutarjonta on niin suppea, että se ei vastaa enää liikepankkien vastaavaa tuote- ja palvelutarjontaa, johon kuuluvat mm. lainat ja luotot, erilaiset luotto- ja maksukortit ja erilaiset digitaaliset palvelut.

Henkilöstökassan talletuskanta kaupungin varainhankinnan lähteenä

Henkilöstökassan talletukset olivat huhtikuun 2021 lopussa noin 39 milj. euroa ja niille maksettava korko tällä hetkellä 0 %. Koska talletukset ovat osa kaupungin korollista kokonaisvelkaa ja kassavarantoa, talletukset ovat olleet kaupungin varainhankinnan yksi osa, jonka rahoituskustannus ja -tuotto on tällä hetkellä 0 % pa. Lisäksi toiminto aiheuttaa myös muita operatiivisia kustannuksia, joita ovat muun muassa henkilöstökustannukset (palkat sivukuluineen), tilavuokran, järjestelmäkustannuksia sekä muita vähäisiä kustannuksia. Tämä huomioiden on varainhankintakustannus enemmän kuin pelkkä talletuskorko (0 %) ja sen hinta kasvaa koko ajan asiakasmäärän / talletuskannan vähenemisen myötä.

Kaupungin normaalin varainhankinnan eli lyhyen ja pitkän ottolainauksen kustannukset vaihtelevat maturiteetista riippuen. Lyhyen ottolainauksen (kuntatodistukset) hinta on nykyään negatiivinen eli kaupunki saa korkotuottoa lainatessaan rahaa markkinoilta. Myös tätä taustaa vasten henkilöstökassan talletukset ovat kaupungille kallis varainhankinnan lähde. Pitkässä varainhankinnassa (esim. 10 vuotta) kustannustaso on tällä hetkellä noin 0,2 –0,5  % eli pitkä rahoitus on kaupungille hyvin edullista nykyisessä korkoympäristössä. Verrattaessa henkilöstökassan kustannusta muuhun ottolainauksen kustannukseen johtopäätös on, että henkilöstökassan talletukset ovat kaupungille kallis varainhankintamuoto nykyisessä korkomarkkinatilanteessa, eikä sen olemassaololle ole enää perustetta varainhankintamielessä.

Henkilöstökassan talletukset ovat tällä hetkellä sijoitettuna kaupungin liikepankkien maksuliiketileille, joiden korko on nolla (0) % tai jopa -0,50 % eli kaupunki joutuu maksamaan sakkokorkoa ylimääräisistä talletuksistaan.  Kaupunginvaltuuston hyväksymät sijoitusperiaatteet eivät myöskään mahdollista talletusten sijoittamista siten, että sijoitustuotoilla pystyttäisiin kattamaan toiminnosta aiheutuvat kustannukset. Nykyinen erittäin matala ja negatiivinen korkotaso on tehnyt käytännössä mahdottomaksi saada aikaan korkotuottoja maltillisella riskitasolla henkilöstökassan talletuksille.

Edellä kerrotun mukaisesti kaupunki ei pysty nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa saamaan henkilöstökassan talletuksille sellaista tuottoa korkosijoituksista, joka kattaisi toiminnosta aiheutuvat kustannukset ja jotka olisivat kaupungin sijoitusperiaatteiden mukaisia.

Mahdolliset vaihtoehdot ja toimintamalli tulevaisuudessa

1. Jatkaminen nykymallilla ja tilanne nyt

Toiminnan mahdollisesti jatkuessa tulisi siirtyä entistä pankkimaisempaan toimintaan ja myös noudattaa rahanpesulainsäädäntöä kaikilta osin, jotta varmistetaan talletuskannan asianmukainen hoito. Suurin vaikutus toimintaan on sillä, että rahan alkuperä tulee selvittää huolellisesti määräysten mukaisesti. Tämä asettaa vaatimuksia myös käytettävälle järjestelmälle eli sen tulee tukea asiakkaan asianmukaiseen tunnistamiseen sekä rahan alkuperäselvityksiin liittyvien tietojen tallentamista ja säilyttämistä. Myös koulutus lainsäädännön vaatimuksista on hankittava.

Toiminnan jatkaminen edellyttää joka tapauksessa tietojärjestelmäpäivityksen, koska nykyisen järjestelmän tilalle tehdään uutta versiota ja nykyjärjestelmän tuki on jo päättynyt. Päivityksen tekemisestä on saatu tarjous ja hankinnan kustannus järjestelmän ja arvioidun vuosittaisen kehittämistyön osalta tulisi olemaan vähintään 52 tuhatta euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Tämän lisäksi järjestelmän käytön edellyttämien liittymien toiminnan varmistaminen tulee aiheuttamaan kustannuksia.

Henkilöstökassan palvelutasoa on mahdollista supistaa tulevassa toimintamallissa, koska talletusten määrä ja palvelun käyttö vähenee koko ajan. Uuden toimintamallin kustannusrakenne perustuu puolen päivän (klo 9-12) aukioloaikaan kolmena päivänä viikossa, jolloin henkilöstön käyttö vastaa kolmen henkilön osalta 30 % työpanoksen kohdistusta toimintoon.

Henkilöstökassan talletuskanta huhtikuun 2021 lopussa oli 39,8 milj. euroa ja asiakasmäärä vastavana aikana 2 642 kpl.

Tilien lopettaminen eli asiakasmäärä ja talletuskannan lasku on kiihtynyt kuluvan vuoden alussa, kun talletuskoron lasku ja palvelumaksujen korotukset tulivat voimaan. Tämän vuoksi toiminnon kiinteiden kustannusten suhde väheneviin tuottoihin käy huonommaksi asiakkaiden vähentyessä. Jos toimintaa halutaan jatkaa, tulisi myös vastaavasti panostaa toiminnon markkinointiin ja kehittämiseen, joka vaatii osaltaan lisää panostuksia.

Henkilöstökassan talletuskorkoa on laskettu nykyisestä 0,10 %:sta 0 %:iin heti vuoden 2021 alusta lähtien, jolloin se vähentää talletuskannasta johtuvia korkomenoja noin 47.000 euroa vuodessa ja parantaa tilikauden tulosta vastaavalla summalla. Laskujen maksupalvelun nykyhinta on ollut kaksi (2) euroa per lasku ja se on nostettu liikepankkien keskimääräiseen hinnoitteluun (laskunmaksu konttorissa) eli viiteen (5) euroon kuukaudessa. Tästä arvioidaan kertyvän lisätuloa yhteensä noin 69.000 euroa vuodessa. Edellä mainitut korotukset eivät kuitenkaan riitä kattamaan toiminnosta aiheutuvia kustannuksia tarvittavan järjestelmäpäivityksen jälkeen.

Talletuskoron laskun, aukioloaikojen supistuksen ja palvelumaksun korotuksen jälkeenkin henkilöstökassatoiminnon vuoden 2021 tilikauden tuloksen ennustetaan olevan noin 46.000 euroa tappiollinen. Jotta järjestelmän päivittämisestä aiheutuvat kulut tulisivat kokonaan katetuksi, tulisi asettaa tilikohtainen kuukausittainen palvelumaksu, jonka suuruus olisi 1,50 euroa. Teknisesti muutos on mahdollista tehdä vasta kun järjestelmäpäivitys on tehty. Kaikkien mainittujen palvelumaksujen korotusten jälkeen ei voida puhua enää henkilöstöedusta, koska tarjottavien palvelujen monipuolisuus ei vastaa liikepankkien vastaavaa tarjontaa ja hinnoittelu on käytännössä sama tai kalliimpi kuin liikepankkien maksuliiketilien hinnoittelu. Lisäksi tili / kuukausikohtaisen palvelumaksun asettaminen johtaa todennäköisesti entisestään kiihtyvään tilien lopetukseen.

2. Ulosmaksu

Henkilöstökassa-toiminto voidaan lakkauttaa maksamalla talletusvarat takaisin asiakkaille. Tällöin talletukset maksetaan asiakkaan olemassa olevalle muulle pankkitilille. Tällainen menettely on yksinkertainen, varat tilisiirtona vastaanottavan tavallisen talletuspankin kannalta. Tilien lopetuksen yhteydessä, ennen varojen maksamista asiakkaille, tulee suorittaa kansallisen sekä EU:n pakotelistan osalta tarkistus.

Toiminnan loppuessa henkilöstökassan kustannuksista jäävät edelleen jäljelle henkilöstö- sekä tilakustannukset. Henkilöstökassatoiminnan kannattavuudesta tehdyn laskelman mukaan kustannusten määrä yhteensä n. 110 000 euroa. Tilojen osalta on mahdotonta välttyä kustannuksilta, koska kiinteistö on vuokrattu kokonaisuudessaan kaupungille ja henkilöstökassa toimii pienessä osassa koko kiinteistöä. Nykyiselle henkilöstölle on osoitettavissa korvaavat työtehtävät muualla kaupunkiorganisaatiossa, joten irtisanomiseen ei ole tarvetta.

Edellä esitetyin vaihtoehtoihin liittyen voidaan todeta, että henkilöstökassan toimintaa voidaan jatkaa pienemmällä henkilöstömitoituksella ja aukioloajoilla sekä uudessa tilassa Monitorin yhteydessä. Toiminnan jatkaminen vaatii järjestelmäpäivityksen ja uuden palvelumaksun, jolla katetaan järjestelmäkustannukset. Asiakkaiden määrä ja talletukset jatkavat näiden muutosten jälkeen todennäköisesti laskuaan ja toiminto muodostuu kroonisesti alijäämäiseksi. Lisäksi sen olemassaoloa on hyvin vaikea enää perustella kaupungin henkilöstöetuna, koska talletuskorko ja palvelumaksut keskimäärin ylittävät jo liikepankkien vastaavan tason, vaikka palveluvalikoima on huomattavasti suppeampi kuin liikepankkien vastaava.

Tämän vuoksi talletusten ulosmaksu ja henkilöstökassan lopetus on perusteltua ja se voidaan tehdä hallitusti loppuvuoden 2021 ja kevään 2022 aikana. Lopetus ei johda irtisanomisiin eikä lomautuksiin.

Kansliapäällikkö, kaupunginjohtajan varahenkilö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Turun kaupungin henkilöstökassatoiminta lopetetaan 31.5.2022 mennessä siten, että

• talletusvarat maksetaan henkilöstökassan tilien omistajille tilin lopetuksen yhteydessä sen jälkeen, kun pakotelistatarkistus on tehty,
• talletusvarat tulee maksaa omistajien henkilökohtaisille pankkitileille ja tästä voidaan poiketa vain erityistapauksissa,
• henkilöstökassan nykyisiä työntekijöitä ei irtisanota toiminnon lakkauttamisen seurauksena,
• lakkauttamisen käytännön toimenpiteistä vastaa konsernihallinnon yhteiset palvelut, myynnistä suoritukseen–yksikkö ja oikeuttaa maksuliikepäällikön allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat,
• tilin lopetukset suositetaan hoidettavaksi ajanvarauksina, jotta vältytään mahdolliselta asiakaspalvelun ruuhkautumiselta.
• käteisnostojen osalta nostoraja muutetaan toimintasääntöön siten, että kertanosto voi olla enintään 1000 euroa ja tätä suurempien nostojen osalta asiakkaan on ilmoitettava asiasta 3 päivää ennen nostotapahtumaa.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lindforsin Maaskolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 21.6.2021 § 308

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2, 1 poissa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Aaltonen, Vierimaa ja Ruohonen.

Lindforsin tekemän seuraavansisältöisen hylkyehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Rinne:

”Päätösehdotus hylätään.

Perustelut:

Henkilöstökassa on kaupungin tarjoama työsuhteeseen kuuluva työetu, jonka yksipuolinen lakkauttaminen on ongelmallista. Jos lakkauttamiseen ylipäätään päädytään, kaupunki huolehtisi työntekijöistään paremmin, jos lakkautuspäätös tehtäisiin osana laajempaa pakettia, jossa työntekijöille kompensoitaisiin menetettävä etuus.”

Huovinen oli poissa kokouksesta.