Seutuyhteistyöjohtaja Pekka Sundman 10.5.2021:

Varsinais-Suomi onnistui olemaan lähes koko 2010-luvun Suomen taloudellisen kasvun moottorina. Menestys perustui suurelta osalta Varsinais-Suomen talouden dynamiikkaan, osaamiseen ja edunvalvontaan sekä Triple Helix-malliin pohjalta tehtyyn yhteistyöhön, jossa julkiset toimijat, yritykset ja oppilaitokset tekivät työtä yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintamalli on saanut tunnustusta laajalti myös muualta Suomessa.  Yhteistyön pohjana on ollut keskinäinen luottamus, johon on osattu panostaa. Luottamuksen rakentaminen on lähtenyt liikkeille sidosryhmäorganisaatioiden strategioista, joiden valmistelua on tehty yhteistyössä ja varmistettu, että strategiset tavoitteet ovat yhdensuuntaisia keskenään ja sisältävät myös riittävää kunnianhimon tasoa.  Erityistä huomiota on myös kiinnitetty henkilökohtaisella tasolla hyviin ja välittömiin suhteisiin. Myös 2020-luvulla erinomainen yhteistyö nähdään olevan menestyksen ehtona.

Turun seudulla yhteisen tekemisen ilmapiiri on vahva. Viranhaltijatasolla yhteistyö on varsin tiivistä ja hyvähenkistä. Turun seudulla on lukuisia viranhaltijoista ja asiantuntijoista koostuvia asiakohtaisia kokoonpanoja, jotka perustuvat joko vapaaehtoiseen yhteistyöhön tai kuntien tai valtion kanssa tehtyihin keskinäisiin sopimuksiin. 

Viranhaltijaverkoston toimintaa kokonaisuutena, jossa ko. ryhmät toimivat ei tällä hetkellä koordinoida. Myös tiedonkulku ryhmistä viranhaltijoille sekä poliittisille päättäjille ja eri kuntien päätöksenteon kesken on isossa kuvassa usein koordinoimatonta. Koska hyvä johtaminen ja päätöksenteko edellyttävät hyvää tietopohjaa ja tilannekuvaa, nähdään tässä yhteistyön kehittämisen kautta mahdollisuutena saavuttaa entistä parempaa elinvoimaa, vetovoimaa ja hyvinvointia kuluvalla vuosikymmenellä.

Suunnitelma ei sisällä kunnallisen päätösvallan siirtämistä kuntayhtymälle. Yhteistyön kehittäminen ja syventäminen ei tule luomaan päällekkäistä tekemistä suhteessa nykyiseen toimintaan eikä myöskään suhteessa maakunnalliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on nykyistä vahvemman ja koordinoidumman yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden kautta parantaa toimintakuntien ja sidosryhmien toimintaedellytyksiä sekä viranhaltijoiden että poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta. Lopputuloksena on tiiviimpi ja yhtenäisempi seudullinen kehitys, edunvalvonta ja kasvava elinvoima, kilpailukyky ja hyvinvointi. 

Alustava valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että kuntien väliset viralliset yhteistyöneuvottelut on mahdollista käynnistää. Tässä vaiheessa valmistelussa mukana olevat kunnat ovat Turun lisäksi Kaarina, Lieto, Naantali Raisio ja Rusko, jotka muodostavat työssäkäynnin, asioinnin ja taajamarakenteen näkökulmista tiiviin ja yhtenäisen ydinkaupunkiseudun.

Esivalmistelussa ja alustavissa keskusteluissa tarkoituksenmukaiseksi rakenteellisemman seudullisen yhteistyön alustaksi on katsottu kuntayhtymämuoto. Ydinkaupunkiseudun kuntien omistama kuntayhtymä toteuttaa parhaiten tavoitteet poliittisen tason yhteistyön vahvistamisesta ja ohjauksesta ja on kuntalakiin pohjautuvana kuntien toimijoille tuttu. Koska kyse olisi vapaaehtoisesta kuntayhtymästä, olisi neuvotteluissa mahdollista sopia erityisistä, tarkoituksenmukaisiksi katsotuista toimintatavoista esimerkiksi poliittisen edustavuuden suhteen.

Yhteistyön kustannusvaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäiset. Kustannustaso määräytyy yhteistyön tekemisen sisällöistä ja tavoitteista. Kustannushaarukka tällä hetkellä on arvioitu olevan 1,5 – 2,6€/ asukas / vuosi. Osa rahoituksesta todennäköisesti tulee käytetyksi erilaisten seudullisten selvitysten tekemiseen, joita tälläkin hetkellä tehdään joko kuntakohtaisesti tai yhdessä.

Koska yhteistyö keskittyy niihin asioihin, joissa on yhteneväiset intressit, ei ole tarvetta sille, että millään kunnalla yksinään olisi enemmistöä kuntayhtymän päätöksentekoelimissä.

Seudullisen kuntayhtymän toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on toimia yhteisen tiedonjaon, kehittämisen ja valmistelun pohjana. Seudun visio ja strategia -työssä on tunnistettu teemoja, joissa yhteistyötä voidaan vahvistaa, ja sisältöteemoja vahvistetaan toteutettavaksi sekä perustamisneuvotteluissa että myöhemmin kuntayhtymän toiminnan vakiintuessa. Kuntayhtymän sisällöllisen valmistelun tukena on tarkoituksenmukaista käyttää myös jo nykyisin toimivia viranhaltijatason yhteistyöryhmiä.

Oheismateriaali 1Seutuyhteistyön valmistelu -powerpoint-esitys

Omistajaohjausjohtaja, kaupunginjohtajan varahenkilö Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Turun kaupunki pyrkii neuvotteluissa Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kesken tavoittelemaan seudullisen kuntayhtymän perustamista seuraavin periaattein:

• kuntayhtymän toiminta voi alkaa vuoden 2022 alusta,
• kuntayhtymän rahoitukseen varaudutaan kunnan/kaupungin talousarvion valmistelussa,
• millään osallistuvalla kunnalla ei ole yksinään enemmistöä kuntayhtymän päätöksentekoelimissä.

Kuntayhtymän perustaminen ja siihen liittyvät asiakirjat tuodaan erikseen päätöksentekoon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin 10-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Aaltonen, Huovinen, Vierimaa ja Ruohonen.

Laivorannan Rinteen kannattamana tekemän hylkyehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Lindfors ja Miikkola.