Liite 2

Tausta

Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt Turun kaupungin hyvinvointitoimialan fysiatristen toimintojen yhdistymistä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastaavien toimintojen kanssa vuonna 2019 (Sosterla 23.10.2019 § 356). Tuolloin selvityksen myötä todettiin, että toimintojen yhdistäminen turvaisi toimintaa ja vähentäisi toiminnan haavoittuvuutta kahden pienen erikoisairaanhoidon poliklinikan osalta sekä selkeyttäisi potilaiden ohjautumista. Tavoitteena oli myös lisätä erikoisalan kiinnostavuutta nuorten lääkäreiden keskuudessa parantuneen erikoislääkärituen myötä. Lisäksi todettiin, että meneillään olevien sopeuttamisohjelman kehittämisprojektien loppuun saattamiseksi olisi tärkeätä säilyttää nykyinen johtamisrakenne lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä, myöskään lopullista päätöstä liikkeen luovutuksen osalta ei nähty tarkoituksenmukaisena ennen kuin on voitu arvioida toimintojen yhdistämien vaikutuksia mm. konsultaatiomahdollisuuksiin. Selvityksen pohjalta työryhmä päätyi ehdottamaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle fysiatristen toimintojen vuokraamista erillisellä sopimuksella. Yhdistetty toiminta käynnistyi 13.1.2020.

Fysiatrian erikoisalalla on jatkunut jo vuosia erikoislääkäripula alhaisten koulutusmäärien vuoksi, joka on vaikeuttanut valtakunnallisesti fysiatrian klinikoiden toimintaa entisestään kasvavien potilasmäärien paineessa. Rekrytointivaikeudet ovat myöskin aiheuttaneet ongelmia sekä TYKS fysiatrian pkl:lla ja myös Turun kaupungin fysiatrian pkl:lla aiheuttaen jonojen kasvua, lähetekäsittelyn vaikeuksia ja painetta käyttää ostopalveluita palvelun turvaamiseksi hoitotakuun puitteissa.

Vuokraustoimintojen osalta tehtiin jo selvitys mahdollisista kustannusvaikutuksista ja tehdyn sopimuksen tavoitteena olivat kustannusneutraalius sopimuksen molemmille osapuolille. Fysiatristen potilaiden hoito on toteutunut nyt yhteisissä tiloissa sairaanhoitopiirin organisoimana. Fysiatrian poliklinikan johtamisesta on vastannut Turun kaupungin fysiatrian ylilääkäri.

Nykyinen toimintamalli

TYKS fysiatrian poliklinikka toimii tällä hetkellä TYKS TULES- toimialueella tarjoten fysiatrisia poliklinikkapalveluita TYKS Orto- sairaalassa. Syksyllä 2020 myös Turunmaan sairaalan fysiatri liittyi osaksi TYKS fysiatrian poliklinikan toimintaa vahvistaen kaksikielistä toimintaa. Fysiatrian poliklinikka tuottaa konservatiivisesti hoidettavien tuki- ja liikuntaelinpotilaiden vaativaa diagnostiikkaa, toimintakyvyn ja työkyvyn arviointeja sekä antaa konsultaatioapua myös muiden erikoisalojen potilasryhmien vaativien toimintakykyarvioiden tekemisessä. Suurimpina potilasryhminä ovat kuitenkin tuki- ja liikuntaelin sairauksista kärsivät potilaat sekä kipupotilaat. Fysiatrian polikliininen toiminta on pääsääntöisesti konsultatiivista toimintaa.

Koulutus, tieteellinen tutkimus ja hoidon kehittäminen ovat myös tärkeitä fysiatrian poliklinikan tehtäviä.

Ennen toimintojen yhdistämistä Hyvinvointitoimialan terveyspalveluiden fysiatrian poliklinikan tehtävänä oli tuottaa konsultatiivista palvelua tuki- ja liikuntaelin ja toimintakykyongelmissa turkulaisille potilaille avohoidossa. Poliklinikalla työskentelivät ylilääkäri, erikoislääkäri ja erikoistuva lääkäri. Ennen uuden Geriatriset ja kuntouttavat palvelut tulosyksikön perustamista fysiatri ylilääkärin työpanosta suuntautui runsaasti yksikön johtamiseen ja kehittämiseen. Organisaatiomuutoksen ja toimintojen yhdistämisen myötä vastuu on keskittynyt fysiatrian poliklinikan johtamiseen ja avokuntoutuspalveluiden johtamiseen, jolloin ylilääkärin tehtävänkuvan näkökulmasta johtamisvastuu Turun kaupungilla on vähentynyt.

TYKS fysiatrian poliklinikka on osa TULES- toimialuetta. Fysiatrian poliklinikalla on työskennellyt ennen toimintojen yhdistämistä 1 professoriylilääkäri 2 erikoislääkäriä ja 1 erikoistuva lääkäri ja lisäksi yksi erikoislääkäri ja erikoistuva lääkäri ovat työskennelleet TYKS vaativan kuntoutuksen osastolla.

Toimintojen näkökulmasta rekrytointivaikeudet ja molempia yksiköitä kohdanneet akuutit pidemmät henkilöstövajeet ovat vaikuttaneet viime vuosina merkittävästi kummankin yksikön toimintaan ja tämän vuoksi muun muassa kustannusten ja potilasmäärien vertailu on ollut vaikeata. Toimintojen yhdistämistä perusteltaessa Turun kaupungin osalta ensikävijöitä oli vuodessa noin 1000 ja käyntejä yhteensä oli noin 1500, kokonaisuudessaan potilaskontakteja oli vuositasolla noin 2000. TYKS fysiatrian poliklinikalla potilaskäyntejä vuodessa oli noin 1170 ja yhteensä potilaskontakteja oli noin 2700. Vuosien aikana tapahtuneet vaihtelut resursseissa vaikeuttavat kuitenkin merkittävästi kustannusnäkökulmasta tehtävää toimintojen arviointia.

Vuoden 2020 aikana kerättyjen tietojen valossa kustannusten näkökulmasta vastaanottokäyntien määrä on laskenut per potilas, jonka taustalla voidaan olettaa olevan selkeytynyt ja yhtenäinen toimintamalli. Kustannusten näkökulmasta vuokraustoiminta ei ole lisännyt Turun kaupungin toimintakuluja. Toimintojen yhdistymisen myötä on myös pyritty karsimaan potilaan hoidon laadun kannalta kannattamattomia käyntejä.

Toimintamallin haasteet

Ennen toimintojen yhdistämistä haasteina ovat olleet molempien organisaatioiden toimintojen haavoittuvuus liittyen pieneen henkilöstöresurssiin sekä valtakunnalliseen fysiatripulaan. Vuoden 2018 alussa Turun kaupungin fysiatriylilääkärin virka oli pitkään täyttämättä, koska avoinna olleeseen virkaan ei ollut soveltuvia hakijoita. Tällöin jouduttiin turvatutumaan fysiatriostopalveluiden käyttöön, jotta pysyttiin hoitotakuussa. Myös TYKS fysiatria on kohdannut saman kaltaisia haasteita. Viimeisen vuoden aikana toiminta on kuitenkin saatu vakiintumaan ja jonotilanne on pysynyt hyvänä. Myös erikoislääkärirekrytoinneissa on onnistuttu ja erikoistuvien virat ovat olleet pääsääntöisesti täytettyinä. Tämä on tukevoittanut myös turkulaisen potilaan fysiatrian erikoisalapalvelun saavutettavuutta ja jatkuvuutta.

Vuoden 2019 selvityksessä todettiin, että pienet erikoislääkärivastaanotot ovat haavoittuvia, kun sijaistusta ei käytännössä ole saatavissa. Lisäksi erikoissairaanhoidon monimutkaistuminen edellyttää vahvaa erikoisalakohtaista johtamista ja yhteisiin hoitolinjoihin sitoutumista.

Nykyisen vuokrausmallin ongelmina ovat kahden eri työnantajan palveluksessa toimivien työntekijöiden eriarvoisuus. Myös esimiesnäkökulmassa virkasuhteen puuttuminen toiminnasta vastaavaan organisaatioon luo ongelmia päätöksentekoon. Vuokraustoimintaan liittyvä epävarmuus ei myöskään luo vakaata pohjaa erikoisalakohtaiselle pitkäjänteiselle kehittämistyölle yliopistosairaalassa, jota fysiatrian kaltainen pieni erikoisala erityisesti tarvitsisi pystyäkseen vastaamaan tulevaisuudessa kasvavaan fysiatritarpeeseen.

Tavoite

Liikkeen luovutuksen tarkempi selvittäminen on perusteltua. Mahdollisen yhdistämisen tavoitteita ovat tutkimuksen ja hoidon saatavuuden tasapuolisuus ja hoidon tasalaatuisuus. Yksi sairaala-periaate edellyttää vastuualueen henkilöstön säännöllistä koulutusta ja yhtenäisiä käytäntöjä koskien kaikkia ammattiryhmiä.

Yhden sairaalan mallissa lähetteet käsitellään yhden lähetejonon kautta samojen periaatteiden mukaisesti asuinkunnasta riippumatta. Yksi reitti varmistaa kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden nopean hoidon ja muilla potilailla tasapuolisen hoitoarvion. Toimintojen yhdistyessä fysiatrian vastaanottotoiminta jatkaisi nykyisissä tiloissa. Selvityksen yhteydessä tulee tarkastella kuitenkin fysiatrin asiantuntijuustyöpanosta ja mahdollisia erityistarpeita huomioiden muun muassa turkulaisten perusterveydenhuollon potilaiden terapiaostopalvelutoiminta.

Toimintojen yhdistyminen ei ole vaikuttanut potilaiden hoidon saavutettavuuteen vaan pikemminkin saavutettavuus saatiin vakiinnutettua aiemmasta hyvin paljon vaihtelevasta hoitoon pääsyajasta. Liikkeenluovutuksen myötä myöskään Turun hyvinvointitoimialan avoterveydenhuollon vastuut eivät lisäänny nykyisestä, koska fysiatrinen toiminta on alunperinkin ollut pelkästään konsultaatiotoimintaa ilman seurantaa ja lisäystä ei ole tapahtunut myöskään toimintojen yhdistyessä vuokrasopimuksella vuoden 2020 aikana. Liikkeen luovutus ei vaikuta myöskään terapiatoimintojen käyttöön suhteessa nykytilanteeseen.

Yhdistymisen tavoitteena eivät ole kustannussäästöt vaan toiminnalliset perusteet, kuitenkin niin, etteivät kustannukset lisäänny. Toiminnan yhtenäistyminen voi kuitenkin tuoda säästöjä vähentäen erikoissairaanhoidon sisäisiä konsultaatioita hoitoketjujen kehittämisen myötä yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa. Tavoitteena on sujuvoittaa ja saada oikea-aikaisesti potilaan palvelut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, varmistaa hoidon tasalaatuisuutta, ja turvata hyvä hoitotulos sekä potilaan toiminta- ja työkyvyn säilyminen.

Toimintojen yhdistymisen liittyviä mahdollisia haasteita on onnistuneesti ratkaistu jo vuokraustoiminnan aikana ja liikkeen luovutuksen myötä ei ole odotettavissa lisähaasteita. Ilmenneet haasteet ovat liittyneet lähinnä tietojärjestelmiin ja ne on ratkaistu onnistuneesti.